Mikroskoopissa YEL-vakuutus – mitä yrittäjän eläketurvalle oikeasti kuuluu?

Yrittäjä, tunnetko YEL-vakuutuksesi tarpeeksi hyvin? | Alexandria
Jaa sivu

Eläketurva puhuttaa itsensä työllistäneitä suomalaisia nettifoorumeilla ja kahvipöydissä. Tavallinen keskustelunaihe ovat kuukausittaiset YEL-maksut. Moni kokee maksut suuriksi suhteessa odotettavissa olevaan eläketuloon: kun 24,1–25,6 % suuruista YEL-maksua maksetaan kuukausittain n. 500 €/kk 40 työvuoden ajan (työtulo 24 200 €/vuosi), tarjolla on eläkettä n. 1200 e/kk.  

Mikä ihmeen YEL ja miten siihen pitäisi suhtautua?


YEL-maksu voi säikäyttää aloittelevan yrittäjän. Monella yrittäjällä maksu on useita satasia kuussa, eikä maksuista saa vapautusta, vaikka bisnes takkuaisi – maksu kun ei perustu maksettuun palkkaan, vaan laskennalliseen työtuloon.

 

Summa voi hämmentää etenkin silloin, kun yrittäjäksi siirrytään palkkatyöläisen roolista: Ylermi Yrittäjä maksaa omasta pussistaan eläkevakuutusta noin nelinkertaisen määrän verrattuna Pertti Palkkatyöläiseen, sillä palkkatyöläisen vakuutusmaksuista suuren osan hoitaa työnantaja.

 

“YEL on yhtä kuin yrittäjän sosiaaliturva, ja siksi se kannattaa pitää riittävällä tasolla. Valitettavasti rahaa ei kuitenkaan saa ulos kesken matkan, joten yrittäjän on tärkeä varautua liiketoiminnan heilahteluihin myös muilla tavoin. Moni yrittäjä rakentaa itselleen lisäturvaa ylimääräisillä vakuutuksilla, säästöillä ja sijoituksilla”, Alexandrian yritysmyynnin johtaja Jyrki Rovio kertoo.

 

“Keskustelemme paljon yrittäjien kanssa, ja heille on usein yhteistä se, että he haluavat keskittyä sataprosenttisesti omaan bisnekseensä. Meidän tehtävämme on auttaa yrittäjää näkemään kokonaisuus: oma eläketurva, perheen tilanne ja yrityksen säästöt ja sijoitukset”, Rovio jatkaa.

 

Googlaamalla tuore yrittäjä toisaalta löytää runsaasti vertaistukea: kiroilevia kohtalotovereita tekemässä laskelmia YEL-maksujen koroista, moittimassa maksun pakollisuutta ja pohtimassa suurten ikäluokkien eläkepommia: mikähän eläketaso todella esim. 15 vuoden kuluttua on?

Kolme yleisintä kysymystä YEListä:

  • Onko pakko maksaa? – On. Suomessa jokainen yrittäjä tai yrittäjäksi rinnastettava on velvollinen maksamaan YEL-maksua.
  • Ketkä ovat YEL-velvollisia? – Yrittäjänä pidetään jokaista 18–67-vuotiasta itsensä työllistänyttä, joka harjoittaa toimintaansa vähintään 4 kk, ja jonka työtulo (eli työpanoksen laskennallinen arvo) ylittää vuosittain vahvistetun rajan.
  • Kuka sen summan saa päättää? – Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain YEL-maksun osuuden työtulosta. Työtulo taas määräytyy yrittäjän itse ilmoittaman summan perusteella. Vuonna 2018 minimisumma vuotta kohti on 7656,26 e, maksimi 173 875 e.

 

Lisätietoa työtulosta ja sen määrittymisestä löydät Eläketurvakeskuksen YEL-työtulo-oppaasta.

Mistä YEL-maksun suhteellinen korkeus johtuu?

Pakollisen YEL-vakuutuksen luonne riskittömänä vakuutusturvana on hyvin erilainen kuin sijoituksen, sijoitusvakuutuksen tai henkilökohtaisen lisävakuutuksen. YEL-järjestelmässä maksettu summa ei jää kasvamaan suurta korkoa (ja koron korkoa), vaan sillä maksetaan eläkkeitä tämän hetken eläkeläisille. Jos yhteiset eläkevarat eivät tähän riitä, valtio paikkaa erotuksen.

 

Järjestelmää pidetään turvallisena, ja valtiontalouden muista haasteista huolimatta se onkin hyvällä tolalla. Täysin sen varaan eivät kaikki kuitenkaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen uskalla heittäytyä: eläkejärjestelmän kantokykyyn ei luoteta, eikä nyt läpikäyty eläkeuudistuskaan jääne viimeiseksi.

 

Samaan aikaan väestö elää yhä vanhemmaksi ja uusia veronmaksajia syntyy koko ajan vähemmän. Nämä seikat herättävät huolta järjestelmän kantokyvystä tulevaisuudessa.


Myös pätkätöitä tekevien yrittäjien ja kevytyrittäjien määrä on kasvussa, ja heille eläketurvan omaehtoinen vahvistaminen voikin olla ainoa keino turvata kohtuullinen toimeentulo eläkeiässä.

Miten täydentää eläketurvaa?

Eläketurvan omatoiminen syventäminen ja monipuolistaminen on alkanut kiinnostaa yhä useampaa yrittäjää. Tavallisimmin pohditaan sitä, kannattaisiko YEL-työtulo pitää mahdollisimman pienenä ja sijoittaa YEL-maksuista tällöin säästyvä osuus esim. rahastoon tai säästövakuutukseen.

 

“Tilastojen mukaan yhä suurempi osa uusista yrittäjistä lähtee liikkeelle YEL:in minimitasolla, mikä on mielestäni erittäin huolestuttava kehityssuunta. Jos YEL -tason aikoo pitää pienenä, täytyy sen rinnalla säästää aggressiivisesti muihin ratkaisuihin, jotta yrittäjän eläketurva ja taloudelliset puskurit pysyvät hyvässä kunnossa”, Jyrki Rovio muistuttaa.

 

Säästettävän summan ei silti tarvitse olla valtava, jotta siitä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä. Jos kuukausittain sijoitetaan 100 € rahastoon, jonka keskimääräinen vuosituotto on 4 %, kertyy 30 vuodessa rahaa eläkepäiviä varten 68 751 €. 20 vuoden eläkeajalle jaettuna tämä tekee lähes 300 € lisää kuukausittaisiin käyttörahoihin.

 

Omatoimisen säästämisen etuna on myös se, että toisin kuin YEL-maksuista eläkekassaan kertyneet rahat, ovat omat säästöt tiukan paikan tullen nostettavissa käyttöön. Summa voi olla tarpeellinen puskuri esim. yrittäjyyden päättyessä työttömyyteen tai toiminnan katketessa sairastumiseen.

Säästämisen tavoitelaskuri on apunasi tulevaisuuden suunnittelussa. Valitsemalla laskurista tavoitesumman ja käytettävissä olevan ajan näet, minkälaisella kuukausittaisella panoksella voit tehdä eläkepäivistäsi taloudellisesti turvatumpia.

 

Tutustu myös sijoittamiseen eläkevarojen kartuttajana – lataa maksuton Sijoittajan käsikirja!

 

Lataa vinkit sijoittamiseen