Markkinakatsaus Q1/2015: Sijoittaja härkämarkkinoilla

Jaa sivu

Osakemarkkinoilla on nähty reipas nousu, korkomarkkinoilta on kirjattu hyviä tuottoja ja globaalin talouden tilastotkin ovat olleet pääsääntöisesti rohkaisevia.

Maailman osakkeet tuottivat euromääräiselle sijoittajalle vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana noin 16 % ja suomalaisosakkeet jopa 18 %. Yhdysvaltain ja kehittyvien markkinoiden osakkeistakin kirjattiin alkuvuonna hyvät, noin 15 %:n tuotot – tosin tuotto näiltä markkinoilta kertyi kokonaan valuutoista euron ulkoisen arvon yhä heikentyessä. Odotukset tulevasta ovat säilyneet yhä myönteisinä, ja sijoitusmaailman termein elämmekin nyt tukevasti härkämarkkinoilla. Voisi miltei väittää, että nykyisessä markkinaympäristössä positiivisten tuottojen välttäminen on vaatinut jo poikkeuksellista taitoa. Varojen makuuttaminen 0-korkoisella pankkitilillä on tietysti ollut tähän eräs takuuvarma keino.

Keskuspankit dominoivat

Osakemarkkinoiden vahvan alkuvuoden nousun taustalla vaikuttaa paitsi sijoitusvaihtoehtojen puute, myös korostuneesti keskuspankkien lisääntyneet tukitoimet. Useat keskuspankit ovat leikanneet ohjauskorkojaan, ja yksin alkuvuonna yli 20 keskuspankkia on kertonut rahapoliittisista keventämistoimista. Euroopan keskuspankki aloitti maaliskuussa yli 1100 miljardin euron arvopapereiden osto-ohjelman, jonka näillä näkymin odotetaan jatkuvan aina vuoden 2016 lopulle. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed aloittanee lausuntojensa valossa rahapolitiikan kiristämisen odotettua myöhemmin. Sijoittajat ovat Fedin massiivisista, vuosien 2009–2014 elvytystoimista oppineet jo sen, että keskuspankin elvytystoiminta on markkina-ajurina niin dominoiva, ettei sitä vastaan panostaminen ole juuri kannattanut. Keskuspankin ostaessa on ollut syytä istua yhä junassa. EKP:n elvytysilmoituksen jälkilöylyissä etenkin eurooppalaisosakkeet ovat jatkaneet ylämäessä ja Euroopan valtionlainakorot alamäessä.

Mitä korkomarkkinoilla on tapahtunut?

Korkosijoittajan vuosi starttasi valoisasti, kun EKP:n osto-ohjelma painoi valtionlainakorot uskomattoman matalalle, esimerkiksi Saksan valtion korot ovat nyt 9 vuoden maturiteettiin asti nollan alapuolella. Sijoittajille kelpaa nk. turvasatamalainoista siis jo negatiivinen nimellistuotto! Järkevää tai ei, mutta korkojen laskun myötä valtionlainasijoituksista saatiin alkuvuonna tuottoa reilut 4 % ja kun muistetaan, että vuoden 2014 tuotto nousi 12 %:iin, niin takana on siis hyvin vahva periodi. Olennainen kysymys on, kuinka alas korkotasossa voidaan enää mennä? Yrityslainasijoittajatkin ovat kirjanneet 3-4 %:n tuotot vuoden alusta, kun riskilisät ovat hieman kaventuneet ja korkotason lasku on tuntunut myös näissä sijoituksissa. Ainoastaan kehittyvien markkinoiden lainoissa vuosi on alkanut jokseenkin ankeasti ja sijoitusluokan tuotto onkin jäänyt pakkaselle. Korkosijoittajan on kuitenkin jatkossa oltava valmis kantamaan yhä enemmän riskiä saadakseen tuottoja, sillä käsitettä riskitön korko ei käytännössä ole enää olemassa.

Entä Kreikka ja Venäjä?

Vuoden kuluessa on sijoittajien hermoja riepoteltu monenlaisilla kriisiotsikoilla ja peloilla. Ironisesti voisi kuitenkin todeta, että osakemarkkinoita on ajanut ylös myös negatiivisten ajureiden puuttuminen. Kreikan mahdollista euroeroa ja Venäjän-Ukrainan tilannetta on kyllä taivasteltu, mutta ovatko sijoittajat olleet näistä aidosti huolissaan? Ainakaan numeroiden valossa eivät. Itse asiassa juuri eurooppalais- ja venäläisosakkeet ovat olleet sijoituskohteista parhaimpia alkuvuonna. Moskovan pörssissä nousua on kertynyt vuoden vaihteesta kirjoitushetkeen jo lähes 35 %. Usein päivän uutisotsikoiden inhokki saattaa jo seuraavassa hetkessä olla sijoittajien suosikki. Toki riskitöntä tämä vastavirtasijoittaminen ei ole. Eurooppa ja etenkin eurooppalaispankit ovat kuitenkin nyt paremmin varautuneita Grexitiin (=Kreikan euroeroon) kuin vielä neljä vuotta sitten, ja toisaalta rupla ja Venäjän riskimarkkinat ehtivät jo viime vuoden puolella hinnoitella monenlaiset katastrofiskenaariot. Lisäksi on muistettava, että Kreikka on sijoitusmarkkinoilla nykyisellään yhä eristetympi ongelma; EKP:n tukiosto-ohjelma on käynnissä ja valtaosa Kreikan luotoista on julkisen sektorin hallussa, eli tilanne ei mielestämme sisällä vuoden 2008 Lehman-kriisin kaltaista systeemiriskiä vaikka helleenien euroero lopulta toteutuisikin.

Voiko nousu jatkua?

Takana on nyt yli kuusi vuotta kestänyt kurssinousu, ja osakkeet ovat monin paikoin jo ylittäneet edelliset, vuoden 2007 kurssihuippunsa. Alkuvuoden ilotulituksen jälkeen meno on ymmärrettävästi alkanut jo hirvittää osaa sijoittajista, ja pohdiskelu kamelin selän katkeamisesta nouseekin esiin yhä useammin. Usein silloin kun kaikki uskovat markkinoiden nousun jatkuvan, ja pystyvät myös perustelemaan sen itselleen, tiedämme kokemuksesta, että nousumarkkina on lähestymässä loppuaan. Tasokorjauksen todennäköisyys osakemarkkinoilla on kesää kohden jonkin verran kasvanut, mutta toisaalta tällainen korjausliike olisi myös ”ilmaa puhdistava”. Pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toimivan sijoittajan ei tule menettää yöuniansa lyhyen aikavälin kurssiheilahteluista, etenkään kun markkinoita ohjaavissa perustekijöissä ei ole tapahtunut muutosta huonompaan.

On huomioitava, että niin kauan kun korkomarkkinoiden tuotto kyntää nollassa tai sen alapuolella niin todellisia vaihtoehtoja osakemarkkinoille on hyvin vähän, jos ollenkaan. Maailman osakkeiden tarjoama vajaan 6 %:n tulostuotto ja kohtuullinen, paikoin jopa 3-4 %:n osinkotuotto tekee osakesijoituksista edelleen houkuttelevia. Osakemarkkinoiden tulosperusteinen arvostus (P/E) asettuu kuluvan vuoden konsensusennusteella tarkastellen noin 17:ään, mikä on hieman yli historiallisen keskiarvon, muttei hinnoitteluna edelleenkään liian haastava. Toisaalta selvää näyttöä yritysten tuloskasvusta tarvitaan jatkossakin, ettei nousu nojautuisi yksin arvostuskertoimien nousun ja keskuspankkien elvytystoimien varaan. Klassisesta arvostuskuplasta emme voi edelleenkään puhua, sillä osakkeet ovat nousseet pääsääntöisesti tuloskasvun tahdissa, etenkin maailman tärkeimmillä osakemarkkinoilla USA:ssa. Mahdollinen korjausliike tulisikin mielestämme nykyisessä ympäristössä nähdä lähinnä otollisena ostotilaisuutena ja riskin lisäämisen paikkana. Pitkän nousun jälkeen ajallisen ja kansainvälisen hajauttamisen tärkeys kuitenkin korostuu – ilmaisia lounaita ei markkinoilla enää juuri ole.

Miltä suhdannekuva näyttää kesän lähestyessä?

Vaikka monien riskisijoitusten arvostukset ovat pitkän nousun jälkeen kiristyneet, on sijoittajan tärkeänä tukijalkana tällä hetkellä myönteisenä jatkuva globaali suhdannekuva. Vahvistuvassa talouskasvuympäristössä yritysten on helpompi saada aikaan liikevaihto- ja tuloskasvua ja osakkeiden vastaavasti tätä kautta tulosperusteista tukea nousulleen. Kotimaisittain tarkastellen suhdannetilanne näyttää verraten synkältä jo neljättä vuotta, mutta kansainvälisesti varojaan hajauttavan sijoittajan ei tarvitse olla tästä kovin huolissaan.

Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut vahvalla uralla jo pitkään, eikä tästä ole poikettu edes alkuvuoden tilastojen perusteella. Tilastot ovat parantuneet erityisesti työmarkkinoilla, yksityisessä kulutuksessa ja teollisuudessa. USA:n työmarkkinoiden tila on parantunut niin, että työttömyysaste on vuoden 2009 huipuista (10 %) mitattuna lähes puoliintunut maaliskuun loppuun mennessä (5,7 %). Kuluttajien luottamus on palautunut sekin, mutta yksityisen kulutuksen kiihtyminen on toistaiseksi jäänyt näkemättä. Velkataakkaa lukuun ottamatta erityisen heikkoa kohtaa Yhdysvaltain taloudesta on vaikea nimetä, mutta palkkojen nousu on yhä vaatimatonta. Myös inflaatio on keskuspankin (FED) tavoitetasoa alempana mm. öljyn hinnan laskusta johtuen. FEDin odotetaan aloittavan ohjauskorkojen nostot kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mikä on kuitenkin indikaatio siitä, että rapakon takana talouskasvu on jo riittävän kestävällä pohjalla rahapolitiikan ”normalisoimiseksi”. Koronnostoilla ei kuitenkaan ole mikään kiire, ja onkin todennäköistä, ettei Fed omilla toimillaan ole vaarantamassa hyvää talous- ja markkinakehitystä.

Euroopalle tukea monesta suunnasta

Euroopassa tunnelmat ovat vahvistuneet vuodentakaisesta selvästi. Vuosi alkoi varsin mielenkiintoisesti, kun jo tammikuussa Euroopan keskuspankki nosti kasvuennusteensa 1,2 %:iin. Vahvistuneiden kasvuodotusten taustalla on mm. euron heikentymisen avulla vauhdittuva vienti, matalan inflaation ja öljyn hinnanlaskun myötä kasvanut ostovoima sekä keskuspankin aloittamat tukitoimet. Euroalueen kuluttajaluottamus on kohonnut nyt korkeimmille tasoilleen lähes 7 vuoteen. Euroopan kasvu saattaakin vielä jopa ylittää EKP:n odotukset, sillä kriittiset muuttujat ovat kohdallaan. Mikäli kasvu alkaa piristyä, niin lisävauhtia voitaisiin saada investoinneista, joita ei vielä ole juurikaan nähty. Lisäksi Euroopan kasvua on rajoittanut kauppapakotteiden ryydittämä Venäjä, ja jos tässä kriisissä nähtäisiin edes maltillista helpotusta, niin sekin lisäisi Euroopan kasvupotentiaalia 2015.

Piristyykö kehittyvien maiden kasvu?

Kehittyvissä maissa kasvu keskittyy Aasiaan, jossa Kiinan bkt-kasvu jarruttelee hallitusti 7 %:n liepeille ja Intiassa kasvu on jopa kiihdyttämässä. Venäjä ja Brasilia ovat omissa vaikeuksissaan, mutta niidenkin talouksien heikentyminen alkaa olla pohjilla ja kysymys on nyt pikemminkin siitä, milloin nähdään käänne parempaan. Siten kehittyvien markkinoiden kasvu ei vielä kokonaisuutena ole piristymässä, mutta alueelliset erot säilyvät suurina. Kehittyvien markkinoiden kuvaa sumentaa se, että useat maat ovat raaka-aine- ja öljyntuottajamaita, ja raakaöljyn hinnanlasku on heikentänyt näiden maiden tulovirtaa.

Kreikasta, Venäjästä ja Brasiliasta huolimatta globaali suhdanne jatkaa kuluvana vuonna piristymistään Yhdysvaltain ja Aasian kasvun vetämänä sekä erittäin elvyttävän keskuspankkipolitiikan tuella. Tässä vaiheessa on vaikea nähdä suhdannetta vaarantavia tekijöitä talousympäristössä, vaan riskit ovat enemmän ”ulkoisia” kuten geopoliittisia.

Salkkumuutokset Q1 2015

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä salkuissa toteutettiin neljä muutosta. Ensimmäinen muutos toteutettiin tammikuun alussa, jolloin lisättiin Yhdysvaltain high yield – sijoituksia. Tammikuun aikana osakemarkkinoilla kertyi noin 10 %:n nousu, minkä jälkeen salkkujen osakeylipaino myytiin pois, sillä mielestämme korjausliikkeen mahdollisuus oli kasvanut. Pienen notkahduksen jälkeen osakemarkkinat kuitenkin jatkoivat nousua hyvien taloustilastojen ja sijoittajavirtojen tuella, mistä johtuen nostimme osakkeet jälleen ylipainoon helmikuun puolessa välissä. Ostot kohdistettiin kotimaan, Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoille. Kun osakemarkkinoilla kurssit olivat kivunneet jo noin 15 prosenttia vuoden alkua korkeammalle maaliskuun puoleen väliin mennessä, niin salkkujen osakeylipaino puolitettiin ja varat jätettiin käteiseen. Jakson aikana salkuissa nähtiin arvonnousua 5-16,5 % ja salkuissa on yhä lievä riskiylipaino osake- ja yrityslainasijoitusten kautta.