Korjausliike maailman osakemarkkinoilla – mitä tehdä nyt?

Osake- ja korkomarkkinoilla on nähty alkuvuodesta ja etenkin viime päivinä voimistunutta alavireistä liikehdintää. Sijoittajien hermoilu on näkynyt osakemarkkinoiden pääindeksien 5-10 %:n pudotuksina ja markkinoiden pelkokertoimena pidetyn, nk. VIX-volatiliteetti-indeksin reippaana nousuna. Rohkealle ja pitkäjänteisesti toimivalle sijoittajalle voimistunut kurssiheilunta luo usein erinomaisia ostomahdollisuuksia, mutta oman salkun riittävä hajautus eri omaisuusluokkien välillä on myös tärkeää tarkistaa aika ajoin.

Mistä kurssilasku johtuu?

Huolia aiheuttavat ensisijaisesti:

• Johtavien keskuspankkien elvytys- ja tukiohjelmien supistaminen 2022
• Odotettua nopeampi koronnostoaikataulu – etenkin Yhdysvalloissa, jossa hinnoitellaan nyt neljää ohjauskoronnostoa kuluvalle vuodelle
• Poikkeuksellisen korkeina pysyttelevät inflaatiolukemat USA:ssa (7 %) ja Euroopassa (5 %)
• Pitkien valtionlainakorkojen nousu

Nämä kaikki vaikuttavat konkreettisesti sijoittajan tuottoympäristöön, joka on ollut jo useamman vuoden nk. nollakorkoympäristö. Matalat ja osin negatiiviset korot ovat viime vuosina tukeneet laajasti sijoittamista riskillisempiin omaisuusluokkiin ja ilmassa on pelkoja, että tämä trendi olisi muuttumassa. Osansa hermostuneeseen tunnelmaan on tuonut myös geopolitiikka ja etenkin Ukrainan ja Venäjän viime viikkoina kiristynyt tilanne, mutta sen vaikutus toistaiseksi rajoittuu enemmän Venäjän sijoitusmarkkinoihin.

Taustana tulee muistaa, että globaaleilla osakemarkkinoilla nähtiin päättyneenä vuonna ennätysvahva, lähes +30 %:n kurssinousu ja etenkin kasvu- ja teknologiayhtiöiden arvostukset olivat tämän tiimoilta jo historiallisen kireät, joten tasokorjaus on siten myös perusteltu. Markkinoilla oli jossain määrin myös harhaanjohtavasti totuttu kasvu- ja teknologiayhtiöiden katkeamattomaan voittokulkuun. Osakkeissa ei ole nähty yli 10 %:n korjausliikettä pitkään aikaan ja korjausliikkeitä kuitenkin ilmaantuu markkinoille säännöllisesti, tyypillisesti joka vuosi – tämä vaihtelu kuuluu osakesijoittamisen perusluonteeseen.

Markkinoiden pelkokerroin koholla

Lähde: Bloomberg (kehitys 23.7.2021 – 24.1.2022). Esitetty pisteluku per 24.1.2022.

Maailman osakkeet (MSCI World) ovat tätä kirjoittaessa (25.1.2022) lasketelleet euromääräisesti nyt noin -6 % vuodenvaihteesta, Suomessa noin -9 % ja USA:ssa noin -7 %. USA:ssa ollaan tiettyjen indeksien osalta (kuten teknologiaindeksi Nasdaq) jo virallisesti korjausliikkeessä, kun ne ovat pudonneet 10-15 % edellisistä huipuistaan. Teollisuus- ja finanssiosakkeissa kurssilasku on puolestaan ollut huomattavasti loivempaa. Kasvu- ja arvoyhtiöiden suhteellinen arvostusero oli revennyt viime vuoden lopulla kohtuuttoman suureksi ja käynnissä onkin ollut voimakas nk. sektorirotaatio, jossa varsinkin kasvuyhtiöitä (kuten teknologia) on myyty, ja tilalle on ostettu arvo- ja osinkoyhtiöitä (kuten finanssisektori). Voimakkaassa laskussa ovat alkuvuonna olleet myös kryptovaluutat - ne eivät siis ole tarjonneet minkäänasteista suojaa yleistä kurssilaskua ja riskipreemioiden kohoamista vastaan, itseasiassa päinvastoin.

Osakkeissa matalapainetta vuoden alkajaisiksi

Lähde: Bloomberg (tuottokehitys 23.7.2021 – 24.1.2022).

Jatkuvatko miinuspäivät - onko tämä nyt iso käänne?

Hermoilulla on osakemarkkinoilla edelleen hyvät perusteet jatkua, mutta todennäköistä mielestämme on, että ennen pitkää tunnelma rauhoittuu, ja markkinoille saadaan tukea hyvistä talousnäkymistä ja yritysten tulosraporteista. Paniikkiin ei siten ole syytä - mitään dramaattista muutosta heikompaan alkaneen vuoden talous- ja tuloskasvunäkymissä ei ole tapahtunut. Koronarajoitteet painavat kyllä jonkin verran taloudellista aktiviteettia ja globaalisti kuluttajien luottamusta, mutta tuoreimmat konsensusennusteet povaavat maailmantaloudelle yhä noin +4 %:n BKT-kasvua, joka luo yritysten tuloksenteolle hyvän toimintaympäristön.

Viime kädessä ja vähääkään pidemmällä tarkasteluperiodilla yritysten tuloskehitys määrittää osakemarkkinoiden suunnan. Vuodelle 2022 pörssiyhtiöille ennustetaan hieman alueesta riippuen noin 7-9 %:n tuloskasvua, joka on verraten maltillinen odotus. Ellei globaali taloustilanne yhtäkkisesti voimakkaasti heikkene, yritysten tulosennusteissa pitäisi siten olla enemmän painetta ylös- kuin alaspäin, mikä on sijoittajan kannalta myönteinen asia. Piakkoin täyteen vauhtiin pääsevä pörssiyhtiöiden Q4-tulosjulkistuskausi ja näkymät alkaneelle vuodelle antavat paremmin suuntaviivoja siitä mitä tuleman pitää. Oletettavasti kysyntänäkymä on monelle yritykselle edelleen hyvä, mutta voimistunut kustannusinflaatio saattaa tietyillä toimialoilla varjostaa parasta tuloskasvunäkymää. Yleisesti hyvä asia on, että osakkeet laskevat ennen tulosjulkistuksia, jolloin pettymysmomentti on pienempi ja positiivinen yllätysmomentti vastaavasti suurempi (= osakkeiden arvostukset kurssilaskun myötä maltillistuneet). Hyvää osakkeiden laajassa kurssilaskussa on myös, että vastavoimana se tyypillisesti myös laskee pitkiä korkoja, koska epävarmuuden kasvaessa perinteisiä joukkovelkakirjoja ostetaan enemmän. Turvallisina pidetyt lainapaperit (USA:n & Saksan valtionlainat) ovatkin olleet taas viime päivien osakerymistelyssä kysyttyjä; 10-vuotiset valtionlainakorot ovat kääntyneet jälleen laskuun.

Pitkien korkojen nousu hieman tasaantunut

Lähde: Bloomberg (tuottokehitys 23.7.2021 – 24.1.2022). Esitetyt tuottotasot per 24.1.2022.

Isoin käänne tapahtuu tänä vuonna rahapolitiikassa ja elvytyksen määrässä. Keskuspankit ovat nyt vuosien tauon jälkeen siirtyneet inflaation vastaiseen taisteluun (= vetävät pois arvopaperiostojaan ja nostavat ohjauskorkoja). Vielä syksyllä markkinat hinnoittelivat USA:n keskuspankki FEDiltä vain yhtä koronnostoa vuodelle 2022, mutta nyt hinnoitellaan jo neljää. Arvopapereiden tukiosto-ohjelman alasajo (tapering), odotettiin tapahtuvan vielä marraskuussa siten, että netto-ostot päättyisivät kesäkuussa 2022. Nyt niiden odotetaan päättyvän jo maaliskuussa. Ei kuitenkaan ole ollenkaan kiveen hakattua, että FED nostaa ohjauskorkoaan tänä vuonna 4 kertaa, vaikka juuri nyt näin markkinoilla ennakoidaan – lopputulema riippuu siitä, että jatkuuko talouskasvu ripeänä ja pysytteleekö inflaatio yhä voimissaan. Korkoja ei myöskään nosteta sellaista tahtia, joka aiheuttaisi suuria ongelmia kotitalouksille taikka yrityksille, tämä ei luonnollisestikaan ole keskuspankkien intressissä. Liian nopea korkojen nosto vaarantaisi myös talouden kasvunäkymiä eikä tämäkään ole keskuspankkien tavoite. Euroalueella EKP kiristää rahapolitiikkansa lisäksi huomattavasti hitaammin kuin FED, osittain euroalueen eteläisten jäsenmaiden velkaongelmista johtuen. Markkinakoroissa esimerkiksi 12 kuukauden Euribor-koron odotetaan nousevan ensimmäistä kertaa positiiviseksi vasta 2023-2024.

Markkinat mukautuvat ja oletettavasti sopeutuvat keskuspankkielvytyksen vähentymiseen ja korkeampaan korkotasoon ajan kuluessa, mutta tämä sopeutumisprosessi tulee myös aiheuttamaan lisää voimakasta kurssiheiluntaa kuten nyt alkuvuonna on jo nähty. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että korkojen lähtötaso on todella matala, eivätkä ne absoluuttisesti taikka suhteellisesti tarjoa vielä pitkään aikaan hyvää korvausta sijoittajille nousustaan huolimatta. Korkean inflaation oloissa myös nk. reaalikorot (korkotaso – inflaatio) ovat lisäksi vahvasti miinusmerkkiset, mikä edelleen tukee sijoittamista riskillisempiin sijoitusluokkiin, kuten osakkeisiin. Osakkeiden tarjoama tulostuotto (noin 6 %) ja osinkotuotto (noin 3-4 %) ovat lisäksi edelleen ylivertaiset korkoihin nähden.

Mitä pitäisi tehdä vai tehdäänkö mitään?

Päivän uutisia lukemalla on odotettavaa, että tuomionpäivän profeetat saavat kurssien punertaessa paljon palstatilaa – näin on käynyt ennenkin jokaisen pienemmänkin korjausliikkeen yhteydessä. Jos sen sijaan unohtaa markkinamelun ja keskittyy perusasioihin, niin suurta syytä huoleen ei pitäisi olla. Tälläkään kertaa kyse ei ole mistään poikkeuksellisesta. Jos oma salkku on riittävän hajautettu, ja riskitaso sekä sijoitushorisontti säädetty itselle sopiviksi, on parasta pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa ja välttää turhaa reaktiivisuutta/hötkyilyä. Riski myydä sijoitukset huonoimpaan mahdolliseen hetkeen on todellinen etenkin kohonneen markkinavolatiliteetin oloissa. Maailma ei lopu pitkien korkojen nousuun tai teknologiayhtiöiden yliarvostuksen purkautumiseen. Kurssiheilunta luo sen sijaan mahdollisuuksia – ja niitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi ostojaan ajallisesti hajauttamalla.

Tyypillisesti nopeat kurssilaskut johtavat myös reippaisiin ylilyönteihin, joita pitkäjänteisesti ja fiksusti toimiva sijoittaja uskaltaa hyödyntää. Salkun riittävän hajautuksen tarkasteleminen on ajankohtaista niin hyvällä kuin huonollakin säällä – onko tuotto-odotus esimerkiksi rakennettuna yksin osakemarkkinoiden tai jopa yksittäisten osakkeiden kurssikehityksen varaan? Lisähajautus esimerkiksi perinteisesti hyvää inflaatiosuojaa tarjoaviin sekä vähemmän osakkeiden ja korkojen lyhyen aikavälin liikkeisiin korreloiviin omaisuusluokkiin (kuten kiinteistöt ja reaaliomaisuus) voi olla perusteltua – näiden salkkua balansoiva ja tuotto-riskisuhdetta parantava vaikutus nähtiin viimeksi edellisen syvemmän kurssipudotuksen yhteydessä (koronakevät 2020).