Kaikki yrittäjän eläkkeestä

Jaa sivu

Mikä on YEL-vakuutus ja miksi siitä pitää maksaa? Miten työtulo määritellään? Miksi YEL-vakuutusmaksut tuntuvat kukkarossa raskaammin kuin palkansaajan työeläkemaksut? Koska yrittäjä voi jäädä eläkkeelle? Entä, jos työkyvyttömyys uhkaa? Miten tikittävä eläkepommi vaikuttaa?

Kokosimme selkokielellä yhteen tärkeimmät tiedot yrittäjän eläkkeestä.

YEL-vakuutus

YEL-vakuutus on yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo, kun työura syystä tai toisesta katkeaa. YEL-vakuutusta voi verrata palkansaajien työeläkemaksuihin, joista tosin vastaavat yhdessä työnantaja ja palkansaaja – YEL-maksusta ja siihen liittyvästä työtulon ilmoittamisesta yrittäjä on vastuussa yksin.

Sinulla on velvollisuus hankkia YEL-vakuutus, jos olet:

  • liikkeen- tai ammatinharjoittaja eli toiminimiyrittäjä

  • avoimen yhtiön yhtiömies

  • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies

  • osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva osakas, joka omistaa osakkeista > 30 % (tai yhdessä perheensä kanssa > 50 %).

Ja lisäksi, mikäli:

YEL-vakuutusvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos yllämainitut ehdot täyttyvät – silti, vaikka tekisit samaan aikaan muualle palkkatyötä. Vain siinä tapauksessa, että toimit yrittäjänä jo kokoaikaisesti eläkkeelle jäätyäsi on YEL-vakuuttaminen vapaaehtoista.

Työeläkevakuutusta ei lain mukaan voi kokonaan korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla, mutta vakuutusturvan omaehtoinen täydentäminen on toki sallittua. YEL-vakuutus toimii eri lähtökohdista kuin vapaaehtoiset eläkevakuutukset: se on valtion osittain tukema, vakaa turvajärjestelmä, jonka tarkoitus ei ole toimia samalla tavalla tuottavana sijoituksena, kuin vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

YEL-vakuutuksen voit ottaa haluamastasi eläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos alallasi toimii sellainen. Yhtiön valinta ei vaikuta maksettaviin YEL-maksuihin.

Suomessa toimii viisi työeläkevakuutusyhtiötä: EloIlmarinen, VarmaVeritas Eläkevakuutus ja Pensions Alandia. Lakisääteistä eläketurvaa hoitavat eläkekassat ovat: Valion Eläkekassa, Eläkekassa Verso, Apteekkien EläkekassaReka Eläkekassa ja OP-Eläkekassa.

YEL-maksu

YEL-vakuutusmaksun kokoluokka voi yllättää palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyvän, vaikka ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä saakin maksusta 22 % alennuksen neljän vuoden ajan. Vakuutusmaksu vastaa palkansaajan työeläkemaksua, mutta koska palkansaaja hahmottaa siitä yleensä vain palkastaan otettavan osuuden – ei työnantajan osuutta – tuntuu YEL-maksu vertaillessa suurelta.

YEL-maksu määräytyy yrittäjän itse ilmoittaman vuosityötulon mukaan ja on esim. vuonna 2018 siitä 24,10 –25,60 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa prosenttiosuuden vuosittain.

YEL-maksut ovat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Työeläkeyhtiö Elon YEL-laskurilla voit arvioida, minkä kokoinen maksu voisi kohdallasi olla.

Jos yrityksellä menee hyvin, voit joinakin vuosina maksaa suurempaa YEL-vakuutusmaksua ja pyrkiä siten parantamaan karttuvaa eläkettä. Osa valitsee maksunkorotuksen sijasta vapaaehtoisen vakuutussäästämisen, jolloin kertyvä tuotto voi olla merkittävästi suurempi.

YEL-työtulo

Yrittäjän YEL-työtulo määritellään vastaamaan hänen työpanoksensa arvoa. Tavoitteena on, että YEL-työtulo vastaisi palkkaa, jonka yrittäjä joutuisi vuodessa maksamaan jollekulle vastaavilla taidoilla varustetulle tehtävien suorittamisesta. Työtulolle on määritetty ala- ja yläraja. Vuonna 2018 alaraja on 7 656,26 euroa ja yläraja 173 875,00 euroa.

YEL-työtulolla ei siis tarkoiteta yrittäjän todellisia, euromääräisiä ansioita. 

Yrittäjän eläke karttuu ilmoitetun työtulon perusteella. Toisinaan yrittäjät kokevat houkutusta ilmoittaa työtulon määrä alakanttiin pienemmän vuosittaisen vakuutusmaksun toivossa. Tällöin eläkekertymä kärsii, ja yrittäjän taloudellinen turva on pienempi esim. vanhempainvapaan, sairausloman tai kuntoutuksen aikana – nämäkin etuudet nimittäin perustuvat työtuloon.

Työtuloa ei kannatakaan nipistää aivan minimiinsä: alimmalla työtulolla eläkettä ei kerry edes suomalaista takuueläkettä (775,27 €/kk) vastaavaa summaa. Yleinen suositus onkin, että YEL-työtuloksi määriteltäisiin vähintään 20 000–30 000 €/vuosi. Kertyvää eläkettä voi hyvin myös täydentää säästämällä tai sijoittamalla – tällöin YEL-vakuutus varmistaa yrittäjän toimeentulon eläkkeellä, ja vapaaehtoinen säästäminen pehmustaa eläkepäivistä mukavammat.

Laske säästölaskurilla, minkälaisen lisän kuukausittaiseen eläkkeeseen saisit esim. 200 €/kk säästämällä.

Vahvistettuun työtuloon voi esim. yritystoiminnan takkuillessa hakea tilapäistä pienennystä, jolloin myös vakuutusmaksut kutistuvat. Tätä YEL-maksujoustoa voi käyttää kolmena vuotena seitsemän peräkkäisen vuoden tarkastelujaksolla. Alennus on 10–20 % kyseisen vuoden vakuutusmaksusta.

Alle YEL-työtulon alarajan vakuutusmaksuun ei joustoa kuitenkaan saa, eli mikäli vahvistettu työtulosi on jo alin mahdollinen, ei joustoa ole tiedossa.

YEL-työtuloa ja samalla vakuutusmaksua ei voi maksujouston perusteella laskea, jos:

  • olet eläkkeellä tai jäät eläkkeelle kesken vuoden

  • käytössäsi on parhaillaan aloittavan yrittäjän 22 % maksunalennus

  • YEL-vakuutusmaksujasi on rästissä

  • YEL-vakuutuksesi on voimassa vain osan vuotta

  • Vaihdat vakuutusyhtiötä kesken kalenterivuoden.

Jos olet jo hakenut ja saanut maksujoustoa, ja joku näistä tilanteista toteutuu jouston aikana, maksujousto puretaan.

Yrittäjän vanhuuseläke ja eläkeikä

Yrittäjät ovat perinteisesti vastahakoisia vanhuuseläkkeelle jääjiä: kovaan työtahtiin tottuneelle oloneuvokseksi heittäytyminen ei aina sovi. Jos toisaalta taloudellinen tilanne on hyvä, voi valinnanvapaus innostaa entisestään: kun ei ole pakko enää työskennellä turvatakseen toimeentuloa, tekee ehkä mieli kokeilla, minkälaista tulosta saisi vielä aikaiseksi. Onneksi eläkkeelle voikin siirtyä joustavasti, eikä yritystoimintaa tarvitse lopettaa vanhuuseläkkeelle jäädessään.

Toiseen suuntaan jousto toimii kehnommin: yrittäjä voi kyllä jäädä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle, mutta silloin eläkkeestä lasketaan varhennusvähennys, joka vaikuttaa pysyvästi kuukausittaiseen eläkkeeseen. Varhennusvähennystä napataan 0,4 prosenttia lisää jokaiselta kuukaudelta, joka puuttuu vanhuuseläkkeen alaikärajasta.

Kuten aiemmin mainittu, yrittäjän eläke perustuu YEL-työtuloon. Se määritellään vastaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa. Karttumisprosentti on alle alle 53-vuotiaille  1,5 % vuotuisesta työtulosta, ja 53–62-vuotiaille se on 1,7 %. Toki lopulliseen eläkkeeseen vaikuttaa myös varhaisempi tai myöhempi karttuma palkansaajana, vanhempainvapaalaisena, päätoimisena opiskelijana jne.

Jos mielessä siintää varhainen eläkkeelle jääminen ja elämästä nauttiminen silloin, kun voimia ja virtaa vielä riittää, kannattaa pohtia omaehtoista säästämistä tai sijoittamista. Jo satasen kuussa sijoittamalla voi järjestää itselleen mahdollisuuden varhentaa eläkettään ilman, että varhennusvähennys leikkaa elintasoa merkittävästi.

Tulevaa eläketuloaan kannattaa käydä vilkaisemassa Eläketurvakeskuksen sivuilta, vaikka vanhuuseläke ei vielä tuntuisikaan ajankohtaiselta pohdittavalta. Eläkejärjestelmän ylikuormittuessa eläkesummat voivat vielä kutistua ja eläkeikä nousta, joten vapaaehtoinen säästäminen voi tulevaisuudessa olla ainoa keino varmistaa itselleen kohtuullinen seniori-iän toimeentulo ja varhaisempi eläkkeelle jääminen.

Yrittäjän työkyvyttömyyseläke

Jos yrittäjän työkyvyttömyys kestää alle vuoden, hän saa samalla tavalla Kelan sairauspäivärahaa kuin kuka tahansa työntekijä. Työkyvyttömyyden venyessä voidaan arvioida työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta, mutta ennen sitä selvitetään vielä kuntoutusmahdollisuuksia.

Mikäli työskentely vielä onnistuu osa-aikaisesti tai kevennetysti, voi yritystoimintaa jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällöin yrittäjätoimintaa ja työtuloa täytyy kuitenkin vähentää: se saa olla enintään 60 % kokoaikaisen yritystoiminnan keskimääräisestä työtulosta.

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäätyäänkin voi vielä työskennellä, mutta tällöin em. raja on 40 %.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan YEL-vakuutetun yritystoiminta kartuttaa vielä uutta eläkettä 1,5 % vuosityötulosta. Jos työnteko vielä työkyvyttömyyseläkkeeltäkin käsin houkuttelisi, kannattaa olla yhteydessä omaan eläkelaitokseen ja selvittää ansiotulojen rajat ennen työskentelyn aloittamista.

Vapaaehtoisella vakuutussäästämisellä kerrytät puskurivaroja myös työkyvyttömyyden varalle. Työkyvyttömäksi jäädessä elämässä on todennäköisesti paljon järjesteltävää ja mietittävää, ja taloudellinen jousto vapauttaa voimavaroja tärkeämpien asioiden käsittelyyn.

Yrittäjän työttömyysturva

Kun yrityksen toiminta hiipuu, voi työttömyys uhata myös yrittäjää. Työttömyyskassaan kuuluva yrittäjä voi saada ansiosidonnaista päivärahaa aivan kuten työntekijäkin. Muussa tapauksessa yrittäjä on oikeutettu peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Yrittäjien työttömyyskassoja toimii Suomessa kaksi:

  • SYT, Suomen yrittäjäin työttömyyskassa

  • AYT, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa.

Edellytys etuuksien saamiselle on, että yritystoiminta lopetetaan ja lopettamista koskevat asiakirjat toimitetaan TE-toimistoon. On myös tapauksia, joissa yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa, vaan riittää, ettei etuuksien saaja työskentele enää yrityksessään. Tällainen tilanne syntyy esim. jos:

  • yrittäjän työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti

  • hän on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, jonka toimeksiantosuhde on päättynyt

  • kausiluonteisen yritystoiminnan toimintakausi on päättynyt.

Myös yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä koskevat samat säädökset: jotta hänellä olisi oikeus työttömyysturvaan, täytyy koko yritystoiminta lopettaa.

Miten varmistaa lokoisat eläkepäivät?

Ensimmäinen askel eläkesuunnittelussa on nykyisen tilanteen selvittäminen ja tulevaisuuden toiveiden pohtiminen. Haluatko olla eläkeläinen, joka matkustaa ja harrastaa? Onko sinulla maksettavana asuntolainaa, ja jos on, montako vuotta?  Miltä työurasi realistinen ennuste näyttää?

Tee ainakin nämä:

 

Kartuta eläkevarojasi sijoittamalla. Lataa maksuton opas!

Lataa vinkit sijoittamiseen