Markkinasilmäys: Ostotilaisuus vai aika purkaa riskisijoituksia?

Jaa sivu
  • Volatiliteetin povattu, mutta yllättävän voimakas paluu

  • Kiinalaisosakkeiden yliarvostus purkaantui

  • Siirtyvätkö FEDin koronnostot vuoteen 2016?

  • Osakkeiden vetovoima ei kadonnut, vaan lisääntyi

  • Ylilyönneistä tilaisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle

 

Syitä korjausliikkeelle tarjoiltu

Voimakas ja laaja-alainen kurssilasku sekä nopeasti kasvanut volatiliteetti herättää monessa kysymyksen, onko nyt tilaisuus ostaa vaiko aika madaltaa sijoitussalkun riskitasoa ja lisätä käteistä. Heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle useimmilla keskeisillä markkinoilla on koettu yhden ainoan kuukauden aikana jopa 10–15 %:n kurssipudotuksia, ja monien osakemarkkinoiden alkuvuoden tuotot on samalla syöty tai ne ovat pudonneet lähelle nollaa.

Jostain syystä kurssipudotukset iskevät tyypillisesti nopeasti ja voimalla, yllättäen housut kintuissa yhtälailla piensijoittajat kuin monet ammattisijoittajat. Toisaalta tällä kertaa tosin moni odotti korjausliikettä jo keväällä vuoden alun kurssi-ilotulituksen jälkeen (kts. Markkinakatsaus Q1/2015). Loppukeväästä maailman osakkeet olivat nousseet jo uusiin ennätyslukemiin, ja tuottaneet euromääräisesti kuudessa vuodessa noin 220 % vuoden 2009 pohjiltaan. Samalla myös arvostustasot olivat kiristyneet läpi linjan. Osaa meno hirvitti, ja perusteluja markkinoiden tasokorjaukselle alkoi vähitellen löytyä kaikilta turuilta ja toreilta – vaikkei korjausliikettä tosiasiallisesti kukaan halunnutkaan.

Harva päätti loppukeväästä, että muutanpa hyvin tuottaneet osake- ja yrityslainasijoitukseni nyt käteiseksi tai turvallisiksi valtionlainasijoituksiksi, niin saan niistä vaihdossa käytännössä 0-korvauksen. Vaihtoehtoiset tuotot, eli nk. riskittömät korothan ovat edelleen noin nollatasossa tai osin jopa sen alapuolella – tarjolla niissä on yhä riskiä ilman järjellistä tuottoa, eikä pelin henki ole tältä osin merkittävästi muuttunut. Huhti-kesäkuussa kehitys maailman osakemarkkinoilla jäi jo mollivoittoiseksi (-4 %, MSCI World EUR), ja huolet alkoivat kasautua etunenässä Kiinan ja raaka-aineiden hintojen rojahduksen, mutta myös Fedin koronnostopelkojen ja Kreikan ongelmien johdattamilla poluilla. Heinäkuun lopussa negatiiviseen kurssikehitykseen seuraavan kuuden kuukauden aikana uskoi peräti 41 % amerikkalaissijoittajista, joka oli korkein lukema sitten elokuun 2013.

Kuva 1: Amerikkalaissijoittajien luottamus AAII, negatiiviseen kehitykseen uskovat (8/2012-8/2015)

Tervetulleita ylilyöntejä?

Kurssihermoilu on kerännyt voimaa elokuussa, volatiliteetti on noussut ennätysalhaisilta tasoiltaan ripeästi, ja useilla osakemarkkinoilla on Kiina-pelkojen vanavedessä nähty nyt selviä ylilyöntejä. Jopa ”turvasatamastatusta” nauttivat USA:n osakemarkkinat putosivat lähes 12,5 % kuluneen vuoden huipuiltaa, mutta kun markkinoilla paniikki leviää, menee lapsi valitettavan usein pesuveden mukana. Vastaavasti myös vastaliikkeet, eli positiiviset kurssimuutokset pudotusten jälkeisinä päivinä, ovat olleet voimakkaita, ja monella alkaakin olla menosta pää pyörällä.

Tervetuloa kurssivuoristorataan –  vaikka päivätason liikkeet ovat olleet nyt voimakkaita, ja lähimmät vertailuajankohdat löytyvät vuosilta 2011 ja 2008, ei viimeaikainen liikehdintä pidempää aikaväliä tarkastellen ole osakemarkkinoille mitenkään epätavanomaista. Kehittyville markkinoille se on jopa tavanomaista. Arvostustasojen normalisoituminen kurssipudotuksen myötä on jatkon kannalta erittäinkin tervetullutta, sillä kunnollista korjausliikettä ei ole nähty miltei neljään vuoteen. Tasokorjaus antaa uudelleen kaivattua tilaa ja aikaa kurssinousulle kunhan ensin vähän hapannutaan ja pahimmat yliarvostukset samalla purkautuvat.

Kuva 2: Sijoittajien pelkokerroin, VIX-volatiliteetti (8/2010-8/2015)

Voimakkaimpien kurssiylilyöntien hyödyntäminen vaatii luonnetta ja vatsahappoja, mutta jatkuessaan kurssiturbulenssi luo tyypillisesti erinomaisia sijoitusmahdollisuuksia pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti toimivalle sijoittajalle. Epävarmuus heiluttaa osakkeita varmasti lisää syksylläkin, mutta suhteelliselta tuottopotentiaaliltaan ne ovat edelleen houkuttelevin omaisuusluokka. Osakemarkkinoiden tarjoama tulos- ja osinkotuotto ovat viime viikkojen kurssipudotuksen seurauksena lisänneet vetovoimaansa entisestään.

Tällaisina aikoina tarpeettomasti lyötyjen, vakaan taloudellisen aseman ja kasvavan osinkovirran omaavien yhtiöiden osakkeet alkavat näyttää mielestämme jo houkuttelevilta. Tunnistamme tällaisia ostokohteita löytyvän jo runsaasti mm. pohjoismaiselta ja eurooppalaiselta finanssi-, kulutushyödyke- ja konepajasektoreilta.

Keskuspankit avainasemassa

Lähes seitsemän vuotta sijoittajat ovat saaneet nauttia useiden keskuspankkien massiivisesta elvytystuesta, alhaisista koroista, pääosin matalasta volatiliteetista ja näiden vanavedessä myös hyvistä osakemarkkinatuotoista. Taloustilastot ovat viime vuosina Suomea ja muutamaa muuta ongelmatapausta lukuun ottamatta indikoineet elpyvästä kasvusta ja työmarkkinoiden vakautumisesta. Vetureina ovat toimineet Kiina ja Yhdysvallat, mutta myös merkittävä osa Eurooppaa on päässyt vihdoin mukaan kasvun imuun.

Keskuspankkien toiminta ja nollakorot ovat kuitenkin olleet ehdottomasti dominoivin ajuri sille, että monet riskimarkkinat ovat tuottaneet kaksinumeroisia lukemia jo useita vuosia peräkkäin. Euroopan keskuspankki elvyttää yhä kuin viimeistä päivää, ostamalla kuukausittain nk. QE-ohjelmansa puitteissa 60 miljardin euron edestä joukkovelkakirjalainoja näillä näkymin aina vuoden 2016 jälkimmäiselle puoliskolle. EKP:n tarjoama likviditeettituki näkyy mm. negatiivisina lyhyen pään euribor-korkoina.

FEDin koronnostoon uskotaan – ja ei uskota

Yhdysvaltain keskuspankki (FED) on ollut jo pidempään aikeissa nostaa ohjauskorkoaan, mutta dollarin nopean vahvistumisen, raaka-aineiden hintaromahduksen ja erittäin matalan inflaation takia alkaa pian vaikuttaa siltä, että rahapolitiikan kiristystoimet ovat jälleen siirtymässä hamaan tulevaisuuteen. Dollari on vahvistunut miltei jokaista globaalia valuuttaa vastaan kuluneen vuoden aikana ja monet amerikkalaisyritykset kärsivät jo tästä. USA:n BKT-kasvuestimaatit ovat vähitellen pudonneet lähelle 2 %:ia ja oikeastaan ainoa syy nostaa korkoja on maan vahvistunut työllisyystilanne. Kun kirsikkana kakun päälle saadaan vielä vähän mittavamman kokoluokan hermoilua riskimarkkinoilla, niin miksi ihmeessä keskuspankki lähtisi tässä ympäristössä nostamaan korkojaan? Mielenkiintoista on myös havaita, etteivät USA:n osakemarkkinat (S&P 500) ole indeksitasolla käytännössä tuottaneet mitään sen jälkeen kun viimeisin FEDin kvantitatiivinen elvytysohjelma (QE3) päättyi lokakuussa 2014. QE-ohjelmien aikana osakemarkkinat sen sijaan nousivat miltei 200 %. Jos tilanne pahenee, ei olisi suuri yllätys, että uusi QE-ohjelma kaivettaisiin naftaliinista keskuspankkiirien kokousagendalle (Kts. Markkinasilmäys 11/2014 ”Vuohen vuosi 2015”)

Todelliseksi ongelmaksi alkaa vähitellen muodostua keskuspankkien nollakorko- ja elvytyspolitiikan jatkuvuus ja sijoittajien luottamus – miten ihmeessä tästä vuosia kestäneestä poikkeuksellista tilanteesta päästään ikinä takaisin normaaliin ilman uutta luottamuskriisiä? Toistaiseksi keskuspankit kuitenkin jatkavat riskisijoittajan ystävinä ja tämä on syytä pitää mielessä sijoituksia tehdessä.

Kiinalaisosakkeissa tarvittiin tasokorjaus – tukitoimia lisätään?

Markkinoiden viimeaikaisen korjausliikkeen globaalina polttopisteenä on toiminut Kiina. Kesän aikana ja viimeisten viikkojen osalta maassa on nähty äärimmäisen voimakas osakemarkkinoiden volatiliteetin kohoaminen, viranomaisten massiivinen osakemarkkinainterventio, valuutan asteittainen devalvaatio sekä Kiinan keskuspankin koronlasku ja lisääntynyt elvytys.

Kaikki nämä toimenpiteet ja Kiinasta raportoitu heikentyvä taloustilastointi kertoo karua kieltä siitä, että tilanne maassa on tällä hetkellä kaikkea muuta stabiili. Kiina on kokenut valtavan luottoekspansion ja yrittää nyt avata rahoitusmarkkinoitaan. Ylilyönti on kuitenkin se, että monilla markkinoilla hinnoitellaan jo Kiinan talouden ”hard landingia” sekä siitä aiheutuvia vaikutuksia makrotalouteen ja yrityksiin. Kasvu tulee hidastumaan, mutta ei pysähtymään, sillä uskomme, että keskushallinto lisää tukitoimia tarvittaessa vielä merkittävissä määrin nykyisestä. Keskushallinnolla on eväitä ja kykyä säädellä suljettua taloutta omalla toiminnallaan.

Aasia muodostaa miltei 50 % globaalista BKT-kasvusta ja Kiinan osuus ostovoimakorjatusta globaalista BKT:sta on tänä päivänä vajaan 20%:n luokkaa, joten huoli maailman toiseksi kansantalouden kasvun jarruttamisesta on todellinen. Samanaikaisesti Kiinan globaali rooli energian ja raaka-aineiden kysyjänä on kasvanut voimakkaasti, joten sama huoli heijastuu voimakkaasti myös energia ja raaka-aineiden hintaodotuksissa. Öljyn barrelihinta sai jo muutenkin lisävauhtia alaspäin aiemmin Iran-sopimuksen syntymisen myötä, ja on nyt jälleen alimmillaan sitten finanssikriisivuoden 2009. Halvalla energialla on kuitenkin myös lukuisia hyötyjiä, kuten eurooppalaiset kuluttajat ja yritykset.

Kuva 3: Raakaöljyn hinta reippaassa alamäessä (Brent, 8/2012-8/2015)

Kiinan osakemarkkinoiden heilunta ja raju pudotus on ollut poikkeuksellisen suurta, mutta on syytä muistaa, että Manner-Kiinan osakkeet ehtivät nousta 8 kuukaudessa lähes 125 % ennen ensimmäistä kunnollista myyntiaaltoa. Yliarvostuksen purkautumiselle oli Shanghaissa tilaus ja kun se vihdoin alkoi, saivat muutkin maailman markkinat tästä katalyytin pitkään spekuloidulle korjausliikkeelle. Psykologiset kerrannais- ja haittavaikutukset tilanteesta ovat sen sijaan ikävämmät, kun riskiottohalukkuuden äkillinen vähentyminen painaa alamäkeen muita kehittyviä maita ja niiden valuuttoja. FEDin rahapolitiikan (aiempi) kiristämisodotus on sekin epävarmuutta aiheuttanut tekijä, sillä useilla kehittyvillä mailla ja kehittyvien maiden yrityksillä on merkittäviä dollarimääräisiä lainoja, jolloin rahan hinnan noustessa myös rahoituskustannukset nousevat.

Sijoittajien kartalla kehittyvät maat ovat edelleen nk. reuna-alueita, joita mieluiten kartetaan markkinaepävarmuuden kasvaessa. Vältämme näitä toistaiseksi, mutta uskomme otollisempia ostotilaisuuksia kehittyvillä markkinoilla syntyvän syysmyrskyn edetessä.

Kuva 4: Manner-Kiinan osakkeiden tuotto painunut pakkaselle 2015 (Shanghai Composite, YTD-kehitys)

Ostotilaisuus vai aika purkaa riskisijoituksia?

Vastauksemme sille, onko selvästi lisääntynyt kurssihermoilu hyvä ostotilaisuus vaiko syy purkaa riskisijoituksia on varsin yksiselitteinen ja tylsä: tämä kaikki riippuu sijoitustesi aikahorisontista, mitä ja millä aikavälillä tavoittelet, ja oletko valmis kestämään markkinoilla vuosikymmeniä vaikuttaneen tosiasian: perinteisesti kestoltaan pitkäkestoisempia nousuvaiheita seuraa toisinaan nopeitakin kurssilaskuja – ja ne myös kuuluvat kuvaan. Kehittyvillä markkinoilla – ja muillakin reunamarkkinoilla – on lisäksi aina varauduttava tavanomaista suurempaan kurssiliikehdintään, jonka vuoksi salkun riittävä kansainvälinen hajautus on oltava kunnossa.

USA:ssa, maailman suurimmalla ja seuratuimmalla osakemarkkinalla, kurssilaskut (karhumarkkinat = yli 20 %:n kurssipudotus, S&P 500) ovat vuodesta 1929 lähtien kestäneet keskimäärin 10 kuukautta kerrallaan ja pisimmilläänkin 21 kuukautta. Vastaavasti kurssinousujaksot (härkämarkkinat, S&P500) ovat kestäneet keskimäärin 31 kuukautta ja pisimmillään jopa 150 kuukautta. Näkemyksemme mukaan puhumme edelleen vain korjausliikkeestä sijoitusmarkkinoilla, mutta korkeamman volatiliteetin jatkuminen loppuvuotta kohden on todennäköistä.

Kurssiturbulenssin aikana perustelua pohtia, oletko sijoituksissasi liikkeellä alle vuoden vaiko esimerkiksi 3, 5 vai 10 vuoden perspektiivillä? Voimakkaat kurssilaskut avaavat yleensä parhaimmat ostotilaisuudet, ja vastavirtaan sijoittaminen on tyypillisesti kannattavaa, jos samalla aikahorisontti on asetettu tarpeeksi pitkälle. Riskitasosi ei sen sijaan ole säädetty sopivaksi, jos päivittäiset kurssiheilahtelut aiheuttavat yöunien menetystä.

Kaupustelija, jolla joka päivä eri hinta

Sijoitusten ja säästöjen ajallinen hajauttaminen, kuten jakamalla ostot kuukausittain ajoitusriskin välttämiseksi on volatiileina aikoina strategioista tylsimpiä mutta samalla toimivimpia, eikä markkinoiden lyhyen aikavälin heilahteluista tule silloin liiaksi edes välittää. Sitä, ovatko markkinat korkeammalla vai matalammalla kuukauden päästä tai vuoden vaihteessa, on mahdoton kenenkään luotettavasti ennustaa. Tällaisen aikahorisontin arviot ovat puhtaasti arvauksia, spekulaatiota, vaikka toisinaan joku arvaaja osuisikin muita useammin oikeaan.

Kuvaus osakemarkkinasta ovelle päivittäin kolkuttavana kaupparatsuna, joka tarjoaa sinulle samaa tavaraa joka päivä uudelleen ja uudelleen ja aina irrationaalisesti eri hintaan, on tässä kohden osuva. Oletko valmis tekemään hänen kanssaan kaupat halukkaammin silloin kun kaupustelija on ovella nostanut joka päivä tuotteensa hintaa kuusi vuotta peräkkäin, vaiko silloin kun hän ensimmäisen kerran alentaa tuotteensa hintaa suoraan 10 %:lla tai jopa 20  %:lla? Mutta kuitenkin tiedät, että pitkällä aikavälillä kaupustelijan hinnat ovat aina nousseet – ja samalla uusiin ennätyksiin.

Tosiasiaksi jää, että osakkeilla on historian valossa ollut paha taipumus nousta arvossa yli ajan, jos niiden yritysten tulokset ja osingot, joita osakemarkkinat tosiasiassa edustavat, kasvavat myös tulevaisuudessa (Kts. Kuva 5). Toisin sanoen, jos et enää usko pörssiyritysten tulosten tai osinkojen kasvavan tulevaisuudessa, älä sijoita osakkeisiin. Ainoastaan silloin niillä on hyvä syy laskea yli ajan. Pidä siis pää kylmänä ja toimi pitkäjänteisesti ja suunnitelmasi mukaan – vaikka kurssivuoristorata vielä jatkuisi.

Kuva 5: USA:n osakemarkkinoiden kehitys ja S&P500 –yhtiöiden tuloskehitys 20 vuotta (8/1995-8/2015)

 

 

 

(lähteet: Alexandria, Bloomberg)