Varallisuuden maaottelu: Miksi ruotsalaiset ovat kolme kertaa varakkaampia kuin me?

Jaa sivu

Ruotsalaisten nettovarallisuus on noin kolminkertainen suomalaisten varallisuuteen verrattuna. Olisiko syynä se, että naapurimme ovat rohkeampia sijoittajina kuin me suomalaiset? Miten on varallisuuden jakautumisen laita?

Suomalaisten henkilökohtainen nettovarallisuus (eli kaikki omaisuus vähennettynä veloilla) oli vuonna 2014 keskimäärin 25059 euroa. Ruotsalaisten varallisuus nousi kolminkertaiseksi 82924 euroon.

Mistä varallisuudet koostuvat ja mistä erot mahtavat syntyä? Yleisesti ottaen länsinaapurit näyttävät olevan rohkeampia ja riskihakuisempia sijoittajia kuin me tällä puolella lahtea asustavat, sillä meillä painotetaan enemmän asuntoja kuin naapurissa.

Ikuiset lainat jättävät sijoitusvaraa

”Oma koti, oma lupa” ei ole naapurissamme yhtä houkuttelevaa kuin suomalaisten sydämissä. Ruotsalaiset ovat tunnettuja siitä, että he asuvat enemmän vuokralla.

Omistusasumiseenkin länsinaapurimme suhtautuvat huolettomasti: Ruotsissa on pitkään myönnetty asuntolainoja, joita ei ole ollut aikomuskaan maksaa takaisin. Koronmaksu on riittänyt, lyhennyksistä viis. Tämän seurauksena ruotsalaiset ovat jo nuorena hankkineet isoja asuntoja, ja ovat näin välttyneet asuntojen vaihdolta perheen kasvaessa. Ja kun lainanlyhennyksistä ei ole tarvinnut välittää, riittää varoja myös sijoitettavaksi muihin kohteisiin.

Suomalaisille on edelleen tärkeää ostaa oma asunto. Meikäläisten varallisuudesta leijonanosa, 56 prosenttia, onkin kiinni omissa asunnoissa, kun ruotsalaisten vastaava on 40 prosenttia. Sijoitus- ja vapaa-ajan asuntoja molemmilla puolilla lahtea suositaan lähes yhtä paljon. Suomessa 19 prosenttia ja Ruotsissa 20 prosenttia.

Ruotsalaiset suosivat tuottopotentiaaliltaan parempia, mutta myös riskipitoisempia sijoituskohteita. Ruotsalaisten varallisuudesta sijoitusrahastot, pörssiosakkeet ja joukkovelkakirjat lohkaisevat 15,5 prosenttia. Meillä turvallisuushakuisemmilla näiden osuus on vain 6 prosenttia. Talletuksissa ero tasaantuvat: suomalaisilla pankkitalletuksissa on 8 prosenttia varoista ja naapureilla 10,8 prosenttia.

Ruotsissa varallisuus kasautuu

Tasa-arvon mallimaana pidetty Ruotsi ei ole kuitenkaan kovin tasa-arvoinen varallisuuden jakautumisessa. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n laajan tutkimuksen mukaan Ruotsi johtaa epätasa-arvoisimpien maiden listaa. Taakse jää jopa epätasa-arvoisena pidetty Yhdysvallat sekä seuraavana Saksa ja Kanada.

(Lähde OECD:n tutkimus: The Joint Distribution of Household Income and Wealth: Evidence from the Luxembourg Wealth Study, 2008).

Ruotsissa varallisuus periytyy

Ruotsin tulosta selitetään sillä, että Ruotsissa on muita maita paljon enemmän täysin varattomia tai velkaisia kotitalouksia. Lisäksi Ruotsissa jopa kaksi kolmasosaa omaisuudesta on perittyä ja vain kolmasosa syntyy liiketoiminnan tuloksena. Yhdysvalloissa tämä on toisinpäin: 1/3 on perittyä omaisuutta ja 2/3 yritystoiminnan tulosta.

Tutkimuksen mukaan Suomi, kuten myös Iso-Britannia ja Italia ovat paljon tasaisemman varallisuuden jaon maita. Toisaalta, kun vertaa rikkaimman 1 prosentin omistuksia, Yhdysvallat ottaa taas johtoaseman epätasa-arvolistalla.

Ruotsin miljardöörilista hämmästyttää

Ruotsin rikkaat menestyivät hiljattain myös Forbes-lehden uusimmassa miljardöörilistauksessa, sillä väkilukuun suhteutettuna Ruotsissa on tiheä miljardöörikanta. Lehti on jo aiemmin ällistellyt, miten niin pienestä maasta tulee niin runsaasti miljardöörejä.

Ruotsin 9,7 miljoonan asukkaan maalle on kerääntynyt yhteensä 26 miljardööriä. Yhdysvaltain 319 miljoonan väkimäärään mahtui 550 miljardööriä. Saksan 81-miljoonaiseen kansaan puolestaan 120 raharikasta. Kiinan 1357 miljoonan asukkaasta on kehkeytynyt vain 251 miljardööriä.

Suomen 5,5 miljoonan asukkaan kansasta valikoitui listalle kuusi, samoin samankokoisesta Tanskasta.

Ruotsalaisia voi alkaa kirimään kiinni vaikkapa tuoreen vaurastumisen oppaamme avulla. Se on ladattavissa ilmaisesksi oheisesta linkistä

Lataa jokamiehen ja -naisen vaurastumisen vaurastumisen opas

Lähteet: Allianz World Wealth Report, Tilastokeskus ja Statistics Sweden