Vararahasto on oman talouden turvaverkko

Jaa sivu

Kaikki menee, mitä tulee. Hauska sananlasku, mutta monelle suomalaiselle työssäkäyvälle myös tuttu tilanne.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat laiskoja säästäjiä, eikä jopa kolmanneksella ole lainkaan säästöjä tai sijoituksia. Oman talouden suunnittelussa olisi kuitenkin hyvä varautua yllättäviin tilanteisiin.

Tasapainoa ja turvaa

Esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai auton hajoaminen voivat olla yllättäviä tilanteita, joista aiheutuu myös rahahuolia. Jos oman talouden puskurina on käytettävissä vararahasto, eivät yllättävätkään tilanteet keikauta taloutta päälaelleen.

On hyvä muistaa, että vararahasto ei ole käyttökassa, vaan varattu vain välttämättömiin ja yllättäviin menoihin. Eli vaikka urheilukisoja olisi mukavampaa seurata isommasta televisioista tai vaatekaupan näyteikkunassa oleva takki näyttää juuri sinunlaiselta, vararahastoa ei kannata käyttää näiden mielihalujen toteuttamiseen.

Kuinka suuri on riittävä vararahasto?

Vararahaston suuruuden osalta on olemassa monia eri mielipiteitä ja suosituksia. Usein puhutaan 2–6 kuukauden palkkaa vastaavasta summasta. Summa voi tuntua mahdottomalta, mutta useimmat työssäkäyvät pystyvät sen saavuttamaan.

Pitkäjänteisyys palkitaan. Esimerkki: Asetat tavoitteeksesi 3 000 euron vararahaston keräämisen, ja lähtötilanteessa sinulla ei ole säästöjä. Aloitat kuukausisäästämisen ja talletat kuukausittain säästämästäsi kokonaissummasta 100 euroa vararahastoon.

Tällä mallilla 3 000 euron vararahaston kartuttamiseen kuluu aikaa kaksi ja puoli vuotta olettaen, että vararahastosta ei tehdä nostoja.

Kiveenhakattua summaa vararahastolle ei ole olemassa, mutta vararahaston suuruutta voi peilata esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin:

  • Auton moottori menee rikki, korjausarvio 2 500 €.
  • Joudut lomautetuksi kahden kuukauden ajaksi, ansiomenetys arviolta 6 000€.
  •  Perheenjäsenesi sairastuu äkillisesti, hoitokulut 1 500 €.

Tällaisessa tilanteessa rahasta tulee varmasti yksi huolenaihe lisää. Vararahaston ansiosta tällaista huolta ei kuitenkaan tarvitse kantaa.

Pahan vai hyvän päivän varalle?

Yllätykselliset tilanteet aiheuttavat monesti oman talouden kannalta huolia ja murheita, ja säästämme ”pahan päivän varalle”. Välillä asiaa kannattaa lähestyä myös toisesta näkökulmasta – säästää voi myös hyvän päivän varalle.

Ajatus: Mitäs jos kartuttaisit varojasi myös hyvän päivän varalle? Siintää haaveissasi sitten muutto, breikki hektisestä työelämästä tai vaikka eläkepäivien taloudellinen turvaaminen, ennakointi on valttia.

Myös säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon kokonaiskuva. ”Me pyrimme aina ymmärtämään asiakkaan talouden kokonaiskuvan ja rakentamaan säästö- ja sijoitusratkaisut asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan”, sijoitusneuvoja Tuomo Junes tarkentaa.

Vararahasto auttaa myös onnistumaan säästämisessä. Kun omat säästöt on jaettu tiettyä tavoitetta varten kartutettaviin varoihin ja vararahastoon, on omaa säästämistä ja varojen karttumistakin helpompi hahmottaa. ”Monilla meistä on tapana kuluttaa kaikki käytettävissä olevat rahat joka kuukausi. Esimerkiksi laittamalla palkkapäivänä tietyn summan sivuun, säästäminen hoituu kuin itsestään ja vararahasto alkaa kertyä. Kun säästämisestä tulee tapa, vaurastuminen tapahtuu miltei huomaamatta”, kertoo Tuomo Junes

Vinkkejä oman vararahaston kartuttamiseen:

  • Aloita ajoissa.
  • Mitoita oma säästämisesi 10/30/60-sääntöä noudattaen:
    • Nettopalkasta 10 % kuukaudessa säästöön, 30 % asumiseen ja 60 % kulutukseen.
    • Siirrä osa säästöistä vararahastoon.
  • Käytä vararahastoon kerättyjä varoja vain hätätilanteissa.
  • Pyri välttämään luottokorttia tai kulutusluottoja oman talouden puskurina.