Markkinasilmäys: Heikko euro pelastaa meidät!

Jaa sivu

Heikko euro pelastaa meidät!

Talven lähestyessä on otsikoissa välähdellyt jo lukuisia asiantuntija-arvioita siitä, kuinka euron ulkoisen arvon odotetaan heikentyvän suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja muihinkin päävaluuttoihin, ja kuinka laskutrendin jatkuessa pariteetti taalaa vastaan saavutetaan viimeistään 2017. Vai oliko se jo 2016? Mystistä on, etten koskaan aiemmin ole törmännyt näin yksimieliseen markkina-arvioon yksittäisen valuutan suunnasta näin pitkälle aikavälille. Mieleeni muistuu erään arvostetun keskustelijan lausunto joidenkin vuosien takaa, jossa hän virkkoi melko värikkäin, mutta vakuuttavin argumentein valuuttojen ennustamisen kuuluvan lähinnä ”tolloille”. Vanha viidakon sanontahan lähtee siitä, että euron dollarikurssin huomisen paras ennuste on tämän päivän kurssi.

Lääkettä Euroopan vaivoihin

Toistaiseksi euron suunta on kuultujen sivistyneiden arvausten ollut valossa ”oikea”, ja lohduttavasti myös Draghin lausunnot ja EKP:n suunnitelmat vahvistavat heikentymisen polkua. EKP ei toimi enää restriktiivisesti ja yhtäkkiä Joe Average dollarit taskussaan onkin tervein potilas huoneessa! Tai ainakin vähiten sairas. Euron heikentymisen perusteiksi kelpaavat euroalueen heikohkot suhdanneolot ja luottamus, deflaatiopelot, keskuspankkilinjojen povattu eriytyminen, korkoero ja spekulaatio EKP:n QE-tyyppisestä elvytyksestä. Viimemainitusta etenkin saksalaiset ovat varmasti mielissään? Syntilista on armoton, joten annetaan euron yliarvostuksen purkautua, ja Euroopan samalla löytää kadotetun kilpailukykynsä. Mielenkiintoista on, että vuosina 2002-2003 kun euroalue painiskeli heikkojen kasvuolojen kanssa (silloinkin!) ja korot tulivat alas, niin USA:ssa kasvuvauhti oli parempaa ja korot nousivat nopeammin. Miten eurotaala käyttäytyi? Täysin päinvastaisesti kuin nyt – dollari jopa heikentyi. Tammikuussa 2002 EUR/USD vaihtokurssi oli 0,9 ja vuoteen 2005 mennessä eurotaala oli kivunnut jo 1,30 tasolle. Melko kiistatonta silti lienee, että olennaisesti löysempi rahapolitiikka on lääkettä Euroopan vaivoihin – ja evidenssiä meillä on tästä jo rapakonkin takaa. Siellä potilasta vaan hoksattiin ryhtyä hoitamaan jo heti oireilun alkuvaiheessa.

Vuohen vuosi 2015

Jatketaan ajatusleikkiä pidemmälle. Mitenhän kävisi jos dollari vahvistuisi nyt ennakoitua nopeammin ja EUR/USD-pariteetti saavutettaisiin jo ensi vuonna? Aika iso liike, mutta jos kerran näin ennustetaan käyvän, niin miksi ei jo Vuohen vuonna 2015? Vuohen vuonna syntyneitä muuten pidetään kiinalaisessa kalenterissa vilpittöminä ja pessimisteinä. Taalan vahvistuessa USA:n vientiteollisuus taitaisi kärsiä kilpailukyvyssä. Pientä hikkaa koituisi myös liikevaihtojen kasvulle. Vahvempi dollari taitaisi painaa myös USA:n vähäisiä inflaatiopaineita alaspäin, targetointi taisi olla 2 % vuositasolla? Reagoisiko Fed? Velkataakkaakin piti inflatoida, vai pitikö? Kävisikö myös ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen niin, että jos USA:n talouskehitys tai globaalit riskimarkkinat sitten sakkaisivat rahapoliittisen kiristämisen ja linjanvetojen lopputulemana, katsoisi maailman merkittävin keskuspankki tätä kehitystä kädet taskussa (tai ristissä)? Luulen että kiristämistahdin pelot sulaisivat kuin marraskuun ensilumet ja vaihtuisivat puheiksi määrällisestä elvytyksestä. Saapi nähdä kuka pelin lopulta voittaa – tai: kuka paisuttaa tasettaan eniten? EKP:n uusi tarjous peliin on 1 000 miljardia euroa.

Kuka hyötyy?

Palataan maan pinnalle ja osakesijoittamiseen. Mitkä suomalaisyhtiöt hyötyvät – tai tärkeämmin, voidaan odottaa hyötyvän heikommasta eurosta? Ne, joilla on kulut euroissa ja myyntiä muussa valuutassa, olettaen tietysti että yhtiön kilpailijat eivät hyödy vastaavasta valuuttaliikkeestä. Päättyvä tuloskausi jo osoitti, että loppukeväästä asti heikentyneellä eurolla oli merkitystä monellekin. Metsäyhtiöt UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsä Board hyötyvät ennen muuta kilpailukyvyn vahvistumisen kautta. Neste Oil on merkittävien hyötyjien joukossa, samoin Outokummun pitäisi olla (kunhan vaan teräksen kysyntä joskus vahvistuisi). Konepajapuolellakin on tässä skenaariossa monta voittajahevosta, esimerkiksi Cargotec ja Konecranes.

Jos valuuttaennuste jatkaa toteutumistaan vuonna 2015, on teemassa potkua: noin 10 % lisäheikennys eurossa voisi avittaa euroalueen tuloskasvua jopa 5 %. Vuohen vuoden vuoksi on silti todettava, että nuo edellä mainitut yhtiöt myös kärsivät, jos euro päättäisikin heikentymisen sijasta uudelleen vahvistua. Toistaiseksi on helppo kulkea ennusteen mukana, mutta yhden ennusteen haluan lausua itsekin: heikentyvä euro ei ole Se syy, jonka vuoksi tulisi tankata salkku täyteen juuri suomalaisosakkeita. Tarvitaan muutakin, ensi kevään hyvät osinkotuototkin houkuttelevat enemmän. Helsingin pörssin yhtiöille kotimaan, Euroopan ja Venäjän markkinat muodostavat yhä karkeasti kaksi kolmannesta yhteenlasketusta osakekohtaisesta tuloksesta. Ja alas poljettu rupla tuskin vahvistuu, vai vahvistuuko – sitä pitänee kysyä niiltä tolloilta.

 

 

Lähteet:  Alexandria, Bloomberg, Tradingeconomics