Markkinakatsaus: Kaksijakoinen vuosineljännes takana

Jaa sivu

Sijoitusvuosi 2016 käynnistyi tempoilevasti. Pahimmillaan globaalit osakemarkkinat olivat vuoden alusta pakkasella jo lähes 15 %, kunnes helmikuun puolivälin tienoilla suunta kääntyi ylöspäin mm. nousevan öljyn hinnan, rohkaisevien taloustilastojen ja keskuspankkipäätösten vetämänä.

Vaikka vuosi käynnistyi sijoittajien kannalta varsin haastavasti, kirjattiin tammi-maaliskuulta lopulta euromääräisesti varsin maltilliset miinukset – Yhdysvaltain ja Suomen osakemarkkinoilla takapakkia otettiin 2,5 %, Euroopassa lasketeltiin 6 % ja kehittyvillä markkinoilla tuotto jäi nollaan. Osakkeet eivät suinkaan olleet ainoa omaisuuslaji, jonka alkuvuotta leimasi voimakas turbulenssi, vaan myös yrityslainoissa ja öljyn hinnassa oli tuntuvaa heiluntaa. Nämä molemmat kuitenkin päätyivät hienoisesti plussalle vuosineljänneksen päätteeksi. Valtionlainoille alkuvuosi oli keskuspankkiodotusten nosteessa otollinen, sillä tuottoa kertyi yli 3 % korkotason painuessa yhä alemmas.

Tammikuun alakuloon moninaisia syitä

Vuoden alkajaisiksi Kiinasta raportoitiin heikohkoja talouslukuja, joka veti ensin kiinalaisosakkeet rajuun laskuun. Vaikka maan talouskasvuennusteet pysyivät ennallaan, markkinoiden huoli sen toivottua hitaammasta kasvusta lisääntyi. Lisäksi kroonisesta ylitarjonnasta kärsivä raakaöljyn hinta jatkoi syöksyään, joka sumensi entisestään varsinkin Yhdysvaltain energiasektorin ahdinkoa. Tämä johti sijoitusmarkkinoilla erityisesti yhdysvaltalaisten riskiyrityslainojen arvojen alenemiseen. Rapakon takana myös vahvan dollarin hidastamasta viennistä raportoitiin heikohkoja lukuja, joka oli omiaan aiheuttamaan levottomuutta osake- ja yrityslainamarkkinoilla. Myös globaalia talouskasvuodotusta jouduttiin uudelleenarvioimaan, kun raaka-aineista riippuvaisten Brasilian ja Venäjän kasvuennusteita kuluvalle vuodelle leikattiin. Euroopassakin alkuvuoden tilastot olivat vaatimattomia, joten markkinoiden riskiottohalukkuus ei saanut nostetta myöskään vanhalta mantereelta. Lisäksi varsinkin pankkisektoriin liittyvät huolet levensivät eurooppalaisten yrityslainojen riskilisiä, laskien kyseisten instrumenttien arvostuksia.

Helmikuu toi helpotuksen

Öljyn hinta, joka oli ollut merkittävässä roolissa sekä osake- että korkomarkkinoiden heikossa vireessä aiempien kuukausien aikana, kääntyi nousuun helmikuun puolen välin tienoilla. Tämä käänsi myös osakemarkkinoiden suunnan, ja voimakasta toipumista nähtiin lisäksi yrityslainojen hinnoissa kaventuneiden riskilisien myötä. Öljyn varastotasot jatkavat kuitenkin kasvuaan jopa yli 2 miljoonan tynnyrin päivävauhtia, joten sen ylitarjonnan loppuminen ei ole hinnannousun taustalla. Näin ollen tynnyrihinnan stabiloitumisen pysyvyydestä ei ole takeita. Myös muiden raaka-aineiden kohdalla hintapaineet hellittivät hieman helmikuussa. Kuun loppupuolelta lähtien alettiin lisäksi saamaan positiivista uutisvirtaa taloustilastojen muodossa, kun USA:n asunto- ja työmarkkinoiden tilastot valoivat uskoa maan talouskasvuun toipuneiden teollisuuslukujen ohella. Vaikka maan energiasektorin haasteet jatkuvatkin edelleen, talouskasvu jatkuu kohtuullisena vahvan kotimarkkinakysynnän toimiessa veturina. Yhdysvaltain lisäksi myös Euroopasta ja Kiinasta raportoitiin vuosineljänneksen jälkimmäisellä puoliskolla vuoden alkua rohkaisevampia talouslukuja.

Keskuspankit edelleen otsikoissa

Alkuvuoden heikot taloustilastot ja maltilliset inflaatiotasot sekä Euroopassa että USA:ssa johtivat markkinoilla voimistuneisiin odotuksiin elvyttävän rahapolitiikan suhteen. Maaliskuussa – sekä osake- että yrityslainamarkkinoiden jo hieman toivuttua vuoden pohjalukemista – Euroopan keskuspankki ilmoitti laajentavansa tukitoimiaan. Se mm. nosti kuukausittaista joukkovelkakirjalainojen ostosummaa 80 miljardiin euroon, ja ottaa ostokohteiksi valtionlainojen lisäksi pankkisektorin ulkopuoliset yrityslainat. Kun vielä tämän jälkeen Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti jättävänsä ohjauskoron ennalleen, saivat markkinat elpyneiden taloustilastojen lisäksi riskisimpiä omaisuuslajeja tukevia päätöksiä keskeisimmiltä keskuspankeilta. Yhä jatkuvan keskuspankkituen tehoa reaalitalouteen on tosin alettu jossain määrin epäilemään, sillä luotonannon kasvu ei ole ainakaan tähän mennessä kulkenut käsi kädessä riskisimpien omaisuuslajien hintojen nousun kanssa.