Hajauttamisen merkitys korostuu – mitä sijoittaja voi oppia Nokian kurssipudotuksesta?

Näimme jälleen Nokian tulosjulkistuksen yhteydessä, mitä osakkeen kurssille voi tapahtua yksittäisten tapahtumien yllättäessä niin sijoittajat kuin analyytikotkin. Vaikka 5G:n tilaukset ainakin kilpailijalla Ericssonilla ovat lähteneet hyvin liikkeelle, ei vastaavaa myötätuulta ole koettu kotimaisella toimijallamme. Seurauksena tulosjulkistukselle oli vajaan 24 %:n pudotus yhdessä päivässä kansanosakkeiden suosikkinakin pidetyn Nokian kurssissa, sekä monta pettynyttä sijoittajaa. Kurssilasku jatkui vielä seuraavinakin päivinä, mutta on sittemmin tasaantunut ja osake hinnoittelee nykykurssilla varsin pessimististä tulevaisuudenkuvaa, ehkä jopa liioitellusti?

Nokian tulosjulkistus ei ollut ainut pörssiä ravistellut tapahtuma. Myös Wärtsilän kurssi sai vastatuulta sen tuotua esiin kuluneen vuoden tilauskertymät ja tuloksen. Kuinka tällaisiin laskuihin pitäisi varautua? Alkujaan akateemisessa maailmassa ja myöhemmin myös sijoittajien keskuudessa on alettu puhumaan hajauttamisesta. Ajatus on perusidealtaan hyvin yksinkertainen, ei laiteta kaikkia munia samaan koriin. Osa kokee riittävänä, että yrityksen liikevaihto tapahtuu maantieteellisesti eri alueilla. Kotimaisena esimerkkinä hissi- ja liukuporrasyhtiö KONE kansainvälisenä toimijana saa suuren osan liikevaihdostaan Suomen ulkopuolelta, eikä maakohtainen riski tällöin kyseisen näkemyksen mukaan korostu liialti. Käytännössä yhtiö on kuitenkin listattu Helsingin pörssiin ja Suomi kansainvälisten toimijoiden näkökulmasta on yksi reunamarkkinoista, joilta markkinoiden epävarmuuksien kasvaessa lähdetään ensimmäisinä vetämään sijoituksia pois.

Sijoituksia tulisi siis hajauttaa vähintään eri yhtiöihin, eri toimialoille ja eri maihin. Omaisuusluokkahajautuksen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole riittävää. Sijoittaessaan osakkeisiin sijoittaja tulee ottaneeksi riskiä vasta yhdestä omaisuusluokasta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi velkakirjamarkkinat ovat kooltaan huomattavasti osakemarkkinoita suuremmat ja niiden lisääminen tuo kokonaan uuden hajauttavan elementin sijoittajan salkkuun, sillä korkosijoitukset ovat tyypillisesti tuoneet turvaa salkkuun ajankohtina, joina osakemarkkinat ovat laskeneet. Korot ovat nykyisellään kaikkien aikojen pohjalukemissa ja monien pelkona onkin, mitä tapahtuu korkosijoituksille, kun korot lähtevät nousuun? Kiinteäkorkoisissa korkosijoituksissa arvot laskevat, mutta sijoittajan on hyvä huomioida vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten mahdollisuus. Näissä korkojen noustessa sijoitusten korkotuotto kasvaa. Vaihtuvakorkoisiin korkosijoituksiin sijoittaja pääsee käsiksi esimerkiksi sijoittamalla Alexandria Vaihtoehtokorko Erikoissijoitusrahastoon. Näiden lisäksi, nykyisessä korkoympäristössä, on tarjolla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, kuten meidän suomalaisten hyvin omaksumat ja viime aikoina paljon julkisuudessakin esillä olleet kiinteistösijoitukset. Hyvän mahdollisuuden kiinteistöhajautukseen tarjoaa esimerkiksi Alexandria Kiinteistö Erikoissijoitusrahasto.

Kun omaisuusluokkahajautus on kunnossa, pohdimme oikeaa sijoitusajankohtaa. Tarkkaa kristallipalloa ajoittamiseen ei kovinkaan monella sijoittajalla ole, tai ainakaan sellaista, joka toimii aina ja aukottomasti. Kurssien ollessa korkealla sijoittaminen voi monen mielestä tuntua ikävältä ja ajatus korjausliikkeen odottamisesta houkuttelee. Oikean ajankohdan löytäminen on haastavaa jopa ammattilaisille ja useimmiten pahin virhe onkin sijoittamisen aloittamisen lykkääminen.

Tehdessään suuren kertasijoituksen sijoittaja ottaa riskin tulla ostaneeksi sijoitustuotteita juuri kurssien ollessa huipulla ja laskusta toipumiseen voi kulua jopa vuosikymmen, kuten kuvasta voidaan havaita. Sijoittaja, joka on tehnyt suuren kertasijoituksen (15000 euroa) Helsingin pörssin indeksiin vuoden 2007 syyskuun lopussa, on päässyt omilleen vasta vuoden 2017 maaliskuussa. Tällä hetkellä sijoitusten arvo olisi noin 16 100 euroa. Jos sijoittaja olisi kertasijoituksen sijaan sitä vastoin sijoittanut tasasummin indeksiin tuona aikana, eli vajaat 103 euroa kuukaudessa, olisi pääomaa nyt sijoitettuna samat 15 000 euroa ja sijoitusten arvo olisi noin 21 561 euroa.

Normaalisti kuukausisäästäminen jää kertasijoittamisen parhaan ja huonoimman tuloksen väliin, mutta eroa kertasijoituksen ja kuukausisäästämisen välille tulisi tässä ääriesimerkissä lähes 34 % kuukausisäästämisen eduksi. Kuukausisäästämisen hyvä puoli onkin, ettei kurssilaskua tarvitse sijoittamisen alkuvaiheissa pelätä.

Hajauttamisessa tulisi siis huomioida eri yhtiöiden ja sektorien lisäksi eri omaisuusluokat ja aika. Mikäli sijoittaja haluaa päästä helpolla, valitsee hän yksittäisten sijoitusten sijaan rahastoja. Näistä sijoittajan on hyvä varmistaa rahaston tarjoajalta, sisältyvätkö vaihtoehtoiset sijoitukset rahastoon, tai tuleeko sijoittajan valita useampaa eri rahastoa saadakseen eri omaisuusluokkien hajautushyödyt ja tuottopotentiaalin hyödynnettyä salkussaan.