Hyvät vai huonot uutiset?

Vuoden alun reipas kurssinousu maailman osakemarkkinoilla on taittunut kevään edetessä kurssilaskuksi. Maailman osakkeet halpenivat tammi-maaliskuun aikana euromääräisesti noin 4 % ja huhtikuun alussa kurssit sekä Yhdysvalloissa että paikoin Euroopassa ovat korjanneet jo noin 10 % alaspäin vuoden huipuistaan. Volatiliteetti on tehnyt paluun markkinoille pitkän hiljaiselon jälkeen, ja päivä- sekä viikkotason kurssimuutokset ovat olleet selvästi viime vuosia voimakkaampia.

Uutiset maailmantalouden kasvunäkymistä ja pörssiyhtiöiden tuloskehityksestä ovat jatkuneet pääosin myönteisinä, mutta samanaikaisesti uutiset maailmanpolitiikasta ovat lisänneet hermoilua ja laittaneet monivuotisen nousun testiin. Tulevaisuudennäkymiä sumentaa sekä hyvien että huonojen uutisten jatkuva ristiveto, mutta sijoittajille voimistunut kurssiheilunta on myös mahdollisuus.

Kuva 1: Maailman osakemarkkinoiden kehitys alkuvuonna (29.12.2017 – 6.4.2018)

*Euromääräiset tuottoindeksit (osingot huomioitu)

Kauppapolitiikan pyörteissä

Markkinoiden perusfundamentit ovat sijoittajan kannalta edelleen suotuisassa asennossa. Tärkeimpinä tähän lukeutuvat vahva talouskasvuympäristö, yritysten hyvä tuloskasvu sekä historiaan nähden yhä matalat korot. Mikä siis selittää kevään kuoppaisuutta? Sijoittajien riskinottohalukkuutta on vähentänyt ennen kaikkea lisääntynyt epävarmuus, jota ruokkivat muiden muassa:

• Tariffiottelu USA:n ja Kiinan välillä. Yhdysvaltain ja Kiinan hallinnot ovat kevään aikana esittäneet useita uhkauksia tullimaksuista tuontitavaroille. Kiihtyvä kaupparajoitenokittelu nähdään monin paikoin poliittisena retoriikkana, mutta pahimmissa skenaarioissa protektionismin kasvun on maalailtu johtavan jopa täysimittaiseen kauppasotaan. Keskeistä on, että tällaisessa kriisitilanteessa ei olisi voittajia, vaikka rajoitteilla pyrittäisiinkin ensisijaisesti kotimaan tuotannon suojeluun. Kaupparajoitteet hidastavat suoraan maailmankauppaa ja siten myös globaaleja kasvunäkymiä, ja toteutuessaan ne asettaisivat nykyiset hyvät talouden kasvuennusteet vaakalaudalle.

• Huolet korkojen noususta ja keskuspankkien tuen päättymisestä. Inflaation kiihtymisestä saatiin alkuvuonna merkkejä USA:n odotettua korkeamman palkkainflaation muodossa ja USA:n 10-vuotisen valtionlainan koron lähestyttyä psykologisesti tärkeää 3 %:n tasoa. USA:n keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoaan maaliskuussa, mutta rauhoitteli samalla ettei merkittävää inflaatiota olisi vielä näköpiirissä. Yhdessä tullihuolien aiheuttaman epävarmuuden kanssa tämä hillitsi pitkien korkojen nousua – ainakin hetkellisesti. Olennaista kuitenkin on, että vuosia kestäneen elvyttävän rahapolitiikan ja ultramatalien korkojen odotetaan yleisesti tulevan pian päätökseen, johon Yhdysvallat on viitoittanut tietä jo jonkin aikaa. Rahapolitiikan normalisointia avittavat maailmantalouden hyvä kasvuvire, laajasti vahvistunut työllisyys ja asteittain vahvistuvat inflaatio-odotukset. USA:n keskuspankki on lisäksi aloittanut jättimäisen taseensa keventämisen ja EKP:n odotetaan lopettavan elvytysohjelmansa syksyllä. Nämä tekijät yhdessä muuttavat sijoitusympäristöä ja johtavat riskien uudelleenhinnoitteluun, vaikka rahapolitiikan kiristys ja korkojen nousu tapahtuisivatkin hallitusti.

Kuva 2: Pitkissä koroissa liikettä alkuvuonna (USA:n ja Saksan 10 v. valtionlainakorot 12 kk)

• Teknologiasektorin vastoinkäymiset ja korkeat arvostukset: globaalien teknologiajättien osakkeet ovat kallistuneet vauhdilla viime vuosina, mutta ovat vastaavasti olleet alkuvuonna voimakkaassa ryöpytyksessä erilaisten tietosuojaskandaalien ja jatkossa kiristyvän sääntelyn myötä. Teknojättien painoarvo on maailman osakeindekseissä suuri, joten niiden liikehdintä vaikuttaa merkittävästi myös yleiseen markkinasentimenttiin ja kurssikehitykseen.

• Kovat odotukset ja pitkäkestoinen kurssinousu. Sijoittajien odotukset vuodenvaihteessa olivat poikkeuksellisen kovat niin talous- kuin tulosnäkymien suhteen, joten positiivisten yllätysten määrä on tämän vuoksi jäänyt totuttua vähäisemmäksi. Maaliskuussa 9 vuotta täyttänyt, lähes yhtämittainen osakkeiden kurssinousujakso on kestoltaan jo historian 2. pisin ja ”kamelin selän katkeamista” on povattu pitkään. Korjausliikkeiden pelossa sijoittajat ovat turhankin korostuneesti keskittyneet tekijöihin, jotka voisivat aiheuttaa markkinoilla negatiivisia yllätyksiä.

Kuva 3: Positiivisten talouslukuyllätysten määrä laskenut alkuvuonna (Citigroup Economic Surprise-indeksi 3 vuotta, 4/2015-4/2018)

Hyvät uutiset?

Pahimmat pelot harvemmin toteutuvat. Pysyvämpään laskumarkkinaan ajautuminen on nykyisellään epätodennäköistä, sillä se edellyttäisi talouden taantumaa ja pörssiyhtiöiden tulosten laskua, eikä sellaista ole nyt näköpiirissä. On syytä muistaa, että terveesti toimivat sijoitusmarkkinat laskevat välillä, eivätkä alkuvuonna nähdyt korjausliikkeet ole toistaiseksi olleet voimakkuudeltaan poikkeuksellisia. Noin 15 %:n korjausliikkeet ovat aivan normaaleja nousevillakin osakemarkkinoilla. Historia ei ole tae tulevasta, mutta vuodesta 1980 lähtien on maailman osakemarkkinoilla koettu miltei jokaisena kalenterivuonna keskimäärin -14 %:n korjausliike vuoden huipuista pohjille. Samanaikaisesti noin 80 % ajasta osakemarkkinat ovat kuitenkin tarjonneet sijoittajalle positiivisen vuosituoton.

• Sijoittajan hyvä uutinen on globaalin talouden hyvä vire. Maailmantalouden odotetaan yltävän jopa lähes 4 %:n BKT-kasvuun tänä ja ensi vuonna. Yritysten ja kuluttajien luottamus on kaikilla päämarkkina-alueilla edelleen ennätysvahvaa, mikä tukee paitsi investointeja myös pörssiyhtiöiden hyviä tuloskasvuodotuksia vuodelle 2018.

Kuva 4: Globaali talous hyvässä kasvuvireessä (BKT-kasvu 2015-2019e)

• Huhtikuussa starttaavalta tuloskaudelta odotetaan jälleen myönteisiä viestejä. Mikäli pörssiyhtiöiden alkuvuoden kehitys on ollut odotetun mukaista, tarjoavat nyt halventuneet osakkeet aiempaa parempaa riski-tuottosuhdetta edullisempien arvostuskertoimien muodossa luoden samalla tilaa kurssinousulle. Helsingin pörssin yhtiöiltä odotetaan ensimmäiseltä neljännekseltä keskimäärin noin +10 %:n tuloskasvua, yhdysvaltalaisyrityksiltä (S&P500) jopa +18 %:n kasvua Trumpin veronalennusten tukemana.
• Korjausliikkeen pahin paine hellittää. Mikäli kaupparajoitteiden kierre ei eskaloidu teoiksi vaan jää retoriikan tasolle, on odotettavissa, että sijoittajien huomio kiinnittyy ennen pitkää takaisin markkinoiden pääajureihin, eli hyvään talouskasvuun ja pörssiyritysten tuloskasvuun, ja tunnelmat voivat kääntyä äkistikin.
• Nykyisessä tuottoympäristössä halventuneet osakkeet ja mm. kiinteistösijoitukset tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia ja korvausta riskinotosta, vaikka markkinoiden volatiliteetti jatkuisikin aiempia vuosia voimakkaampana. Kurssien heiluntariskiä voi hallita ja hyödyntää esimerkiksi säästöjä ja sijoituksia ajallisesti ja omaisuuslajeittain hajauttamalla.

Kuva 5: Korkoihin nähden osakkeilla ja kiinteistöillä yhä suhteellisesti parhaimmat tuottonäkymät (4/2018)

(lähteet: Alexandria, Bloomberg)