Säästöhenkivakuutus osana perintösuunnittelua

Säästöhenkivakuutus tunnetaan tehokkaana ja verotuksellisesti helppona ratkaisuna pitkäaikaiseen säästämiseen. Verotuksellisten etujen lisäksi säästöhenkivakuutus tarjoaa mahdollisuuden myös perintösuunnitteluun. Perintösuunnittelussa ennakointi on ehdottoman tärkeää, sillä nämä asiat saattavat tulla ajankohtaiseksi myös yllättäen.

Säästöhenkivakuutus on varteenotettava vaihtoehto, kun säästöjä on tarkoitus kerryttää pitkällä aikavälillä. Sijoituskohteita voi vakuutuksen sisällä vaihtaa verovapaasti, eikä sijoituskohteiden vaihtoja tarvitse ilmoittaa verotuksessa: tuottoa verotetaan vasta varojen takaisinoston tilanteissa tai vakuutussopimuksen päättyessä.

Verotuksellisten etujen lisäksi säästöhenkivakuutusta voidaan käyttää työkaluna myös perintösuunnittelussa. Perintösuunnittelussa ennakoinnin merkitystä ei voi liikaa korostaa, perintöön liittyvät asiat saattavat tulla ajankohtaiseksi nopeallakin aikataululla.

Tässä artikkelissa on kerrottu säästöhenkivakuutuksen mahdollistamista eduista, jotka on hyvä pitää mielessä, kun omaa tilannetta alkaa miettimään ja kartoittaa vaihtoehtoja.

Haluatko turvata lähimmäistesi aseman pahimman varalle?

Säästöhenkivakuutus on tarpeellinen, mikäli haluat tarjota taloudellista turvaa perheenjäsenillesi. On tavanomaista, että perintöverot voivat tulla perillisille maksettavaksi ennen kuin kuolinpesä on jaettu tai perillinen saa perintöosuuttaan itselleen. Vainajalla voi olla paljon velkaa ja hänen omaisuutensa voi olla heikosti realisoitavissa, jolloin perinnönjakoa ei ole vielä mahdollista suorittaa.

Säästöhenkivakuutuksen selkeänä etuna on sen nopea maksuvalmius: säästöhenkivakuutuksen kuolemantapauskorvausta haetaan suoraan vakuutusyhtiöltä ja korvaus maksetaan edunsaajille vakuutetun kuoleman jälkeen muutamissa viikoissa korvaushakemuksen toimittamisesta. Tällä tavalla vakuutettu voi varmistaa lakimääräisten perillisten mahdollisuuden suoriutua perintöveroista ja taata, että heillä on varallisuutta käytettävissään myös ennen perinnönjakoa. Tällöin perillisten ei tarvitse tässä haastavassa elämäntilanteessa tehdä nopeita päätöksiä, kuten myydä pesään kuuluvaa – vaikeastikin realisoitavaa – ¬omaisuutta mahdollisesti alihintaan, ja suorittaa pesän jakamista vain saadakseen varoja kulujen kattamiseen.

Säästöhenkivakuutuksen etu on sen nopea maksuvalmius. Vakuutettu voi varmistaa, että lakimääräisillä perillisillä on varallisuutta käytettävänään myös ennen perinnönjakoa.

On myös hyvä muistaa, että perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin kuolinpesän velat on kokonaan maksettu, ellei joku pesän osakkaista ota samalla velkoja vastatakseen. Kun vakuutuksen edunsaajana on joku muu kuin kuolinpesä, eivät kuolinpesän velat vaikuta vakuutuskorvauksen maksamisen aikatauluun. Puolisot vakuutuksen edunsaajina

Esimerkiksi asuntovelalliset pienten lasten vanhemmat voivat nimetä toisensa vakuutuksen edunsaajiksi varmistaakseen sen, että toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso pystyy kuolemantapauskorvauksella suoriutumaan asuntovelan lyhennyksistä ja juoksevista kuluista tai lunastamaan asunnon itselleen. Edunsaajamääräystä onkin hyvä pohtia vasten sen hetkistä elämäntilannetta, ja kun elämäntilanne muuttuu, voi edunsaajamääräystä muuttaa sen mukaisesti.

Henkivakuutuskorvauksesta maksetaan perintöveroa saman prosentin mukaan kuin perintönä saadusta omaisuudesta, mutta selkeänä etuna on, ettei kuolemantapauskorvauksen saaminen edellytä perinnön jakamista.

Säästöhenkivakuutus mahdollistaa perimysjärjestyksestä poikkeamisen

Henkilön kuollessa perintökaari määrittää ne henkilöt, jotka ovat sukulaissuhteen perusteella oikeutettuja vainajan perintöön. Perintökaaressa säädetty perimysjärjestys vaikuttaa muun muassa siihen ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja oikeutettuja saamaan perintöosuuden vainajan kuolinpesästä. Säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräys antaa kuitenkin mahdollisuuden määrätä omaisuuden jakamisesta perimysjärjestyksestä poikkeavalla tavalla.

Vakuutettu voi säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräyksellä nimetä henkilön tai henkilöt, jotka ovat oikeutettuja saamaan kuolemantapauskorvauksen vakuutetun kuolemantapauksen johdosta. Kuolemantapauskorvaus ei tällöin kuulu kuolinpesän varallisuuteen, vaan korvaus maksetaan itsenäisesti suoraan edunsaajamääräyksen mukaisesti vakuutuksen edunsaajille. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesään liittyvät testamentit, rintaperillisten lakiosaoikeudet tai avioehtosopimus eivät vaikuta kuolemantapauskorvauksen maksamiseen. Säästöhenkivakuutuksen kautta vakuutettu voi siis ohjata tietyin rajoituksin varallisuuttaan haluamilleen henkilöille.

Vakuutukselle on mahdollista määrätä myös ”sijaantulo-oikeudesta”. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vakuutuksen ensisijaisen edunsaaja kuolee ennen vakuutettua, korvaus maksetaan nimetylle sijaantulevalle, korvaukseen oikeutetulle henkilölle. Tämä antaa vakuutetulle lisää mahdollisuuksia päättää omaisuutensa jakamisesta.

Säästöhenkivakuutus – jäämistömääräys ilman testamentin muotovaatimuksia

Säästöhenkivakuutuksella on myös mahdollista määrätä varallisuuden jakamisesta ilman erillistä testamenttia. Testamentti on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa jakamisesta. Testamentin on täytettävä tietyt laissa säädetyt muotomääräykset, jotta se olisi pätevä. Testamentti voidaan jopa julistaa kokonaan pätemättömäksi, mikäli se ei täytä lain muotomääräyksiä.

Lisäksi testamentti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa riitoja perillisten kesken, mikäli testamentin määräyksissä on tulkinnanvaraisuuksia, eikä sitä ole huolellisesti laadittu. Muotomääräysten lisäksi testamentilta edellytetään aina lainvoimaisuutta. Testamentti saa lainvoiman, mikäli kaikki perilliset hyväksyvät testamentin tai mikäli testamenttia ei moitita kuuden kuukauden määräajassa.

Säästöhenkivakuutus onkin tästä poiketen huomattavasti yksinkertaisempi tapa määrätä omaisuuden jakamisesta ilman testamentin muotomääräyksiä tai lainvoimaisuutta koskevia edellytyksiä.

Edunsaajamääräyksen muuttaminen on säästöhenkivakuutuksessa myös vaivatonta ja se onnistuu pelkällä vakuutusyhtiöön tehtävällä ilmoituksella. Testamenttiin tehtävät muutokset sen sijaan edellyttävät aina uuden testamentin tekemistä ja vastaavien testamentin muotomääräysten noudattamista.

Varmista varallisuuden pysyminen vain oman perheen piirissä

Puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen riippumatta siitä, milloin tai miten omaisuus on saatu. Suomen lain mukaan avio-oikeus ”herää” kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun avioliitto päättyy avioeron tai puolison kuoleman johdosta. Avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuudet lasketaan osituksessa yhteen, minkä jälkeen yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken. Osituksessa tähän omaisuuteen lasketaan myös perintönä saatu omaisuus.

Säästöhenkivakuutuksen kautta vakuutuksenottaja voi halutessaan rajata vakuutuskorvauksen kuuluvan vain oman suvun piiriin kuuluvaksi varallisuudeksi. Mikäli vakuutuksenottaja ei halua henkivakuutuskorvauksen päätyvän oman suvun ulkopuolelle, vakuutuksen edunsaajaksi nimetyn henkilön aviopuolison avio-oikeus on mahdollista sulkea pois kuolemantapauskorvauksesta. Tämä tapahtuu vakuutushakemuksen yhteydessä tai myöhemmin vakuutusyhtiölle annettavalla ilmoituksella.

Ilman säästöhenkivakuutusta perillisen puolison avio-oikeuden rajaaminen tapahtuisi kahta todistajaa vaativalla testamentilla tai vaatisi sitä, että edunsaajalla on puolisonsa kanssa avioehdon poissulkeva avioehtosopimus. Ellei avio-oikeutta ole rajattu myös perillisen aviopuoliso voi saada avioliiton päättyessä osan perillisen perintöosuudesta tai henkivakuutuskorvauksesta omaisuuden osituksen kautta.

Säästöhenkivakuutuksen avio-oikeuden poissulkemista koskeva määräys antaa merkittävää lisäturvaa perillisille. Erityisesti perillisen ollessa jo naimisissa on puolison avio-oikeuden poissulkevalla määräyksellä suuri merkitys perillisen turvan kannalta avioerossa. Puolisoiden välisen avioehtosopimuksen sitovuus edellyttää aina molempien puolisoiden suostumusta - kun taas avio-oikeus suljetaan vakuutuksella olevalla määräyksellä, ei saajan puolison suostumuksella ole merkitystä.

Säästöhenkivakuutus tarjoaakin huomattavasti vaivattoman tavan varmistaa sen, että varallisuus pysyy omilla perheenjäsenillä.

Haluatko keskustella lisää säästöhenkivakuutuksen mahdollisuuksista? Ota yhteyttä tai varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen sijoitusneuvojamme kanssa ja anna asiantuntijan kartoittaa mahdollisuutesi!

Mika Jantunen

Mika Jantunen, OTM, työskentelee sijoituspalveluiden ja finanssialan sääntelyn parissa Senior Legal Counselina Alexandrian lakitiimissä.