Kesä lähestyy, mitä kuuluu osakemarkkinoille?

Osakemarkkinat ovat toipuneet vuodentakaisesta koronashokista nopeasti, ja globaalin talouskasvun odotetaan kiihtyvän vuoden loppua kohden. Alexandrian salkunhoitotoiminnon johtaja Tero Wesanko valottaa näkökulmia ajankohtaisiin markkinateemoihin.

Osakemarkkinat ovat jatkaneet nousussa alkuvuonna. Mitkä ovat päällimmäiset ajatuksesi tästä kehityksestä?

Myönteinen kurssikehitys on tietenkin tervetullutta ja alkuvuoden nousuun löytyy myös hyvät perusteet. Näin käy, kun voiteluainetta eli raha- ja finanssipoliittista elvytystä lisätään koneeseen riittävästi ja sijoittajien silmissä siintää pandemian jälkeinen parempi tulevaisuus. Tämä hinnoitellaan nopeasti osakkeiden hintoihin ja riskinottohalukkuus kohoaa, indeksitasollahan on nähty jälleen uusia ennätyksiä. Pelkästään USA:ssa puhutaan demokraattihallinnon toimesta noin 6 biljoonan (6.000 miljardin) dollarin elvytyskokonaisuudesta, josta 1.900 miljardia on jo varmistunut. Euroalueella odotellaan 750 miljardin euron suuruista elpymispakettia samalla kun Euroopan keskuspankki jatkaa tukiostojaan.

Runsas likviditeetti ja korkealla pysyttelevä riskinottohalukkuus ovat positiivisia ajureita osakesijoituksille ja loppukeväästä tulitukea on saatu laajasti myös yritysten vahvoista tammi-maaliskuun tuloksista, talouden luottamusindikaattoreista ja kohonneista ennusteista. Alkuvuoden myötätuuli, maailman osakkeet noin +10 % euromääräisesti ja suomalaisosakkeet lähes +15 %, on siten perusteltu, mutta kyllä tähän johtanut ja viime vuonna koettu käänne oli pitkälti elvytystoimien varassa.

Ovatko osakkeet jo kalliita?

Tällaisessa hinnoitteluympäristössä ja suhdannesyklin vaiheessa, kun maailman talouskasvun odotetaan olevan ripeintä miltei 50 vuoteen, mutta samaan aikaan koronan mahdolliset jatko-osat varjostavat edelleen, ei varaa pettymyksille liiemmälti ole. Vahva tulosten elpyminen on jo hinnoiteltu sisään osakekursseihin, mutta absoluuttisesti alhaisena pysyttelevä korkotaso ja massiiviset elvytysohjelmat tukevat edelleen riskisempiä omaisuusluokkia.

Vaikka osakkeiden arvostustasot ovat jo monin paikoin kireät, pörssiyritysten alkuvuoden tulokset ovat olleet odotuksiin nähden erittäin hyviä ja tulosennusteita on loppuvuodelle nostettu. Tämä hieman maltillistaa osakkeiden 12 kk:n rullaavaan tuloskasvuodotukseen pohjautuvia arvostustasoja, vaikka ne harppaavat jo reippaasti yli historiallisten 10 vuoden keskiarvotasojen. Euroopassa suuryritykset ovat raportoineet jopa yli 100 %:n tulosparannuksista. Suurimmat parannukset näyttävät tulevan mm. finanssisektorille, jonka tulosten odotetaan yli tuplaantuvan vuodentakaisesta. Toki on muistettava, että vuodentakainen vertailukausi oli poikkeuksellisen heikko ja myös kesällä raportoitavat toisen neljänneksen tulokset tulevat näyttämään suuria kasvuprosentteja huomioiden, että tasan vuosi sitten eleltiin pahinta koronashokkia, joka heikensi monen yrityksen huhti-kesäkuun tuloskuntoa.

Mitkä asiat tukevat osakemarkkinoita loppuvuonna?

Suhdannenäkymä. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että taloudellinen aktiviteetti osoittaisi heikkenemisen merkkejä, itseasiassa päinvastoin. Yhdysvaltain 10 vuoden ja 2 kuukauden valtionkorkojen ero on leventynyt jo reippaasti. Se merkitsee korkokäyrän jyrkkenemistä, joka on tyypillistä taloudellisen kasvun alkuvaiheessa. Talouden toipuminen pandemian aiheuttamasta kuopasta on ollut rivakkaa ja näyttäisi nykytietojen valossa vaan kiihtyvän loppuvuotta kohden. Saksan ja koko euroalueen ostopäällikköindeksit kertovat, että teollisuudessa elpyminen on jo kovassa vauhdissa, mutta palvelusektorilla ollaan vasta pääsemässä kasvun puolelle.

Tuloskehitys. Voimakkaan kurssinousun jälkeen tulosten toipuminen 2021-2022 on jo hinnoissa, nykyinen hinnoittelu käytännössä jo edellyttääkin niiden selvää kasvua. Ajurina tuloksille on pandemian jälkeinen kysyntäpiikki, jonka muodostavat erityisesti kotitalouksien patoutunut kysyntä ja erittäin runsas julkisten varojen käyttö. Tämä voi yllättää voimakkuudellaan.

Elvytys. Tätä on jatkettu jo vuosia, mutta keskuspankkien tuoreimpien kommenttien ja valtioiden toimien valossa sen voi odottaa yhä jatkuvan. Elvytyspumput antavat laajasti tukea erilaisille riskisijoituksille.

Matala korkotaso. Perinteiset korkoluokat eivät tarjoa mielekästä korvausta riskinotosta varsinkaan inflaatio huomioiden, joten osakkeet ja muut riskisemmät sijoitusluokat houkuttelevat enemmän.

Entä mitkä asiat voivat aiheuttaa pörsseihin laskupainetta?

Korjausliike. Voimakkaan, jo noin vuoden kestäneen kurssinousuvaiheen ja arvostusten selvän kiristymisen jälkeen on luontevaa varautua ainakin lyhytkestoisiin korjausliikkeisiin. Paljon hyvää on jo hinnoiteltu sisään osakkeisiin ja näillä arvostustasoilla markkina on herkkä negatiivisille yllätyksille. Yhdysvalloissa jo viime kesästä asti nousseita pitkiä korkoja sekä kohonneita inflaatio-odotuksia kannattaa seurata, voivat olla sytyke volatiliteetin kasvuun esimerkiksi kesäkuukausina. Vaihtoehdottomuus jo pitkään ohjannut sijoitusvirtoja riskisempien omaisuuslajien pariin, mutta pitkien korkojen ripeä nousu voisi muuttaa tätä. Pidempiaikainen ja syvempi kurssilasku kuitenkin vaatisi sytykkeekseen myös heikentyviä makronäkymiä, ja tämän todennäköisyys on puolestaan nykytietojen valossa mielestäni melko pieni.

Inflaatio ja korot. Eri valtioiden julistamat valtavat elvytyspaketit ja koronasta elpyminen nostavat inflaatio-odotuksia, etenkin tämä on ollut nähtävissä Yhdysvalloissa. Markkinoiden 10 vuoden inflaatio-odotus on noussut jo 2,4 %:iin, mikä on korkein taso sitten vuoden 2013. Myös Fed on huomannut tämän ja joutuu kiristämään rahapolitiikkaansa, jos odotukset nousevat pysyvämmin. Inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen nousu huolettaa siis jonkin verran, kun viitteitä tästä on myös Euroopassa mm. raaka-aineiden ja puolijohteiden nopean kallistumisen vuoksi. Selvimmin on nousussa kuitenkin varallisuushintainflaatio. Kapasiteetin käyttöaste on sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kuitenkin vielä kaukana takavuosien tasosta, mikä hillitsee inflaatiota. Pandemiasta johtuen monet palvelualat, kuten matkailu- ja ravintola-ala, ovat ajautuneet selviytymistaisteluun, kun taas osa aloista, kuten IT ja konsultointi, kärsivät työvoimapulasta. Työvoiman kysynnän jakautuneisuuden takia on vaikea päätellä, millaista palkkainflaatiota on odotettavissa, oletettavasti sitä saadaan mutta vasta viipeellä. Kiinteistöt, muut reaaliomaisuusluokat ja kulta tarjoavat perinteisesti hyvää inflaatiosuojaa, osakemarkkinoilla sitä tarjoavat hyvän hinnoitteluvoiman omaavat yhtiöt (kuten isot kuluttajabrändit, raaka-ainetuottajat).

Pandemian jatko. Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronapandemia hellittää otettaan länsimaissa, mutta päinvastaisia viestejä saadaan väkirikkaista kehittyvistä maista kuten Intiasta ja Brasiliasta. Uusien virusmuotojen ilmaantumisen vuoksi näyttää todennäköiseltä, että kattavaan suojaan tarvitaan muuallakin vielä vähintään kolmas rokoteannos. On hyvä myös huomioida, että markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä jo vahvasti skenaariota, jossa pandemia on jäänyt taakse, eli meillä on siis tilaa pettymyksille. Pandemia voi yllättää vielä tulevaisuudessa ja aiheuttaa talouteen ja liikkumiseen uusia rajoitustoimia, tätä riskiä ei tule vähätellä.

Minkälaiset sijoitukset/osakkeet (toimialat, tyylit) nyt houkuttelevat ja minkälaiset eivät?

Nykyisessä suhdannekuvassa ja ilman pandemian uutta tulemista uskon energian, finanssisektorin ja syklisten toimialojen kiinnostavan defensiivisempiä selvästi enemmän. Viime kuukausien sektorikehitys myös kuvastaa markkinoiden riskinottohalukkuuden kasvua. Turvallisimpina pidetyt defensiiviset sektorit, terveydenhuolto, yhdyskuntapalvelut sekä ruoka ja päivittäistavarat, ovat viimeisen puolen vuoden ajalta kolme heikoimmin kehittynyttä sektoria. Yhdysvalloissa erilaisten sijoitustyylien tuotot eriytyivät voimakkaasti tammi-helmikuussa, jolloin erityisesti vuosia heikosti pärjänneet arvo-osakkeet ottivat kiinni nk. momentum-osakkeiden etumatkaa. Maaliskuun alusta alkaen erot ovat taas olleet pääosin pieniä, mutta suuria yhtiöitä korostavat tyylit ovat tuottaneet muita paremmin.

Epävarmoina aikoina sijoittajat hakeutuvat varmimmin tuottaville markkinoille eli laadukkaimpiin kohteisiin. Ennen ja jälkeen pahimman koronarytäkän osakkeiden kehitys oli selvästi parempi Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla. Viime aikoina kehittyvät markkinat ovat pahenevan pandemiatilanteen takia olleet taas paineessa, joten vastavirtasijoittajalle ne saattavatkin jo tarjota otollisen ostotilaisuuden.

Yleisesti näemme osakemarkkinoiden tarjoavan edelleen kohtuullista tuottopotentiaalia, ja niitä ylipainotetaan myös Alexandrian varainhoitorahastoissa. Tuotto-riski -perspektiivistä salkun laajempi hajautus kuitenkin perinteisten osakemarkkinoiden ulkopuolelle, kuten kiinteistöihin, metsään tai vaikka erilaisiin vaihtoehtoisiin korkoluokkiin on mielestäni nykytilanteessa järkevää.

Tero Wesanko

KTM Tero Wesanko on kotimaisia ja kansainvälisiä sijoitusmarkkinoita ammatikseen 20 vuotta seurannut ja osake- sekä yhdistelmärahastoja hoitanut asiantuntija. Tero on aiemmin toiminut pohjoismaisella pankkisektorilla ja kotimaisissa sijoituspalveluyrityksissä mm. päästrategina, salkunhoitajana ja analyytikkona. Vuodesta 2013 alkaen Tero on työskennellyt Alexandria Rahastoyhtiössä päästrategina, salkunhoitotoiminnon johtajana ja Alexandria Kiinteistörahaston sekä Alexandria Reaaliomaisuusrahaston vastaavana salkunhoitajana.