Markkinakatsaus: Kreikka, Kiina ja kesän kuoppia

Jaa sivu

Odotettu tasokorjaus maailman sijoitusmarkkinoilla toteutui osittain kesää kohden. Sekä korko- että osakesijoituksista kirjattiin toisella vuosineljänneksellä maltillisia miinuslukemia läpi linjan, mutta esimerkiksi Helsingin pörssi painui huhti-kesäkuussa lähes 8 %. Historiallisen pitkään kestäneen kurssinousun ja ennätysvahvan alkuvuoden jälkeen vastaliike ei kuitenkaan tullut isona yllätyksenä. Kreikan haasteet, Manner-Kiinan osakkeiden jyrkkä, noin 30 %:n alamäki, jossain määrin ristiriitaiset taloustilastot ja korkotason voimakkaat liikkeet tarjosivat sijoittajien kaipaamia hyviä syitä varovaisuuteen ja voittojen kotiuttamiseen.

Manner-Kiinassa osakkeet olivat olleet jo pitkään yliarvostettuja, ja siellä nyt nähty turbulenssi oli roikkunut ilmassa jo pidempään. Vaikka kertoimien normalisoituminen onkin lähinnä tervetullutta, vaikuttaa epävakauden taustalla yhä mm. kiinalaisten piensijoittajien ja velkarahalla tehtyjen spekulatiivisten sijoitusten määrän voimakas kasvu. Lyhyellä tähtäimellä hermoilu Kiinassa voi siis jatkua, vaikka viranomaiset näyttävätkin nyt jossain määrin onnistuneen syöksyn pysäyttämisessä. Kreikka vuorostaan on tarjonnut runsaasti draamaa päivän uutisotsikoihin, mutta maan omia markkinoita lukuun ottamatta sen vaikutuksia globaaleihin markkinaliikkeisiin ei ole syytä ylikorostaa.

Kesän kuoppaisuudesta huolimatta markkinoiden taikka talouden myönteisissä perustekijöissä ei ole tapahtunut käännettä heikompaan – syksyn lähestyessä kuitenkin maltti ja sijoitusten riittävä kansainvälinen hajauttaminen ovat mielestämme eväät onnistumiseen.

Kuva 1: Hienoista alamäkeä huhti-kesäkuussa (31.3.2015-30.6.2015)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osakkeiden voittokulku jatkunut

Alkukesän tummista pilvistä huolimatta osakkeiden ylipainottaminen sijoitussalkussa on tänä vuonna kannattanut. Osakkeet ovat kuluvana vuonna olleet edelleen ylivoimaisesti parhaiten tuottanut omaisuusluokka. Maailman osakemarkkinoilta (MSCI World) kertyi tammi-kesäkuussa euromääräisesti lähes 12 %:n tuotto. Vuoden alusta tarkastellen vahvimmin ovat tuottaneet mm. Japanin (+26 %), Kiinan (+48 %) ja Venäjän (+31 %) osakemarkkinat. Kreikka-huolista huolimatta myös Euroopassa on ylletty maailman osakkeita parempaan kehitykseen (+14 %). Osakemarkkinoiden myönteinen vire on heijastunut myös Alexandria-rahastojen hyvässä puolivuotiskehityksessä.

Koroissa voimakasta liikehdintää

Esitimme ensimmäisen neljänneksen päätteeksi kysymyksen Kuinka alas korkotasossa voidaan enää mennä?” (Markkinakatsaus Q1/2015). Tasaiseen tuottoon jo pitkään tottuneet korkosijoittajat saivatkin niskaansa kylmän suihkun loppukeväästä. Huhtikuun lopulla valtionlainojen korot kääntyivät äkisti voimakkaaseen nousuun. Liike jatkui noin kuukauden, minkä aikana esim. Saksan 10-vuotinen korko nousi noin 0,05 %:sta lähes 1 %:iin, ja valtionlainasijoittajat joutuivat kirjaamaan rajuja miinuksia.

Liike oli perusteltavissa sijoitusvirtojen kääntymisellä, kun korkotaso oli jo lähes nollassa ja samoihin aikoihin Euroopan kasvu- ja inflaatio-odotukset piristyivät selvästi. Korkoriskin realisoiduttua valtionlainasijoittajien tuotto jäikin toisella neljänneksellä jopa noin 6 % pakkaselle. Korkotason nousu ja riskilisien lievä leventyminen Kreikan paineessa painoi huhti-kesäkuussa myös Investment grade –yrityslainat noin 3 % miinukselle. High yield –yrityslainoissa nähtiin jonkin verran riskilisien leventymistä, mutta muutos oli sen verran maltillinen, että niistä tuotto jäi hieman plussalle.

Kuva 2: Saksan valtionlainojen tuottotaso eri maturiteeteissa

Kreikka, Kreikka, Kreikka…

Kesämarkkinoiden seuratuimpia puheenaiheita on ollut Kreikka, sen mahdottomat velat ja mahdollinen velkajärjestely tai ero euroalueesta (Grexit). Kriisin vaikeutuessa Kreikan pankit ovat ajautuneet kokonaan EKP:n hätärahoituksen (ELA) varaan. Maan pankkijärjestelmän uskottavuus onkin nyt vakavasti koetuksella. Tähän asti nk. ehdotonta viimeistä takarajaa Kreikan uudesta tuesta sopimiselle on siirretty viikko toisensa perään, ja onkin verraten mahdoton arvioida milloin näytelmässä on luvassa jotain lopullista.

Selvää on, että kenenkään neuvotteluosapuolen intressissä ei edelleenkään ole Kreikan irtaantuminen euroalueesta. Vaikka sopu uudesta tukipaketista nyt syntyisikin, ei se poista väistämätöntä – maa ei selviä nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä ja vaaditut talouskuritoimet pitävät maan tilanteen kaukana normaalisti vielä vuosia. Grexit voi siis hyvinkin pian kummitella otsikoissa uudelleen. Toteutuessaan sen merkittävin haittavaikutus olisi pahimmillaan syvenevä luottamuspula yhteisvaluuttaa kohtaan – euroa ei nähtäisi enää peruuttamattomana projektina, millaisena sitä tähän asti on aina pidetty.


Kuten viimeksi kirjoitimme, sijoitusmarkkinoilla Kreikkaa pidetään kuitenkin pitkälti eristettynä ongelmana, eikä välitöntä tartuntariskiä muihin Etelä-Euroopan maihin tällä kertaa pidetä todennäköisenä. Luottamus sopua kohtaan on säilynyt verraten vakaana, mikä on heijastunut mm. Espanjan ja Italian korkojen maltillisissa liikkeissä. Kreikan vaikeudet eivät myöskään uhkaa Euroopan talouskasvun piristymistä. Kreikka on Suomen kokoinen talous, jonka osuus koko euroalueen taloudesta on alle 2 %. Sen vuoksi pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toimivan sijoittajan ei ole viisasta hötkyillä Kreikka-uutisoinnin perässä – toteutuu Grexit sitten lopulta tai ei.

Kuva 3: Kreikan valtionvelka BKT:stä (2004-2015)

Miltä näyttää alkava syksy?

Eteenpäin tarkasteltaessa näyttää selvältä, että globaali suhdanne jatkaa piristymistään tukien yritysten tuloskasvua, eikä Kreikan kriisi tätä kehitystä muuta. Yhdysvaltain talous on palautunut lopputalven heikosta jaksosta ja maan keskuspankin odotetaan nostavan kertaalleen ohjauskorkoaan vuoden lopulla. Euroopassa taloustilastointi on jatkunut vahvistuvana, eikä mielestämme ole mahdotonta, että koko vuoden BKT-kasvuksi kirjattaisiin jopa 1,5 % Kasvuennusteiden piristyminen tukee Euroopassa myös odotusta inflaation kohoamisesta. Näin ollen on mahdollista, että EKP saattaa jo loppuvuoden aikana aloittaa tukitoimien laimentamisen.

Kuva 4: Eri sijoitusluokkien tuottotasoja (6/2015)

Nykyisessä tuottoympäristössä moni on nähnyt viimeaikaisen kurssitempoilun otollisena ostotilaisuutena – tämä on myös meidän näkemyksemme, vaikkakaan emme kehota yltiöpäiseen riskinottoon, vaan pidämme osakkeiden ja riskiyrityslainojen lievää ylipainottamista tällä hetkellä edelleen riittävänä. Näkemystämme puoltaa yhtäältä se, että viime kuukausien pienestä notkahduksesta huolimatta riskimarkkinoiden tuottotahdin on vaikea nähdä jatkuvan alkuvuoden kaltaisena, ja toisaalta yritysten tuloskasvulta vaaditaan myös aiempaa selkeämpiä näyttöjä, ettei nousu nojaisi yksin arvostuskertoimien kohoamisen varaan. Osakkeiden tarjoama tulos- ja osinkotuotto on kuitenkin pysytellyt houkuttelevalla tasolla vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin verrattuna. Lisäksi keskuspankkien tuki jatkuu samanaikaisesti voimakkaan elvyttävänä, ja tämä tarjoaa tukea riskisijoituksille jatkossakin.

 

Tero Wesanko

päästrategi, Alexandria

 

lähteet: Bloomberg, Alexandria