Seesteinen vuosipuolisko takana

Jaa sivu

Sijoitusvuoden 2017 ensimmäinen puolikas oli vuoden takaiseen vuoristorataan verrattuna varsin rauhaisa ajanjakso, eikä merkittäviä korjausliikkeitä nähty. Ja miksi olisikaan – keskeisimmät talousluvut olivat globaalisti hyvällä tasolla, yritysten tulokset olivat keskimäärin jopa odotettua parempia eivätkä epävarmuutta aiheuttaneet poliittiset riskit materialisoituneet. Osakepuolella kaikkien päämarkkina-alueiden tuotot olivat positiivisia, ja heikommin tuottaneella korkopuolellakin päästiin euromääräisesti nollan paremmalle puolelle vanhan mantereen yrityslainoissa.

Alexandria-rahastot menestyivät tammi-kesäkuun aikana erittäin hyvin, tuottojen vaihdellessa riskitasosta riippuen +1,7 %:sta +10,2 %:iin. Onnistuneilla allokaatiopäätöksillä oli merkittävä vaikutus näihin tuottoihin, sillä mm. suurimman osan vuosipuoliskoa ylipainossa olleet osakkeet ja High Yield -yrityslainat sekä alipaino euroalueen valtionlainoissa synnyttivät selkeää lisäarvoa osuudenomistajille.

Osakerintamalla Euroopan dominoima vuosipuolisko

Kahden ensimmäisen neljänneksen anti oli osakesijoittajille edelleen melko hedelmällinen, sillä globaaleilta osakemarkkinoilta kirjattiin tammi-kesäkuussa euromääräisesti 2,3 %:n tuotto. Erityisesti kotimaisuus oli valttia, sillä Helsingin pörssistä kirjattiin puolivuotisjaksolta osingot mukaan lukien 11,4 %:n tuotto. Tälle löytyi myös hyvät perusteet, sillä Q1-tuloskausi yllätti positiivisesti sekä yritysten tuloslaskelmien ylimpien että alimpien rivien suhteen. Myös eurooppalaisosakkeet (laajemmassa mittakaavassa) tuottivat vahvasti (+7,6 %). Hyvässä nosteessa edelleen olevat kehittyvien markkinoiden osakkeet osuivat tuotoillaan kahden edellä mainitun markkinan väliin, päätyen plussalle 9,5 %.

Maailman selvästi suurimman osakemarkkinan USA:n (+1,0 %) alkuvuosi sen sijaan oli melko tasapaksu, joka osaltaan selittää suhteellisen maltillisia globaaleja tuottoja. Näin siis euromääräisesti – dollareissa mitattuna rapakon takana kirjattiin huomattavasti suuremmat, 9,3 %:n tuotot. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten suuri vaikutus valuuttakursseilla voi olla eri valuutoissa noteerattujen sijoitusten tuottoon euromääräisen sijoittajan näkökulmasta. Dollari heikkeni alkuvuonna euroa vastaan peräti 8,6 %, joka toisin sanoen söi dollarimääräisen tuoton lähes kokonaan.

Korkopuolelta vaihtelevia tuottoja

Korkosijoituksissa riskiyrityslainojen (High Yield) tuotot olivat osakkeiden tapaan Euroopassa (+3,4 %) Yhdysvaltoja (-3,5 %) huomattavasti paremmat pitkälti edellä mainitun valuuttakurssiefektin myötävaikutuksella. Korkeamman luottoluokituksen yrityslainoissa (Investment Grade) alkuvuosi oli kautta linjan vaatimaton, sillä USA:ssa jäätiin peräti 5,5 % pakkaselle ja Euroopassakin päädyttiin vain niukasti plussalle (+0,3 %). Euroalueen valtionlainat (-1,0 %) kärsivät pitkien korkojen noususta etenkin kesäkuun loppupuolella.

Makrotekijät edelleen suotuisia

Globaali talouskasvu jatkaa ennusteiden mukaan noin 3,5 %:n tasolla tänä ja ensi vuonna, joten taloudellinen ympäristö on yrityksiä ja niiden tuloskasvua tukevaa. Alkuvuoden anti ylipäätään on ollut talouslukujen suhteen erittäin suotuisa, sillä mm. USA:n, Euroopan ja Kiinan tilanne näyttää valoisalta sekä kuluttajien että yritysten luottamusindikaattoreilla mitattuna. Varsinkin Yhdysvaltain rohkaisevat talousluvut ovat olleet markkinarauhaa aikaansaavia, sillä Donald Trumpin uudistusten takkuaminen on ollut monesti tapetilla. Näin ollen eri omaisuusluokkien arvonnousulla on takanaan myös talouden fundamenttien vankka tuki keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan lisäksi.

Keskeisten keskuspankkien tuki jatkuu edelleen vahvana, vaikka suhdannenäkymät ovat pääosin myönteiset. Tästä johtuen sinänsä rauhallisen vuoden ensimmäisen puoliskon lopussa koettiin pientä hermoilua, kun ensin jo ohjauskorkoa useamman kerran nostanut Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti aikomuksestaan alkaa purkaa tasettaan loppuvuonna, ja sitten EKP viestitti mahdollisesta kireämmästä rahapolitiikasta talouden tilan sen salliessa. Hermoilu vaikutti sijoitusmarkkinoihin hyvin laaja-alaisesti, joka näkyi mm. osakemarkkinoiden negatiivisena kurssireaktiona ja pitkien korkojen noususykäyksenä.

Mistä tuottoja syksyllä?

Pitkän kurssinousun seurauksena osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kiristyneet monin paikoin historiallisten keskiarvojensa yläpuolelle. Kun lisäksi Fed saattaa tiukentaa rahapolitiikkaansa loppuvuonna, niin korjausliikkeen todennäköisyys on mielestämme alkuvuotta korkeampi. Silti moni asia puhuu edelleen osakkeiden puolesta, sillä suhdanne- ja tuloskasvunäkymät ovat aurinkoiset, ja tulos- sekä osinkotuottotasot ovat globaalisti reilusti pitkien korkojen tuottotasoja korkeammat. Lisäksi sijoittajien ostointo mahdollisissa korjausliikkeissä pehmentää mahdollisia alamäkiä. Sijoitusympäristö siis vaikuttaa totuttuun tapaan suhteellisen vaihtoehdottomalta, vaikka mm. High Yield -lainoissa on edelleen tarjolla tyydyttävä tuottopotentiaali.

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoja osakkeille kuitenkin löytyy, nimittäin kiinteistöt. Tämä omaisuusluokka on ainutlaatuinen siinä mielessä, että sen vahvasti kassavirtapohjaisen rakenteen ansiosta on mahdollista saavuttaa korkeahko tuottotaso verraten maltillisella riskinotolla. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että kiinteistöjen lisäämisellä salkkuun on selkeää hajautushyötyä. Myös kiinteistöjen heterogeenisyys on selkeä etu – hajautushyötyjä voi saavuttaa jo omaisuusluokan sisällä hankkimalla salkkuun esimerkiksi kasvavan vuokratuoton asuntoja, pitkien nettovuokrasopimusten hoivakiinteistöjä sekä houkuttelevan tuotto-odotuksen liikekiinteistöjä.