Markkinakatsaus: Alkuvuoden draamasta rauhallisempaan loppuvuoteen

Tuottoa yli omaisuusluokkien

Kesäisen hurlumhein jälkeen osakemarkkinoiden puhti oli aluksi hiipumaan päin, mutta lopulta kolmas vuosineljännes helli osakesijoittajaa varsin hyvillä euromääräisillä tuotoilla. Suomen osakemarkkinoilta tuottoa kertyi noin 10 %, kehittyviltä markkinoilta 8 %, Euroopasta 4 % ja Yhdysvalloista 3 %. Yrityslainapuolella tultiin korkeamman luottoluokituksen lainoissa ylös noin prosentin verran, kun taas riskiyrityslainojen kvartaalituotot olivat keskeisimmillä markkinoilla 3-6 %. Alkuvuoden korkeilla tuotoillaan yllättäneet valtionlainat taas jäivät suurin piirtein nollille Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron nosto-odotusten kohottamien korkotasojen kautta sekä rapakon takana että vanhalla mantereella.

Makrotaloudessa ei suurta muutosta

Päämarkkina-alueilta julkaistut kolmannen vuosineljänneksen taloustilastot tarjoilivat vaihtelevaa antia. Euroalueella taloudellinen aktiviteetti ei Brexit-päätöksestä juuri kärsinyt, ja kvartaalin lopussa kaikkien merkittävien maiden ostopäällikköindeksit Ranskaa lukuun ottamatta indikoivat aktiviteetin lisääntymistä lähitulevaisuudessa. Iso-Britanniassa sen sijaan tilastot sattuneesta syystä heikkenivät selvästi. Yhdysvalloissa talousluvut olivat hieman vaisuja, mutta Kiinasta kuului hyvää – talouskasvu toiselta vuosineljännekseltä oli 6,7 %, joka ylitti odotukset. Muista kehittyvistä markkinoista Intia oli totutun vahva, mutta Brasiliasta ja Venäjältä tuli yhä heikkoa talousdataa. Kvartaalin lopussa jo sinänsä vakautunut öljyn hinta lähti uuteen nousuun, kun mm. Saudi-Arabian talousvaikeuksista johtuen OPEC viestitti jäsenmaidensa tuotantomäärien jäädyttämisestä.

Loppuvuoden agenda

• Yhdysvaltain uusi presidentti selviää marraskuussa, ja markkinavakauden kannalta parempi kandidaatti Hillary Clinton näyttäisi korjaavan potin. Donald Trumpin voittoa ei voida kuitenkaan vielä täysin poissulkea, joten miten tämä lopputulos vaikuttaisi markkinoihin? Oletusarvoisesti tämä aiheuttaisi aluksi markkinaheiluntaa. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, ettei Yhdysvaltain presidentti toimi despootin valtuuksilla. Näin ollen hän tarvitsee oleellisimpiin päätöksiinsä vihreää valoa kongressilta. Lisäksi monet Trumpin vaalikampanjan aikana esittämistä teemoista ovat siinä määrin värikkäitä, että on vaikeaa uskoa niitä yritettävän soveltaa käytännössä.

• Keskuspankkirintamalla Yhdysvaltain keskuspankin seuraava koronnosto tulee tämänhetkisten ennusteiden mukaan tapahtumaan joulukuussa, ja 0,25 prosenttiyksikön nosto on jo pitkälti leivottu osakkeiden arvostuksiin. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ovat jo sen verran korkealla tasolla, että koronnoston lykkääminen pidemmälle olisi yllättävää. Euroopassa EKP jatkaa edelleen velkakirjaostojaan 80 miljardin euron kuukausitahdilla, ja näin tulee jatkumaan vähintään ensi vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun saakka. Se, mitä tämän jälkeen on suunnitteilla, on vielä epäselvää – mutta inflaatio-odotusten alhaisuuden vuoksi ennakoimme jonkinlaista jatkoa osto-ohjelmalle. Useissa kehittyvissä talouksissa taas inflaatiopaineet ovat helpottaneet, joka avaa paikallisille keskuspankeille oven rahapolitiikan löysentämiseen.

• Käynnissä oleva pörssiyritysten Q3-tulosjulkistuskausi ohjaillee osakemarkkinoiden suuntaa loppuvuonna. Osakkeiden arvostustasot ovat tällä hetkellä siinä määrin koholla, että tulosennusteisiin tulisi päästä, jotta nämä tasot olisivat oikeutettuja. Lisäksi olisi toivottavaa, että tuloskasvua tulisi liikevaihdon kasvun vanavedessä, sillä puhtaasti kustannussäästöillä aikaansaadun tuloskasvun tie on jo monen yrityksen osalta kuljettu loppuun. Markkinaodotusten valossa esimerkiksi amerikkalaisyritysten tuloslama on hellittämässä, ja tulosten odotetaan kääntyvän nousuun pitkästä aikaa seuraavan kvartaalin aikana. Viime aikoina erityisesti energiasektori on päässyt hyötymään öljyn vakaantuneesta hinnasta, ja tämä on ollut positiivista monelle amerikkalaisyhtiölle.

• Kuten parissa edellisessä katsauksessa totesimme – tuottoympäristön vaihtoehdottomuus jatkuu. Pankkien käyttötilit tarjoavat nollatuottoa, tai itse asiassa usein jopa hienoista miinustuottoa tilinhoitokulun kautta. Valtionlainojen tuottotasot ovat suurelta osin miinusmerkkisiä, ja yrityslainojen riskilisät ovat luottoluokituksesta riippumatta kaventuneet alentaen näiden instrumenttien tuottotasoja. Kun esimerkiksi Helsingin pörssistä saa samanaikaisesti n. 4 %:n osinkotuottoa, niin päivän sana on mielestämme edelleen osakkeet.

Alexandria-rahastot – jokaiselle jotakin

Edellä listattiin tuottoja keskeisimmiltä kansainvälisiltä osakemarkkinoilta. Tällä tarkastelujaksolla Suomi oli kärjessä, ja muillakin alueilla osakkeet olivat nousussa. Aina näin ei kuitenkaan ole, jolloin kansainvälinen hajauttaminen osoittaa arvonsa salkun riskitason maltillistumisen kautta. Alhaisempi riskiprofiili ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarkoita vaatimattomia tuottoja – esim. Alexandria Aggressive Manager on tuottanut noin 76 % viimeisen 5 vuoden aikana. Riskitasoa voi maltillistaa vielä tätäkin enemmän omaisuusluokkahajautuksen kautta, ja Alexandria-rahastoissa näillä periaatteilla on saavutettu viidessä vuodessa seuraavanlaiset tuotot: Alexandria Growth Manager +66 %, Alexandria Balanced Manager +51 % ja Alexandria Cautious Manager +27 %.