Markkinakommentti – huhtikuu 2022

Ukrainan sota johtaa heikompaan talouskasvuun 2022

Venäjän sotatoimet Ukrainassa painavat yhä laajalti sijoitusmarkkinoita ja varsinkin Euroopan talouden näkymät ovat heikentyneet kriisin aikana, mutta myös Euroopan ulkopuolisia talouskasvuennusteita on korjattu viime viikkoina jonkin verran alaspäin. Taustalla on erityisesti energian ja raaka-aineiden hintojen raju nousu, joka rasittaa sekä yksityistä kulutusta (ostovoiman heikentyminen) että yritysten investointihalukkuutta (nousevat kustannukset, matalampi talouskasvu). Myös yleisen epävarmuuden lisääntyminen painaa taloudellisesta aktiviteettia ja esimerkiksi euroalueella kuluttajien ja sijoittajien talousluottamus painui maaliskuussa selvästi. Energian hintapaineet yhdessä jo aiemmin vallinneiden saatavuus- ja kapasiteettiongelmien kera ovat kiihdyttäneet inflaation ainakin lyhyellä tähtäimellä hurjiin lukemiin Atlantin kummankin puolin, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että inflaatio pysyy koholla vielä pitkään.

Keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa – talouskasvua ei kuitenkaan vaaranneta

Inflaatio yhdessä leikattujen talouskasvuennusteiden kanssa asettaa keskuspankeille omat haasteensa. Tosin uusimpien talouskasvuennusteidenkin valossa talouden aktiviteetti on läpi vuoden selvästi trenditasoa ripeämpää, joten liialliseen synkistelyyn ei ole syytä vaipua. Yhdysvaltain keskuspankille hinnoitellaan kuluvalle vuodelle 8-10 ohjauskoronnostoa, mikä on varsin paljon. FED tulee varmasti toteuttamaan lukuisia ohjauskoronnostoja (mikä on jo hinnoissa), mutta keskuspankki pitää samaan aikaan silmällä talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilaa, ja mikäli sentimentti voimakkaasti heikkenisi, FED voi hyvin hidastaakin koronnostojen tahtia. EKP:n tilanne on puolestaan haastavampi, kun talouden näkymä on heikentynyt selvästi enemmän kuin Yhdysvaltain ja siten talous saattaa olla paljon haavoittuvaisempi koronnostoille – ja samaan aikaan inflaatio on erittäin ripeää, nopeinta 40 vuoteen. Tällä hetkellä markkina hinnoittelee EKP:n nostavan yön yli talletuskorkoa 50 korkopistettä loppuvuoden kuluessa.

Onko taantumariski nousussa?

Talouskasvuennusteiden liukuminen alaspäin sekä ripeä inflaatio ovat jälleen tuoneet esille huolen stagflaatiosta. Nykytiedon valossa talouden hyytyminen taantumaan tai edes trendikasvua hitaammalle uralle ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Pitää muistaa, että keskuspankeilla on erittäin suuri motivaatio (jo velkaantuneisuudenkin kautta) pitää talouden pyörät pyörimässä, minkä lisäksi sekä EKP että FED ovat uusineet ”inflaatiostrategiansa” hiljattain, eli ne arvioivat rahapoliittista linjaansa nimenomaisesti keskipitkän aikavälin inflaatiota silmälläpitäen. Tämä antaa niille hyvän mahdollisuuden katsoa lyhyen aikavälin inflaatiopaineiden yli. Toinen Yhdysvalloissa hiljattain noussut markkinahuoli on nk. korkokäyrän inversiivisyys (valtionlainojen 2v korko olisi korkeammalla kuin 10v), mikä on historiassa ollut nk. varma merkki tulevasta taantumasta. Emme näe asiaa näin näin yksioikoisesti. Tulkintamme mukaan 2 vuoden korko kuvaa nyt poikkeuksellisen ripeää inflaatiokehitystä sekä varsin hyvän talouskasvun aikaa. Talouskasvu sekä inflaatio alkavat todennäköisesti vähitellen hidastumaan, mikä selittäisi pidempien korkomaturiteettien matalampaa tasoa, eikä siten ole tällä kertaa indikaatio taantumasta.

Alexandria varainhoitorahastoissa osakeylipaino

Sijoitusmarkkinoilla viime aikojen epävarmuudet, kuten talouskasvuennusteiden alaskorjaus, kiihtynyt inflaatio, keskuspankkien rahapolitiikan tiukentaminen sekä Ukrainan sota painavat sentimenttiä ja aiheuttanevat jatkossakin voimakasta kurssiheiluntaa. Riskeistä huolimatta olemme pitäneet allokaatiosalkuissa osakkeiden ylipainotuksen. Sodan syttymisen jälkeen julkaistujen ennusteiden valossa talouskasvu on kuluvana vuonna trendikasvua ripeämpää, korkojen noususta huolimatta niiden taso on matala ja osakemarkkinoiden tulosperusteinen hinnoittelu on kurssilaskun myötä keventynyt merkittävästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Matala (ja nouseva) korkotaso, osakkeiden keventynyt arvostus sekä vallitsevat tuloskasvuennusteet tukevat edelleen TINA-logiikkaa (There Is No Alternative) ja siten myös osakkeiden suhteellista houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Osakemarkkinoiden tulosennusteet saattavat hyvinkin olla tällä hetkellä liian optimistiset, mutta merkittävään tulostaantumaan emme Ukrainan kriisin takia usko. Tulosperusteisen P/E-hinnoittelun reipas keventyminen antaa kyllä puskuria pettymyksillekin ja siten osakemarkkinoiden tuotto-riskisuhde on edelleen varsin hyvä verrattuna muiden perinteisten omaisuusluokkien vastaaviin.

Kuluvana vuonna sijoittaja on saanut merkittävää hyötyä salkun kansainvälisestä hajauttamisesta ja omaisuusluokkahajautuksesta esimerkiksi kiinteistöihin ja reaaliomaisuuteen. Suomen osakemarkkinoiden kehitys (YTD: -10 %) on ollut nk. reunamarkkinana huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi euromääräisesti USA:n osakemarkkinoiden (YTD: -1,5 %). Perinteisissä korkosijoituksissa vuoden ensimmäinen kvartaali oli korkojen nousun vuoksi globaalistikin tarkasteltuna varsin heikko, mutta vaihtoehtoiset korkoluokat ovat pärjänneet huomattavasti paremmin. Viime viikkoina osakemarkkinoilla on myös nähty varsin reipasta palautumista Ukrainan sodan alkuvaiheessa nähdyiltä pohjatasoilta, ja kun samaan aikaan epävarmuudet ovat jossain määrin lisääntyneet, olemmekin kevättä kohden päättäneet keventää hieman Alexandria varainhoitorahastojen osakeylipainoa. Myynnit kohdentuvat ensijaisesti Euroopan ja kotimaan osakemarkkinoille. Vapautuvat pääomat sijoitetaan lyhyisiin korkosijoituksiin sekä hyvälaatuisiin investment grade -yrityslainoihin.

lähde: Alexandria Rahastoyhtiö