Yrittäjän eläkeikä – ehkä sitten joskus

Jaa sivu

Ilmassa tuoksuvat kahvi ja mansikkakakku. Toimitusjohtaja pitää puheen; punainen lanka katoaa, kun ääni särkyy. Päivän sankarille lauletaan Peppi Pitkätossun Jäähyväislaulu hauskasti muokatuin sanoin. Ojennetaan yrityksen standaari, koruliikkeen paketti ja kukkakimppu. Puutarhanhoito, kalastus ja Teneriffa odottavat!

Palkansaajan siirtyminen eläkkeelle on positiivisvoittoinen tapahtuma. Entä, kun yrittäjä saavuttaa eläkeiän?

”Myyn firman ja jään oloneuvokseksi ajoissa.”


Harva yrittää epäonnistuakseen. Hyvä niin – optimismi ja taistelutahto ajavat yrittäjää eteenpäin, kohti loistavia tuloksia. Eläkeiän turvaa ei silti kannata jättää pelkän yrityksen myymisen tai tulevaisuuden toistaiseksi epävarman menestyksen varaan. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia ja yritysten arvo huojuu siinä mukana.

 

Valitettavimpaan tilanteeseen päätyy ikääntyvä yrittäjä, joka ei jaksaisi enää ylläpitää yritystoimintaa, mutta ei elintason laskun pelossa voi jättäytyä eläkkeelle. Jos takana on jo kymmenien vuosien yrittäjyys, ja YEL-työtulo on suurien YEL-vakuutusmaksujen pelossa pidetty koko ajan mahdollisimman niukkana, odotettavissa oleva eläketulo voi niukimmillaan olla takuueläkkeen luokkaa.

 

Toisaalta moni haluaisi päästä viettämään ansaittuja eläkepäiviä jo hyvissä ajoin, mutta ei uskalla, koska eläkkeelle jäämisen varhaistaminen haukkaa kuukausittaista eläkesummaa koko loppuiäksi. Jo osittainenkin vanhuuseläke nakertaa tulevaisuuden toimeentuloa: eläkeuudistuksen myötä suomalaisia rangaistaan eläke-etumatkasta ja palkitaan eläkeiän venyttämisestä. Eläketurvakeskuksen laskurilla voit testailla, miten eläkkeellejäämisikä vaikuttaa eläkkeeseen.

Vaihtoehtoja on – tunnetko ne?


Yrittäjän ei ole pakko jatkaa yrittämistä loputtomiin tai tyytyä niukkoihin eläkepäiviin, vaikka yrityksestä ei olisikaan tiedossa miljoonien myyntisummaa tai valtavia osinkoja. Varautumalla hyvissä ajoin tulevaan voi napsia kirsikat kakusta – tai vaikka perustaa kokonaisen kirsikkaviljelmän.

Sijoita ja säästä, voit ottaa rennommin

 

Jo säästämällä satasen kuussa voit järjestää itsellesi huolettomammat vanhuuspäivät ja saada eläkeiässä jopa 280 €/kk lisätuloa. Toisaalta säästöjen ja sijoitusten avulla eläkkeen voi aloittaa jo aiemmin pelkäämättä, että varaslähtö tarkoittaa tulevaisuuden kurjuutta. Eläkesäästäminen ei ehkä herätä aiheena ruuhkavuosissa räpistelevän yrittäjän intohimoa, mutta pieni hetki sen pohtimiselle kannattaa omistaa.

 

Omaehtoinen säästäminen antaa myös mielenrauhaa: eläkeuudistuksiin ja eläkeiän pidentymisuutisiin voi suhtautua rennommin, kun on kerännyt itselleen eläkejärjestelmän muutoksien ulottumattomissa olevaa taloudellista turvaa.

Korota YEL-työtuloasi

 

YEL-vakuutukseen ilmoittamasi työtulo vaikuttaa suoraan siihen, minkä kokoista eläkettä tulet saamaan. Se vaikuttaa myös suoraan vakuutusmaksun suuruuteen. YEL-maksut koetaankin perinteisesti korkeiksi etenkin palkansaajasta yrittäjäksi ryhdyttäessä – yrittäjä maksaa yksin vastaavan summan, jonka palkansaaja ja hänen työnantajansa jakavat työeläkemaksuja pulittaessaan.

 

On tavallista, että yrittäjä haluaa lykätä YEL-työtulon korottamista tulevaisuuteen, jolloin tulotaso on oletettavasti korkeampi: kukapa haluaisi maksaa enemmän, jos voi myös maksaa vähemmän? Työtulo kannattaa kuitenkin pitää ajantasaisena ja täydentää sitä tarvittaessa omilla, vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.

 

Vapaaehtoisen lisäturvan mukava piirre on, että se kasvaa korkoa (ja korolle korkoa) eri tavalla kuin YEL-vakuutusmaksu, joka tähtää kansalaisten vakaaseen turvaan ilman voitontavoittelua.

 

YEL-työtuloasi pääset korottamaan suoraan eläkeyhtiösi www-sivuilta.

 

 

Kiinnostaisiko sinua kartuttaa eläkevaroja sijoittamalla? Lue maksuton oppaamme!

Lataa vinkit sijoittamiseen