Milleniaalit suosivat yhteiskuntaan vaikuttavia sijoituksia

Netti- tai Y-sukupolveksikin kutsuttujen milleniaalien ajatukset sijoittamisesta vastaavat heidän ajatuksiaan työstä. He haluavat tehdä työtä, joka hyödyttää myös ympäröivää yhteiskuntaa eikä vain heitä itseään. He etsivät myös sellaisia sijoituskohteita, joilla on myönteisiä ja mitattavia vaikutuksia maailmassa. Tätä ajatusta kutsutaan vaikuttavuussijoittamiseksi, mikä on noussut viime aikoina huomion kohteeksi.

Tällä hetkellä vaikuttavuussijoittaminen on vielä tuore ilmiö. Kuva saattaa muuttua, kun yhä useammat millnniaalit ryhtyvät sijoittajiksi. Trendi vaikuttaa myös yritysten tuotteisiin ja palveluihin, joiden pitää soveltua milleniaalien asenteisiin ja kulutustottumuksiin.

Forbesin mukaan milleniaaleja voi kuvata mm. näin:

• Heihin ei voi vaikuttaa mainonnalla.
• He saattavat ostaa auton, mutta vuokraavat asunnon.
• He tsekkaavat blogit ennen kuin tekevät ostoksen.
• Uutisten kuluttajina he arvostavat aitoutta enemmän kuin sisältöä.
• Perinnön saaminen ei muuta kulutustottumuksia.
• He haluavat seurata brändiä sosiaalisessa mediassa.
• He haluavat olla mukana luomassa tuotteita yritysten kanssa.
• He käyttävät useita verkkolaitteita yhdenaikaisesti.
• He ovat brändiuskollisia.
• He haluavat, että yritykset antavat hyötyä takaisin yhteisölle.

Sijoituksella muutetaan yhteiskuntaa

Vaikuttavuussijoitukset tai -investoinnit (impact investing) kohdistuvat useimmiten palveluun tai toimintaan, joka mahdollistaa tavoitellun inhimillisen ja yhteiskunnallisen muutoksen.

Suomessa Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) tavoitteena on vaikuttavuussijoittamisen (tai vaikuttavuusinvestoinnin) ekosysteemin rakentaminen ja kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä. Toiminnan olennainen osa on tietoisuuden lisääminen asiasta.

Sijoittajalle se laajentaa näkökulmaa perinteisestä tuotto-riski –tarkastelusta mitattavissa olevan yhteiskunnallisen hyödyn tavoitteluun. Käsitteen alle mahtuu erilaisia sijoitusinstrumentteja lainoista oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.

Suomesta puuttuu sijoituskohteita

“Suomesta löytyy jo jonkin verran näitä milleniaalisijoittajia, mutta sijoituskohteista on puutetta. Julkisesti esillä ovat olleet esimerkiksi Suomen ensimmäisen Social Impact Bondin (SIB, tulosperusteinen rahoitussopimus) sijoittajat. Sitran lisäksi siihen sijoittivat ME-Säätiö, jonka taustalla ovat Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja sekä Henri Kulvik, joita voidaan pitää jo milleniaalisukupolven edustajina”, pääomasijoitusten asiantuntija Juuso Janhonen Sitrasta kertoo.

Ensimmäinen SIB kohdistuu sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tuottoja sijoittajille maksetaan säästettyjen kustannusten perusteella, jos niitä syntyy.

Kaksi muutakin SIB-hanketta on jo alullaan. Toinen keskittyy maahanmuuttajien työllistämiseen ja kolmas hanke lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen (mm. huostaanottojen ehkäisemiseen). Suunnitteilla on vielä ikäihmisten itsenäisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvä SIB-hanke.

“Meidän näkemyksemme mukaan kysyntää olisi rahastoille, jotka läpinäkyvästi toisivat esille taloudellisen tuoton lisäksi muun yhteiskunnalle tuotetun hyödyn. Milleniaalit eivät ole ainoa kohderyhmä, vaan kysyntää tuntuu olevan laajalla sijoittajajoukolla. Perintöjen kautta on kuitenkin tapahtumassa lähitulevaisuudessa suuri varallisuuden siirtymä ja se tulee olemaan merkittävä ajuri vastuullisen sijoittamisen ja erityisesti vaikuttavuussijoittamisen kasvulle”, Janhonen sanoo.

Julkiset haasteet, yksityiset varat

Alexandrian päästrategi Tero Wesanko pitää vaikuttavuussijoittamista mielenkiintoisen uuden sijoittajasukupolven liikkeenä.

”Toki vanhemmatkin sijoittajat ovat aiempaa valveutuneempia paitsi sijoitustensa eettisestä näkökulmasta myös kiinnostuneita sijoituksista, joiden tarkoituksena on tehdä sosiaalista tai ympäristöllistä muutosta. Tällaisten sijoitusten kysyntä kasvaa luontaisesti johtuen julkisten resurssien rajallisuudesta ja yhteiskunnan jatkuvasta rakennemuutoksesta.”

”Sellaiset rahoituksen muodot, joilla yhteisiä julkisia haasteita ratkaistaan yksityisin varoin, ovat Suomen tulevaisuuden näkymiä silmälläpitäen erittäin tarpeen. Milleniaali-sukupolvi joutuu kohtaamaan nämä haasteet suuria ikäluokkia konkreettisemmin, koska heillä aktiivista työikää on jäljellä vielä kymmeniä vuosia. Ennusteiden mukaan esimerkiksi väestöllinen huoltosuhde on Suomessa vuonna 2020 jo koko Euroopan heikoin”, Wesanko sanoo.

Tulokselle ja vaikuttavuudelle tavoitteet

"1980-luvulla sijoittajia kiinnosti lähinnä tuotto, 90-luvulla tarkasteluun nousi mukaan riski ja nyt 2000-luvulla tuloaan tekee kolmas ulottuvuus: vaikuttavuus. Uskon, että tällainen sijoituskohteiden 3D-tarkastelu vakiintuu vielä osaksi markkinoiden jokapäiväistä toimintaa”, ClearlySon toimitusjohtaja Rodney Schwartz kertoo.

ClearlySota kutsutaan Euroopan johtavaksi vaikuttavuusinvestoimisen pankiksi. Se on kanavoinut vaikuttavuussijoituksia noin sadalle yritykselle ja järjestölle yhteensä lähes 130 miljoonan euron arvosta. Yhtiön verkostoissa on tuhatkunta sijoittajaa, joista valtaosa yksityishenkilöitä ja enkelisijoittajia.

Hankekirjo on laaja lähtien köyhien asuinalueiden lapsiperheille tarjottavasta terveysneuvonnasta entisten vankien pyörittämään leipomoon ja nuorille työpaikkoja tarjoavasta ekologisesta muotifirmasta tietopankkiin, joka koostaa genomitietoja tutkijoiden käyttöön.

”Vaikuttavuusinvestoiminen ei ole verhottua hyväntekeväisyyttä, kuten joskus kuulee epäiltävän. Hyväntekeväisyydessä varat lahjoitetaan vastikkeetta, mutta tämä on sijoitustoimintaa, jossa taloudelliselle tulokselle ja vaikuttavuudelle asetetaan tavoitteet. Tavoitteena on arvonnousu, jossa molemmat näkökulmat painavat”, Schwartz painottaa. Tästä ilmiöstä kansainväliset sijoittajat käyttävät termiä blended value.

Sitran Janhonen kertoo, että riskit vaikuttavuussijoittamisessa riippuvat luonnollisesti käytettävistä instrumenteista, mutta tavoitteena on saavuttaa markkinaehtoinen riski-tuotto –suhde. Parhaimmillaan vaikuttavuudella ja taloudellisella tuotolla on positiivinen korrelaatio.

Epälikvideissä instrumenteissa tuotto vaikuttaa tämän hetken tietojen perusteella olevan keskimäärin noin 7 prosenttia vuodessa. Epälikvidejä sijoituksia ovat SIBit ja venture capital -sijoitukset eli alku- tai kasvuvaiheen pääomasijoitukset).

Vain neljäsosalla ei eettisiä sijoitusperusteita

Globaali varainhoitaja Standard Life Investments on tutkinut millenniaalien nousua ja heidän vaikutustaan arvopohjaiseen sijoittamiseen.

Heidän saamansa tulokset osoittavat vahvan yhteyden iän ja arvojen välillä. Vastaajista 18–24-vuotiaat sijoittajat osoittivat suurinta halua sijoittaa yhtiöihin, joilla on myönteinen yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vaikutus. Tämä vähenee ikävuosien mukana.

Kysely osoitti myös, että:

• Melkein puolella (48 %) vastaajista on jonkinlainen periaate sijoittamisensa taustalla
• Lähes puolella (45 %) sijoittajista on vahva kanta ympäristöasioihin
• 63 % vastaajista on sitä mieltä, että arvopohjainen sijoittaminen tuottaa saman verran tai paremmin kuin sijoittaminen ilman arvoja
• 47 % vastaajista on boikotoinut yhtiötä tai brändiä, koska sen käyttäytyminen on ristiriidassa omien eettisten arvojen kanssa
• Vain 27 %:lla vastaajista ei ole mitään eettisiä perusteita sijoituspäätösten taustalla.

Henkilökohtainen palvelu tärkeää

Standard Life Investments arvioi myös millenniaalien todennäköisiä vaikutuksia perinteiseen varainhoitoon.

Millenniaalit eivät luota sijoituksissaan vanhempiensa tai edes välttämättä rahoitusalan ammattilaisten neuvoihin. Heitä, enemmän kuin koskaan aiemmin, kiinnostaa saada henkilökohtainen kontakti niiden kanssa, jotka heidän varojaan hoitavat. Näin siitäkin huolimatta, että he ovat hyvin tottuneita käyttämään erilaisia mobiililaitteita, joilla sijoitusasioita voisi kätevästi hoitaa.

Tuotot ovat edelleen tärkeitä, mutta millenniaalit vaativat yhä enemmän ratkaisuja, joiden avulla heidän rahallaan vaikutetaan ympäristöön ja yhteiskuntaan myönteisesti.