Puoli vuotta vuoristorataa

Jaa sivu

Vuoden alussa povasimme sijoitusmarkkinoille haastavampia aikoja ja voimistuvaa kurssiheiluntaa. Niitä olemme toden teolla saaneet – jopa enemmän kuin moni odotti. Sijoitusvuotta 2016 ovat leimanneet äkilliset tunnelmien vaihtelut ja lisääntyvä epävarmuus niin politiikan päätösten, keskuspankkien toiminnan, talouden kuin yritysten tulosten suunnasta.

Yhdysvaltoja lukuun ottamatta iso osa maailman osakemarkkinoista oli keskikesään mennessä painunut vuodenvaihteen tasojensa alapuolelle. Euroopan osakemarkkinat olivat lasketelleet vuoden alusta tarkasteltuna lähes 10 %, Japanin osakkeet vajaat 20 % ja suomalaisosakkeet noin 5 %. Mistään varsinaisesta myyntiaallosta ei kuitenkaan voida puhua, sillä vastaliikkeet ovat olleet voimakkaita myös ylöspäin. Maailman osakkeiden kokonaistuotto vuoden alusta tarkasteltuna on käytännössä nollilla, pitkälti USA:n ansiosta. Tätä kirjoittaessa rapakon takana paukkuvat jo uudet ennätyslukemat. Pohjois-Amerikan painotus on tuonut vakautta myös Alexandria-rahastojen kuluvan vuoden tuottokehitykseen.

Brexit-hämmennys ei tapa, eikä vahvista

Vaikka Iso-Britannian EU-eroäänestys (Brexit) säikäyttikin sijoittajat ensimmäisen vuosipuoliskon päätteeksi pahemman kerran, niin ensijärkytyksestä toivuttiin varsin nopeasti. Pelkoja lietsovista otsikoista huolimatta Iso-Britannia ei äänestystuloksen vuoksi mennyt konkurssiin taikka kadonnut maailmankartalta. Tapahtunutta ei kuitenkaan tule väheksyä, ja näkyvyys politiikan osalta on jatkossa heikompaa. Kuitenkin kauppa ja pääomavirrat Iso-Britannian, muun maailman ja muiden EU-valtioiden välillä tulevat jatkumaan Brexitin jälkeenkin – tavalla tai toisella.

Selvää on, että sijoittajan karttapallolla Euroopan riskipreemio on nyt kohonnut ja koko Euroopan talouskasvu tulee jossain määrin kärsimään tapahtuneesta. Lähivuosina Euroopassa järjestetään useita vaaleja, joissa EU-kriittisten äänien painoarvoa mitataan, ja dominoefektin pelko pitää sijoittajia varpaillaan. Poliittinen näyttämö ottaa siis jatkossa aiempaa suurempaa roolia, vaikka usein siitä johtuneet markkinaylilyönnit on kannattanutkin hyödyntää ostotilaisuuksina.

Yllättävän hyvät valtionlainat

Kuluvan vuoden suurimpia yllättäjiä tähän asti on kenties ollut valtionlainoista saadut erinomaiset tuotot. Vaikka korkotaso oli jo vuoden alkajaisiksi historiallisen alhainen, on euroalueen valtionlainoista kuitenkin kertynyt korkotason yhä laskiessa jopa 6-7 prosentin tuottoja. Parhaiten valtionlainat ovat tuottaneet juuri niinä ajanjaksoina, kun osakemarkkinat ovat olleet paineessa. Valtionlainat ovat siis tarjonneet hajautuselementtinä edelleen vakautta sijoitussalkkuun. Brexit-äänestys painoi laajasti Saksan valtionlainojen korkoja ja mm. 10 vuoden tuottotaso oli heinäkuun alussa historiallisen alhainen -0,20 %. Vielä kuusi vuotta sitten se liikkui tasoissa 3,5-4 %. Normaaliksi nykyistä korkotilannetta ei voi kukaan luonnehtia, mutta toistaiseksi negatiiviset korot näyttävät yhä sijoittajille kelpaavan.

Globaali kasvukuva yhä myönteinen

Talouskasvuennusteita leikattiin erityisesti alkuvuodesta. Ennuste kuluvalle vuodelle on tällä hetkellä noin 3 %:n globaali bkt-kasvu, kun tammikuussa arviot liikkuivat vielä reilussa 3,5 %:ssa. Nyt kasvuennusteita ei ole enää leikattu, vaan kesäkuussa nähtiin pieniä nostoja mm. Yhdysvaltain, Espanjan, Ranskan ja Saksan kasvuennusteissa. Kehittyvissä maissa aktiviteetin piristyminen antaa vieläkin odottaa itseään, mutta esimerkiksi öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen toipuminen toiminee hyvänä katalyyttina talouskasvun voimistumiselle jatkossa. Kiinasta on raportoitu odotettua parempia talouslukuja jo jonkin aikaa, ja tilastojen myötä pelot Kiinan talouden mahalaskusta ovatkin jo pitkälti poistuneet.

Öljy toipunut

Öljyn hinta jatkoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alkanutta nousuaan aina kesäkuun puolelle asti. Hinnan nousu perustui arvioihin siitä, että öljyn ylitarjonta pienentyisi loppuvuotta kohden selvästi. Toisaalta poikkeukselliset tekijät (kuten Venezuelan hallituskriisi ja Nigerian konfliktit) ovat rajoittaneet ylitarjontaa, ja vaikka Iran jatkoi tuotannon ylösajoa, niin öljyn ylituotanto kaventui toisella vuosineljänneksellä. Öljyn hinnan nousu ja stabiloituminen noin 50 dollarin tasolle on helpottanut energiasektorin ahdinkoa ja myös useiden tuottajamaiden, kuten Venäjän näkymät ovat hieman parantuneet.

Miltä näyttää syksy?

Syksyn lähestyessä myönteistä on, että epätietoisuuden aiheuttamia pelkoskenaarioita on markkinoilla myös jossain määrin hinnoiteltu, ja sijoittajat ovat verrattain varovaisia. Samalla tuottoympäristön vaihtoehdottomuus jatkuu:

  • Korot ovat alhaalla, monin paikoin jopa negatiivisia, ja Brexitin myötä myös pysyvät alhaalla todennäköisesti vielä pitkän aikaa.
  • Kevyenä pysyttelevä rahapolitiikka tukee riskisijoitusten houkuttelevuutta. Keskuspankit turvaavat likviditeetin jatkossakin, jotta spekulaatioiden kohteeksi joutuneet eurooppalaispankit eivät ajaudu ongelmiin. Brexitin myötä sijoittajien toiveet keskuspankkien uusista elvytystoimista ja koronnostojen viivästymisestä ovat myös voimistuneet. Merkillepantavaa on, että vielä tammikuussa ennakointiin FEDin nostavan kuluvana vuonna 2-4 kertaa ohjauskorkoaan, mutta odotusten mukaan koronnosto olisi nyt siirtynyt jopa vuoden 2018 alkuun.
  • Nollakorkoympäristössä osakemarkkinoiden tarjoama 5-6 %:n tulostuotto ja 4-5 %:n osinkotuotto ovat aivan ylivertaisia suhteessa korkomarkkinoiden tarjoamiin tuottotasoihin, ja tämä ajaa sijoittajia osakkeisiin, vaikka niiden voittokerroinarvostus onkin jossain määrin koholla. Osakkeet eivät silti ole ylihintaisia.
  • Tuloskasvua tarvitaan, sillä arvostuskertoimet eivät voi nousta loputtomasti ilman sitä. Yritysten käynnistyvä Q2-tulosraportointikausi on ratkaisevassa asemassa sen suhteen ovatko pelot voimistuvasta tulostaantumasta aiheellisia vai onko arvioissa menty asioiden edelle. Yhdysvalloissa kokonaistuloskertymän odotetaan heikentyvän nyt jo viidettä kvartaalia peräkkäin.
  • Ailahtelevana jatkuvassa ympäristössä sijoitusten ajallinen ja tehokas kansainvälinen hajauttaminen osoittavat vahvuutensa, mikä puoltaa Alexandrian Manager-rahastojen sijoitusfilosofiaa.