Ikääntyminen - hyvä sijoitusmahdollisuus

Jaa sivu

Väestö vanhenee ja julkinen keskustelu aiheen ympärillä kiihtyy. Ikääntyminen on megatrendi, jonka nähdään jo lähivuosina ravistelevan monia länsimaita. Se aiheuttaa isoja haasteita yhteiskunnan nykyisille tukirakenteille ja -palveluille. Samanaikaisesti ikääntyminen kuitenkin luo uusia markkinoita ja sijoitusmahdollisuuksia. Mitä ne ovat ja miten niihin pääsee käsiksi?

Erityisen voimakkaasti ikääntyminen osuu Pohjoismaista lähivuosina Suomeen, jossa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä on nyt jo yli 1,1 miljoonaa – käytännössä siis joka viides suomalainen kuuluu tähän kasvavaan väestöryhmään. Osuus on Euroopan maiden korkeimpia. Väestöennusteiden valossa vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus on peräti yli 50 % koko Suomen aikuisväestöstä. Ikääntyneiden osuuden kasvu johtuu sekä eliniän pidentymisestä että syntyvyyden vähenemisestä. Elinajanodote paranee jatkuvasti kaikissa Pohjoismaissa, ja pisin elinikä on ennusteiden valossa luvassa suomalaisille naisille: 84 vuotta.

Suomalaisten miesten ja naisten eliniänodote (1750 – 2015)

Suomessa pian ennätysheikko huoltosuhde

Maamme väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja erityisesti eläkeläisten määrä sataa työikäistä kohden, kohoaa ikääntymisen myötä lähivuosina kipurajoille. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että tietty määrä väestöstä on töissä, maksaa veroja ja voi siten huoltaa tietyn määrän lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia. Jos huoltajien ja huollettavien määrä joutuu pahasti epätasapainoon, on aito syy huoleen – voidaanko hyvinvointijärjestelmä säilyttää nykyisellään?

Nykyvauhdilla Suomen väestöllinen huoltosuhde on koko Euroopan heikoin jo vuoteen 2020 mennessä. Tällöin väestömme sataa työssäkäynti-ikäistä kohden vanhuksia ja lapsia olisi ennusteiden valossa peräti 65. Vielä vuonna 1987 suhde oli selvästi tasapainoisempi – silloin sataa suomalaista työssäkäynti-ikäistä kohden oli noin 50 huollettavaa. Muutosvauhti on todella voimakas seuraavan parin vuosikymmenen aikana, ja kehityksen odotetaan tasapainottuvan asteittain vasta 2030-luvun lopulta alkaen.

Suomen väestörakenne ja -ennuste vuoteen 2030

 

Ikääntymisen tuoma paine on valtava myös suomalaiselle työeläkejärjestelmälle. Suomessa työeläkettä nauttivien määrä on kasvanut kuluneen 10 vuoden aikana lähes miljoonalla saajalla ja kasvaa merkittävästi lisää lähivuosina. Eläkeyhtiöillä on hallussaan nyt ennätykselliset rahastoidut sijoitusvarat, noin 185 miljardia (9/2016), mutta samanaikaisesti sijoitusympäristö on matalien korkojen myötä muuttunut niille erittäin haastavaksi. Työeläkeyhtiöille on tuottanut hankaluuksia päästä sijoituksissaan lähelle 3,5 %:n reaalista vuosituottotavoitetta, jonka varaan Eläketurvakeskus (ETK) on laskenut suomalaisen työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden. Omaa varautumista säästöjen ja sijoitusomaisuuden muodossa siis tarvitaan yksilötasolla tulevaisuudessa entistä enemmän.

Ikääntyminen luo työpaikkoja

Väestön ikääntyminen tuo erinomaisia mahdollisuuksia paitsi sijoittajalle, myös terveys- ja hoivasektorin yrityksille Suomessa ja vanhentuvassa Euroopassa laajemminkin. Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkina on vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvanut peräti noin 6 %:n vuosivauhtia, eli moninkertaisesti Suomen talouskasvua nopeammin.

Alan voimakas kasvu näkyy jo Suomen työllisyyden tilastoissa. Suomen suurin työllistäjä on tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut (390 000 henkilöä). Rakennemuutos on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2007 Suomen suurin työllistäjä oli teollisuus, mutta finanssikriisin jälkeen tuottavan teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jopa 100 000:lla. Vuonna 2008 tuottavan teollisuuden palveluksessa oli yli 400 000 ihmistä ja reilut 250 000 terveys- ja sosiaalialalla, mutta tilastojen valossa tilanne on kääntynyt nyt niin, että reilut 300 000 ihmistä on teollisuuden palveluksessa ja lähes 400 000 henkilöä työssä terveys- ja sosiaalialalla.

Mitkä alat hyötyvät ikääntymisestä?

Terveys-, hoiva- ja lääkeyhtiöt ovat väestön ikääntymisen itsestään selviä voittajia. Erityyppisille senioreihin kohdistuville erikoispalveluille ja -tuotteille on tulevaisuudessa kuitenkin voimistuvaa kysyntää muillakin liike-elämän sektoreilla, ei yksin hoiva-alalla. Esimerkiksi teknologia, rakentaminen, vähittäiskauppa, kulutustuotteet ja -palvelut sekä rahoitussektori ovat kaikki potentiaalisia hyötyjiä, mikäli ne onnistuvat lanseeraamaan ja räätälöimään kasvavan väestönosan tarpeisiin suunnattuja ratkaisuja. Suosiotaan voimakkaasti kasvattaneet hoivakiinteistörahastot ovat tästä eräs hyvä esimerkki. Eläköitynyt ja eläköityvä suuri sukupolvi on Suomessa vasta ensimmäisiä sukupolvia, jotka ovat keskimäärin ehtineet kerryttää merkittävää varallisuutta säästöön, ja paitsi että he elävät terveempään ja pidempään, he haluavat myös kuluttaa ja nauttia elämästä.

Helsingin pörssissä listattuja terveys- ja hoiva-alan toimijoita löytyy yhä valitettavan vähän, vaikka toimijoita hoiva-alalla on paljon. Vuonna 2015 pörssiin listautunut Pihlajalinna on eräs Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkinan murroksen todennäköisistä voittajista. Yhtiö on tälläkin hetkellä mukana useammassa kilpailutuksessa liittyen kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien sote-ulkoistushankkeisiin. Yhtiö on myös menestyksekkäästi voittanut näitä kilpailutuksia. Pihlajalinnan osakkeen voittokertoimet ovat ennusteiden valossa jo varsin kovat, mutta toisaalta vahvat tulevaisuuden kasvunäkymät oikeuttavat ne. Yhtiö on kasvanut nopeasti mm. yritysostoin, ja jatkossa kasvun hallinta vaatiikin johdolta paljon. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto on pörssin päälistalle kevään aikana siirtymistä kaavaileva Suomen Hoivatilat. Onnistuneiden kasvuhankkeiden ansiosta yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti.

Poliittinen ohjailu vaikuttaa

Kotimaisten hoiva-alan yhtiöiden tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat monet poliittiset muuttujat, kuten se, miten sote-uudistus käytännössä lähivuosina etenee. Myös alan yhtiöiden ylisuurien voittojen syntymistä saatetaan pyrkiä rajoittamaan poliittisista syistä. Tämän kaltainen ohjailu on toimialalle yhtäältä riski, mutta toisaalta yhteiskunta on tulevaisuudessa niin valtavan kysyntähaasteen edessä että olisi odotettavaa, että alan säätely lopulta joustaa tarpeen vaatiessa. Väestön ikääntymisen, kuntien verraten heikon taloustilanteen ja rajallisten resurssien vuoksi kysyntä yksityisille hoiva- ja terveyspalveluille kasvaa varmuudella, ja kasvu tuskin jää vain muutaman toimijan käsiin.

Skaalaedut ja yrityksen tunnettuus korostuvat hoiva-alalla, mutta tilausta riittää jatkossa myös erikoistuneille ja pienemmille toimijoille. Palvelutarjoajan maine ja palveluiden laatu ovat äärimmäisen tärkeitä kilpailutekijöitä, ei yksin hinta ja tehokkuus, koska kysymys on kuitenkin ihmisten hoiva- ja hyvinvointipalveluista. Se, että eläköityneellä suurella ikäpolvella on käytettävissään enemmän varoja omiin tarpeisiinsa ja hoivapalveluihinsa, mahdollistaa hyviä markkina-asemat erilaisille toimijoille. Pörssilistautumisia voi siis sektorille (toivottavasti) olla luvassa lisää. 

Lääketeollisuus on selvä voittaja

Lääkkeiden ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa väestön eläessä pidempään. Vaikka länsimainen väestö ikääntyy nopeasti, niin samaa tapahtuu jo esimerkiksi väkirikkaassa Kiinassa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli 60-vuotiaiden osuus koko maapallon väestöstä kasvaa peräti 500 miljoonalla ihmisellä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tällöin yli 60-vuotiaat muodostuisivat jo lähes 17 % koko väestöstä, kun osuus nyt on noin 12 %. Terveydenhoito- ja lääkekustannukset nousevat tutkitusti selvimmin väestön vanhemmissa ikäluokissa.

Ikääntymisen lisäksi toinen merkittävä kasvu-ajuri globaaleille lääkeyhtiöille on kehittyvien maiden vaurastuminen. Vaurastumisen myötä elintasosairaudet yleistyvät monissa kehittyvissä maissa. Terveydenhuoltojärjestelmät kattavat vähitellen yhä suuremman osan väestöstä, jolloin lääkkeiden ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa.

Ikääntyminen ja kohoavat terveydenhoitokulut luovat lääkeyhtiöille merkittävän ja pitkäaikaisen rakenteellisen kasvu-ajurin, mikä tekee sektorista mielestämme houkuttelevan sijoituskohteen. Suotuisista tulevaisuuden näkymistä ja lääkesektorin defensiivisestä luonteesta huolimatta alan yritysten osakkeet ovat pääsääntöisesti hinnoiteltu yhä varsin kohtuullisesti. Mielenkiintoisia alan globaaleja, johtavia toimijoita ovat esimerkiksi ruotsalais-brittiläinen AstraZeneca ja ranskalainen Sanofi.

Tutustu kuukauden sijoitusideaamme Lääkeyhtiöt Autocall tästä.

 

lähteet: Tilastokeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Valtiovarainministeriö, Findikaattori, Norden.org