Korjausliike yllätti – taas?

Osakemarkkinoilla kurssiheilunta on lisääntynyt voimakkaasti helmikuussa. USA:n markkinoilla on nyt käynnistynyt jo määritelmällisesti korjausliike, kun osakkeet ovat tippuneet yli 10 % tammikuun huipuistaan. USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa keskeisten pörssi-indeksien alkuvuoden voimakas nousu on käytännössä syöty. Vaikka lasku yllätti jälleen monet on korostettava, että osakemarkkinat nousivat monta kuukautta peräjälkeen hurjaa kyytiä ilman kunnollista korjausliikettä. Juuri sen vuoksi se onkin tervetullut.

Mistä tekijöistä hermoilu johtuu?

• Keskeisin syy on sijoittajien pelko inflaation ja korkojen noususta. Pitkissä koroissa on nähty viime viikkoina reippaasti liikettä ja mm. USA:n 10-vuotinen valtionlainakorko kohonnut lähelle 3 %:ia. Yhdysvalloissa julkaistiin hiljattain tietoja odotettua ripeämmästä palkkojen nousutahdista. Palkkojen nousun pelätään heikentävän paitsi amerikkalaisyritysten tulosmarginaaleja, ja ennen kaikkea palkkainflaation voimistuminen antaisi USA:n keskuspankki Fedille perusteita nostaa ohjauskorkojaan ennakoitua nopeammin. Huomioitavaa on, että tämä on toistaiseksi sijoittajien spekulaatiota, Fed ei ole kommunikoinut ripeämmästä korkojen nostotahdista.
• Korkojennousupelot ovat saaneet tuulta alleen myös Euroopassa, kun Englannin keskuspankki indikoi eilen mahdollisuudesta nostaa ohjauskorkoa lähikuukausina odotettua nopeammin viimeaikaisen talous- ja inflaatiokehityksen vuoksi.
• Mikäli keskuspankit joutuisivat nostamaan korkoja aiemmin ennakoitua nopeammin, hyydyttäisi tämä globaalisti talouskasvua ja toisaalta tekisi koroista aiempaa houkuttelevamman vaihtoehdon osakkeille.
• Takana on ennätyksellinen, miltei 9 vuotta kestänyt yhtämittainen kurssinousuvaihe. Alkuvuonna sijoittajien ja kuluttajien luottamusindikaattorit ovat olleet globaalisti yltiöoptimistisia. Tällaisessa euforian tilassa sijoittajat usein rohkaistuvat liiaksi ja alkavat tuudittautua ajatukseen, että markkinoiden suunta ja tahti pysyvät muuttumattomina. Liiallinen optimismi ei kuitenkaan yleensä yksinään aiheuta kurssilaskua, vaan tarvitsee tuekseen aina jonkin syyn – tällä kertaa syy on ollut huoli korkeammista koroista.

Mitä sijoittajan tulisi tehdä?

• Jos salkun riskitaso on säädetty omalle sijoitusprofiilille sopivaksi, ei syytä hötkyilyyn ole huolimatta viime päivien kurssivolatiliteetista.
• Päivätason liikkeet saattavat olla lähiaikoina voimakkaita ja tunnelmien nopeaan vaihteluun on syytä totutella – on mahdotonta kenenkään sanoa kuinka pitkään hermoilu jatkuu. Tyypillisesti rajuja laskupäiväjaksoja kuitenkin seuraavat myös voimakkaat vastaliikkeet ylöspäin.
• On syytä muistaa, että terveesti toimivat sijoitusmarkkinat laskevat välillä – voimakkaan kurssinousuvaiheen jälkeen osakkeiden korjausliike on ollut odotettu ja povattu, kts. tammikuun markkinakommenttimme ”Jatkuvatko sijoittajan kissanpäivät?”. Korjausliikkeet kuuluvat osakemarkkinoiden perusluonteeseen ja pääsääntöisesti kurssilaskut ovat tarjonneet viimeisen 10 vuoden aikana ainoastaan erinomaisia sijoitusmahdollisuuksia. Noin 15 %:n korjausliikkeet ovat aivan normaaleja nousevillakin markkinoilla. Emme näe syytä, että tällä kertaa olisi toisin.
• Syvään laskumarkkinaan ajautuminen on nykyisessä ympäristössä yhä epätodennäköistä, kun taloutta ja sijoitusmarkkinoita tukevissa perustekijöissä ei ole tapahtunut muutoksia → voimakas globaali talouskasvu, yritysten hyvä tuloskasvu, keskuspankkien tuki, historiaan nähden yhä matalat korot
• Muista pitkäjänteisyys – aikahorisontti sijoituksissa tulee asettaa aina riittävän pitkälle, ja oma sijoitussuunnitelma pitäisi pyrkiä kurottamaan lyhyen aikavälin kurssiliikkeiden ja markkinahälyn yli.
• Ailahtelevassa sijoitusympäristössä säästöjen ja sijoitusten ajallinen ja kansainvälinen hajauttaminen sekä omaisuuslajihajauttaminen (osakkeet-korot-kiinteistöt) osoittavat tyypillisesti vahvuutensa, mikä puoltaa myös Alexandria-rahastojen sijoitusfilosofiaa.