Brexit kolhii luottamusta koko Eurooppaan

Jaa sivu

Epävarmassa maailmassa toisinaan tapahtuu epätodennäköinen. Useimpien sijoittajien ja poliitikkojen ennakko-odotusten vastaisesti britit päätyivät EU-eron puolelle neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 23. kesäkuuta. EU-eron, eli Brexitin, kannalla oli 52 % äänestäjistä, joten äänestys oli lopulta äärimmäisen tiukka ja kansa selvästi kahtiajakautunut.

Tapahtuma on historiallinen koko Euroopalle. Tämän hetken tietojen valossa näyttäisi siltä, että Iso-Britannia on aloittamassa uuden, itsenäisen suhteen EU-maiden kanssa. Useita kysymysmerkkejä roikkuu kuitenkin nyt ilmassa, ja samalla useiden osakemarkkinoiden kehitys on kuluvalta vuodelta valahtanut miinusmerkkiseksi.

Brexit on vyöryttänyt laajasti epävarmuutta sijoitusmarkkinoille, ja kurssiheilunnan voi perustellusti odottaa lisääntyvän lähikuukausina, kun sijoittajat korjaavat salkkujaan uuteen asentoon. Nyt on kuitenkin tärkeää pitää pää kylmänä. Markkinoilla on usein taipumus selkeisiin ylilyönteihin uusissa, epätietoisuuden verhoamissa tilanteissa. Uskommekin, että jatkuessaan hermoilu luo myös erinomaisia uusia sijoitustilaisuuksia. Kunhan pöly laskeutuu, virallinen ero vahvistetaan ja aikataulut tarkentuvat, pystytään vasta karkeasti arvioimaan ovatko todelliset vaikutukset lähellekään niin suuria kuin pahimmat otsikot tällä hetkellä maalailevat. Paljon ikävää on jo hinnoiteltu. Juuri tämänkaltaisissa tilanteissa maltti ja sijoitusten riittävä kansainvälinen sekä ajallinen hajauttaminen osoittavat todellisen arvonsa.

Ohessa olemme käsitelleet keskeisempiä seikkoja Brexittiin liittyen, ja arvioimme sen potentiaalisia vaikutuksia sijoitusympäristöön lähitulevaisuudessa.

Euroopan ja Suomen osakkeet sahailleet vuoden vaihteen tasojen alapuolella (12/2015-6/2016)

Miten markkinat ovat reagoineet?

  • Äänestystuloksen selvittyä markkinoilla nähtiin läpi linjan reipasta riskilisien nousua ja pakoa turvasatamiin. Turvallisina pidettyjen pitkien valtionlainojen korot laskivat voimakkaasti, esimerkiksi Saksan 10-vuotinen korko laski uudelleen negatiiviseksi. Lisäksi kullan hinta sekä kultakaivosyhtiöt kallistuivat selvästi. Kullan hinta on kohonnut nyt korkeimmilleen sitten heinäkuun 2014.
  • Pahin paniikkimyynti osakkeissa nähtiin heti äänestystuloksen selvittyä, kun maailman osakkeet halpenivat päivässä noin 3-13 %, mutta uusi markkinaviikko on alkanut hieman maltillisemmin. Ensirytinän jälkeen osa sijoittajista näkee jo mahdollisuuksia nk. pohjaongintaan osakemarkkinoilla.
  • Sektoreista kovimmassa myyntipaineessa ovat olleet erityisesti eurooppalais- ja yhdysvaltalaispankit. Lontoo on Euroopan operaatioiden keskus monelle suurelle pankille, ja Brexit saattaa nyt muuttaa tämän, kun tulevasta toiminta- ja sääntely-ympäristöstä on merkittävää epätietoisuutta. Pankkien tuloksentekoa haittaa myös korkokäyrän painuminen Brexitin myötä entistäkin negatiivisemmaksi.
  • Sijoittajien pelkokertoimena tunnettu VIX-volatiliteetti-indeksi kohosi noin 50 %, mutta on yhä hyvin kaukana ennätystasoistaan. VIX on nyt pistelukemassa 25, kun finanssikriisin (2008-2009) aikana se kohosi yli 80:een ja eurokriisin aikana (2011-2012) lähes 50 pisteeseen.
  • Valuuttamarkkinoilla on nähty merkittävää liikehdintää – Englannin punta on heikentynyt ennätysvauhdilla turvasatamana pidettyä USA:n dollaria vastaan ollen nyt heikoimmillaan lähes 30 vuoteen. Myös euro ja tietyt kehittyvien maiden valuutat ovat heikentyneet selvästi suhteessa muihin päävaluuttoihin. Heikko euro samalla myös hyödyttää euroalueen vientiyrityksiä.
  • Suomessa Brexit-uutisiin päästiin reagoimaan ensimmäisen kerran vasta juhannuksen jälkeen ja viikko on Helsingin pörssissä käynnistynyt selvällä, noin 8 %:n kurssilaskulla.

Sijoittajien pelkokerroin koholla, mutta ei hälyttävästi (12/2015 – 6/2016)

Miten asiat jatkossa etenevät?

  • Moni asia on yhä hyvin epäselvä ja sijoitusmarkkinoiden kannalta juuri se on kenties ikävin asia. Uskomme, että kurssiliikehdintä on lähiviikkoina voimakasta kumpaankin suuntaan riippuen suoraan esimerkiksi poliittiselta tapahtumakentältä kuultavista lausunnoista. Selvää on, että sijoittajan karttapallolla Euroopan riskipreemio on nyt kohonnut pidempiaikaisesti tulevaisuuteen, ja se tullaan myös hinnoittelemaan arvopapereiden hintoihin.
  • Brexit-äänestystulos tarkoittaa, että maa on halukas eroamaan EU:sta, mutta tulos yksinään ei ole sitova. Eroprosessi alkaa vasta, kun maan hallitus sitä virallisesti pyytää. Katumusta on kuitenkin esiintynyt jo Brexit-äänestäjien keskuudessa ja osa toivookin, että koko päätös voitaisiin peruuttaa. On siis yhä mahdollista että: 1) virallista eropyyntöä EU:lle pitkitetään, 2) jäsenyydestä järjestetään Iso-Britanniassa uusi kansanäänestys jollain aikavälillä, 3) alueparlamentit (Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti) pyrkivät omalla toiminnallaan joko pysäyttämään tai hidastamaan eroprosessia.
  • Itse eroprosessin on arvioitu kestävän vähintään kaksi vuotta, jona aikana Iso-Britannia mm. pyrkisi neuvottelemaan uudet kauppasopimukset EU-valtioiden kanssa. Iso-Britannia on maailman 5. suurin talous, joten sen merkitys koko muulle maailmalle huomattava.
  • Iso-Britannian bruttokansantuote kärsinee epävarmuudesta ainakin parin seuraavan vuoden ajan, ja painuminen taantumaan on varsin todennäköistä. Euroalueelle suoria taloudellisia vaikutuksia pidetään sen sijaan monien arvioiden mukaan rajallisina, mutta kuitenkin negatiivisina. Yrityksistä kärsivät lähinnä ne, joilla on paljon puntamääräistä myyntiä ja valmistuskustannukset muussa valuutassa, esim. euroissa. Tällaisia yhtiöitä ovat Helsingin pörssistä mm. UPM, Stora Enso, Metsä Board ja Raisio.
  • On syytä muistuttaa, että pelkoja lietsovista otsikoista huolimatta Iso-Britannia ei äänestystuloksen vuoksi ole mennyt konkurssiin taikka kadonnut maailmankartalta. Tapahtunutta ei tule väheksyä, mutta kauppa muiden EU-valtioiden kanssa tulee jatkumaan Brexitin jälkeenkin – tavalla tai toisella
  • Näemme, että reaalitalouden sijaan ensisijassa kyse on nyt sekä poliittisesta että koko EU-instituution uskottavuusriskin realisoitumisesta. Eniten pelkoa aiheuttaa spekulointi dominoefektistä: lähtisikö Brexitin kannustamana jokin muukin maa EU:sta? Lisäksi on noussut keskustelua siitä, missä vaiheessa EU-myönteisen Skotlannin itsenäistymisestä voitaisiin äänestää toistamiseen.

Mitä toimia on mahdollisesti luvassa?

  • Paitsi poliitikot, myös keskuspankit pyrkivät hyvin todennäköisesti rauhoittamaan markkinoita, mikäli hermoilu jatkuisi useita päiviä. Euroopan keskuspankki (EKP) ja Englannin keskuspankki tulevat joka tapauksessa pitämään huolta likviditeetistä, jotta eurooppalaispankit eivät ajaudu ongelmiin.
  • EKP toimii edelleen myös ”takuumiehenä” euroalueen valtionlaina- ja yrityslainamarkkinoilla (IG), 80 mrd / kk tukiostotahti jatkuu pitkälle vuoden 2017 puolelle. Lisäksi EKP:n osto-ohjelma antaa lisätukea myös High Yield -lainoille.
  • Mahdollisuus uusien määrällisiin elvytystoimiin löytyy sekä EKP:lta että Englannin keskuspankilta. Mikäli tällaisia toimenpiteitä pidettäisiin riittävän laajoina ja uskottavina, voi hermostunut tunnelma maailman pörsseissä laantua varsin nopeastikin.
  • Myös USA:n keskuspankki Fed saattaa nähdä perusteltuna koronnostojensa viivästyttämisen, mikäli Brexit aiheuttaisi pitkäkestoista markkinahermoilua.

Saksan 10-vuotinen valtionlainakorko painunut negatiiviseksi (6/2015 – 6/2016)

Miten sijoittajan tulisi nyt toimia?

  • Myynti paniikinomaiseen laskuun on äärimmäisen harvoin ollut kannattavaa, ja etenkin Brexitin tapauksessa mielestämme se on huonosti perusteltua, koska tapahtuneen todellisia taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Ensihermoilun jälkeen lopulliset negatiiviset vaikutukset talouteen voivat jäädä yllättävän maltillisiksi – toki sen varaan ei voi laskea.
  • Nyt on aika pitää jäitä hatussa, ja mahdollisesti pitää varastossa käteistä hyödyntämään pahimpia markkinaylilyöntejä – ylilyönnit kun yleensä ovat myös parhaimpia ostotilaisuuksia. Jos salkun riskitaso on säädetty omalle sijoitusprofiilille sopivaksi, ei syytä hötkyilyyn ole.
  • On syytä pitää mielessä, että sijoitusvuosi 2016 on ollut tähänkin asti hyvin volatiili, ja taustalla on ollut monesti poliittisia tapahtumia. Voimakasta kurssilaskua ja -nousua nähtiin jo alkuvuonna, kun Kiinan talouden romahdusta ja maan keskushallinnon kykyä elvyttää taloutta pelättiin markkinoilla laajasti – romahdusta ei kuitenkaan tullut. Vastaavantyyppistä panikointia nähtiin viimeksi myös vuosina 2011–2012, kun Kreikan ongelmien pelättiin kaatavan koko euroalueen – tämäkään kauhuskenaario ei toteutunut.
  • Pitkäjänteisyyden korostaminen – aikahorisontti sijoituksissa tulee asettaa aina riittävän pitkälle, ja olisi perusteltua pyrkiä kurottamaan katse tämän, pohjimmiltaan poliittisen kriisin, yli. Ailahtelevassa ympäristössä sijoitusten ajallinen ja kansainvälinen hajauttaminen osoittaa myös tyypillisesti vahvuutensa, mikä puoltaa Alexandrian Manager-rahastojenkin sijoitusfilosofiaa. Vaikka osakkeet ovat nyt laskeneet ympäri maailmaa, niin myönteisten valuuttavaikutusten (etenkin EUR/USD) kautta rahastojen arvonlasku maltillistui Pohjois-Amerikan osakepainotuksen vuoksi. 
  • Alexandrian rahastosalkut olivat defensiivisessä asennossa jo kesää kohti mentäessä, ja rahastoissamme osakkeet pudotettiin alipainoon toukokuun puolivälissä.

Rentouttavaa ja tapahtumarikasta kesää toivottaen,

Tero Wesanko

Päästrategi, Alexandria