Markkinakatsaus Q3/2014: Suomesta maailmalle

Jaa sivu

Kuoppia matkan varrella – vihdoinkin!

Syksyn edetessä maailman osake- ja korkomarkkinoilla on nähty hermostunutta tempoilua. Lokakuussa sijoittajien odotusta markkinan tulevasta heilunnasta kuvaava nk. pelkokerroin (VIX-indeksi) kohosi muutamassa päivässä korkeimmille tasoilleen yli kahteen vuoteen, mutta normalisoitui lähes yhtä nopeasti. Yhtä selittävää tekijää kasvaneelle hermostuneisuudelle ei ole ja useat perättäiset miinusviikot ovatkin nyt yllättäneet monet. Päivän uutisotsikot etsivät syitä alakuloon milloin Euroopan talousnäkymien heikentymisestä, keskuspankki Fedin tukiostojen mahdollisesta päättymisestä, Ebola-viruksen leviämispeloista, jne. Hälyn keskellä unohtuu, että markkinoilla tasokorjauksen tarpeella on spekuloitu jo pitkään. Euroopan vaisu talouskasvu tai Fedin rahapolitiikan normalisointiaikeet tuskin lienivät enää myyntiryntäyksen laukaiseva jymyuutinen? Merkittävämpää on, että useista päättyvän vuoden kriisiotsikoista huolimatta – geopolitiikan haasteista kasvuhuoliin – sijoitusmarkkinoilla on vihdoin nähty liikettä myös vähän mittavammin alaspäin.

Markkinaliikehdintään tyypillisesti etsitään ajureita tai syyllisiä kun tunnelmat muuttuvat, mutta tärkeintä on muistaa että kurssivaihtelut ovat aina kuuluneet ja kuuluvat kuvaan jatkossakin. Paria kuoppaa lukuun ottamatta takana on jo keväästä 2009 kestänyt markkinoiden yhtäjaksoinen nousuvaihe – hengähdystauko on siis enemmänkin paikallaan ja tervetullut. Se puhdistaa ilmaa ja pienentää myös riskejä kuplan muodostumisesta. Lohdullista on, että tähän päivään mennessä jokainen osakemarkkinoiden vastaavantyyppinen lasku on osoittautunut jälkikäteen otolliseksi ostotilaisuudeksi. Perustekijät eivät ole muuttuneet.

Löytyykö kurssinousulle vielä tukea?

Luottamusilmapiirin rakoilusta huolimatta osakkeita ja riskisijoituksia tukevat yhä vaakakupin painavat muuttujat; maailmantalouden ja tulosten oikea suunta, rahapolitiikan pysyminen kasvua tukevana sekä historiallisen matalat vaihtoehtoiset tuotot. Vaikka päättyneen neljänneksen aikana talouskasvuodotuksia tuotiinkin hieman alemmaksi, niin tästä huolimatta globaali suhdannekuva näyttää piristyvän Yhdysvaltain ja Kiinan johdolla. Käynnissä olevan tuloskauden alkutahtien perusteella pörssiyhtiöiden tuloskasvu on edelleen kohtuullisessa tahdissa. Riskittömät korkosijoitukset, kuten vähäriskiset valtionlainat tai pankkitalletukset, tarjoavat yhä käytännössä nollatuottoa tai jopa negatiivista reaalituottoa, ja tähän tuskin on odotettavissa muutosta vielä ensi vuonnakaan. Tuottoja saadakseen sijoittajan on siis oltava valmis ottamaan riskiä myös jatkossa, ja tämä ohjaa varoja osake- ja yrityslainamarkkinoille.

Viimeaikainen kurssihermoilu on kuitenkin hyvä muistutus ajallisen ja kansainvälisen hajauttamisen tärkeydestä. Kun säästäminen ja sijoittaminen on sekä suunnitelmallista että pitkäjänteistä ja salkun hajautus kunnossa, ei lyhyen aikavälin tunnelman vaihteluilla ole paljoakaan merkitystä.

Suomesta maailmalle

Vuoden viimeisen neljänneksen ja tuloskauden käynnistyttyä Helsingin pörssin päivävaihtelut ovat voimistuneet monia muita markkinoita reippaammin. Kurssiturbulenssissa suomalaisosakkeet sukelsivat vajaassa kuukaudessa pahimmillaan miltei 10 %, mutta ovat nyttemmin jo korjanneet pudotustaan ja ovat käytännössä jälleen vuoden vaihteen tasoillaan (OMXH Cap +0,5 %). Suomen osakemarkkinat ovat tänä vuonna kuitenkin jääneet selvästi jälkeen maailman osakemarkkinoiden yleisestä kehityksestä (MSCI World +8 %, EUR).

Sijoitusten painottaminen kotimaahan on monen suomalaisen mielestä ”tuttua ja turvallista”, huolimatta siitä, että moni heikoista kotimarkkinoista tai heikentyvistä Venäjän markkinoista riippuvainen pörssiyhtiömme kohtaa tällä hetkellä merkittäviä kasvu- ja tuloshaasteita. Suomeen kohdistuneet maariskit ovat kasvaneet, ja lisäksi suomalaisosakkeet ovat viimeaikaisesta halventumisestaan huolimatta tulosperusteiselta arvostukseltaan edelleen keskimäärin kalleimmasta päästä Euroopan osakemarkkinoilla. Riittääkö suomalaisosakkeiden ostamisen perusteiksi siis yksin tuttu nimi, kohtalaiset osinkotuotto-odotukset tai viimeaikoina halventunut euro, jonka odotetaan tukevan vientiyritysten kilpailukykyä vuonna 2015? Mielestämme ei.

Suomen osakemarkkinoiden rakenteellisina ongelmina on paitsi suppea ja syklinen toimialarakenne (perusteollisuuden, konepajojen ja rahoitussektorin määräävä paino) myös verraten korkea markkinariski. Epävarmuuden lisääntyessä pienehköt kauppapaikat kuten Helsingin pörssi ailahtelevat yleensä muita herkemmin, josta lokakuun voimakas liikehdintä oli jälleen oiva esimerkki. Sijoitussalkun hyvät kansainvälisen hajauttamisen edut näkyvät tuottoriveillä tällöin selvemmin.

Eri osakemarkkinoiden välinen korrelaatio on nykyisin korkeampi kuin 20 vuotta sitten, ja tässä eräänä selittävänä tekijänä on pörssiyritysten globaalimmaksi muuttunut liiketoiminta – toisin sanoen tulokset ja siten osakkeiden kurssikehitys riippuvat yhä vähemmän paikallisista markkinoista. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että jos ja kun markkinat jossain vaiheessa jälleen päätyvät pidempään alakulovaiheeseen, niin kansainväliset sijoittajat vetäytyvät helpommin juuri Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Epävarmoina aikoina suositaan suurempia, nk. turvasatamina pidettyjä osakemarkkinoita. Tämä nähtiin myös edellisen reippaamman sukelluksen yhteydessä, finanssikriisin huipentumisvuonna 2008. Tällöin Helsingin pörssin yleistä kehitystä kuvaava OMXH-indeksi tippui vuodessa reilut 50 %, kun esimerkiksi USA:n suuryhtiöiden muodostama Dow Jones Industrial Average -indeksi taipui samalla ajanjaksolla ”vain” noin 35 %.

Suomen osakemarkkinan kroonisena haasteena on myös, että sen kehitys on varsin vahvasti yksittäisten yhtiöiden ohjaama. Pörssisäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan omistetuimpia kansanosakkeita Suomessa ovat Nokia, Elisa, Fortum, UPM-Kymmene ja Talvivaara. Lähes kaikki näistä ovat erinomaisia pörssiyhtiöitä, mutta saako sijoittaja näillä osakevalinnoilla salkkuunsa tehokkaan toimialahajautuksen tai kattavan pääsyn globaaleille kasvumarkkinoille? Mikäli haluat pohtia asiaa tarkemmin, ole yhteydessä asiantuntijaamme. Nykyisessä markkinatilanteessa ja pitkäkestoisen kurssinousun jälkeen suosittelemme hajauttamaan säästöt ja sijoitukset mahdollisimman kansainvälisesti, ja vähentämään suomalaisosakkeiden osuutta sijoitussalkussa edelleen.