Mitä markkinoilta voi odottaa seuraavaksi? Alexandrian päästrategi kommentoi kolmea eri vaihtoehtoa

17.04.2020

Maaliskuun pörssiromahdusta on seurannut huhtikuun vastaliike nykäisy ylöspäin. Samaan aikaan koronapandemian vaikutukset talouteen alkavat vasta tulla pintaan eri maissa. Onko nyt nähdyllä nousulla kestävää pohjaa, vai onko odotettavissa vielä uusi laskumarkkina? Alexandrian päästrategi ja Kiinteistörahaston salkunhoitaja Tero Wesanko analysoi kolmea eri vaihtoehtoista suuntaa markkinoille.

Vaihtoehto 1: Keskuspankkien massiivinen elvytys jatkaa kurssien nostamista

Vuosien 2009–2019 kurssinousuvaiheen suurin yksittäinen selittäjä oli keskuspankkien tukitoimet ja siitä seurannut nollaan ja sen alapuolelle painuneet korot. Tämä tilanne ei vallinnut esimerkiksi 2000-luvun alun IT-kuplassa. Keskuspankit ajoivat läpi viimeisimmän pitkän noususuhdanteen aivan liian löysällä rahapolitiikalla, ja siitä seurauksena on ollut mm. talouden normaalin syklivaihtelun heikentyminen, laaja-alainen omaisuusarvojen nousu ja massiivinen velkaantuminen. Myös monien valtioiden rahapolitiikka on ollut leväperäistä pitkän noususuhdanteen aikana. Globaalin velan määrä suhteessa kokonaistuotantoon on nyt kaksinkertainen siihen nähden, mitä se oli vuonna 2007 ennen finanssikriisiä. Velan eliminoija – eli inflaatio – ei sen sijaan käynnistynyt, ainakaan vielä.

Nyt koronakriisin aikana tehdyillä likviditeettiruiskeilla voi kuitenkin olla inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, kun akuutti Covid-19-tilanne helpottaa ja talous alkaa palata normaaliin päiväjärjestykseen. Jo edellisessä noususyklissä keskuspankit myös näyttivät, etteivät ne merkittävässä mittakaavassa pura tehtyjä elvytystoimia, vaikka siihen olisi otollinen tilaisuus. Mikäli sijoittajakunnassa riittää yhä uskoa loputtomien QE-elvytyskierrosten toimivuuteen ja ”whatever it takes”-lausuntoihin, ei ole estettä sille, etteikö elvytysraha ajaisi arvostustasoja entistä ylemmäs, vaikka tuloskasvua ei samanaikaisesti saataisikaan.

Vaihtoehto 2: Maailmantalouden kasvu pysyy heikkona, mutta pörssien arvostukset pysyvät korkealla ennen vuoden-parin vuoden päästä alkavaa todellista talouskasvua

IMF ennustaa tuoreessa ennusteessaan syvintä globaalia taantumaa sitten 1930-luvun suuren laman (globaali BKT -3,0 %), mutta samanaikaisesti se odottaa myös elpymisen 2021 olevan historiallisen voimakasta (globaali BKT +5,8 %). Tällä hetkellä osakemarkkinoilla jo hinnoitellaan Covid-19 -kriisin osalta optimistista toipumisskenaariota ja talouksien avautumista. Tämä on ymmärrettävääkin, koska skenaariolle on saatu tukea Kiinan ja Etelä-Korean purettua torjuntatoimiaan ja Italian, Espanjan, Saksan, Tanskan ja myös Yhdysvaltojen on kerrottu suunnittelevan talouksien avaamista ennen kesää.

Maailmantalous ei kuitenkaan käynnisty nappia painamalla, vaikka eri talouksien toipuminen alkaisikin suurin piirtein samanaikaisesti. Vuoden 2020 kasvu- ja makrolukemat tulevat olemaan heikkoja, mutta hyvä uutinen on, että sijoittajan perspektiivistä tämä ei ole enää yllätys kenellekään. Vaikka nykyhetki näyttäisikin synkältä, on korostettava, että osakemarkkinat hinnoittelevat kuitenkin aikaa 9-12 kk eteenpäin ja katseet siirtyvät tässä kohden jo vuoteen 2021.

Pörssin nykyisen hinnoittelun pysyvyys edellyttää paitsi massiivisten tukitoimien jatkamista myös sitä, että tartuntamäärät kääntyvät laskutrendille syksyyn mennessä ja vahvempaa evidenssiä elpymisen käynnistymisestä aletaan saada loppuvuoden 2020 aikana. Myös pörssiyritysten osalta Q4/2020 on ajankohta, jolloin niiltä odotetaan jälleen liikevaihto- ja tuloskasvua (S&P 500). Odotukset pörssiyritysten tuloskasvusta siirtyvät tässä skenaariossa 2 entistä kauemmas tulevaisuuteen, jossa on yhdistävä tekijä myös 2000-luvun alun IT-kuplaan. Skenaariosta 2 tekee mielenkiintoisen myös se, että hyvää vaihtoehtoa osakkeille ei poikkeuksellisesta korkoympäristöstä johtuen juuri ole. Keskuspankkitoimien on pelätty ajan myötä kiihdyttävän inflaatiota kuten Saksassa 1920-luvulla, eikä käteinen ole suoja sitä vastaan, päinvastoin. Reaaliomaisuusluokat ovat sen sijaan vaihtoehtona yhä houkuttelevia nykyisessäkin ympäristössä.

Jos korona osoittautuisi tilapäiseksi riskitekijäksi, niin kuin esimerkiksi Kiinan ja Etelä-Korean tartuntamäärien taittumisen perusteella voisi ajatella, niin hieman aikaa eteenpäin ollaan tilanteessa, jossa talous- ja tuloskasvuodotuksia on korjattu rajusti alaspäin, mutta vastaavasti tukitoimet ovat ampuneet katosta läpi ja osakkeet korjanneet huipuiltaan selvästi alaspäin. Aina viime vuosiin asti laajentuneet tukitoimet ovat hyödyttäneet ennen kaikkea riskisijoittajaa.

Vaihtoehto 3: Akuutti kriisi kääntyy asteittain pidemmäksi laskumarkkinaksi

Pitkittyvät laskumarkkinat ovat harvinaisia, mutta niitäkin on toki toisen maailmansodan jälkeen muutamia ollut. 1920- ja 1930-luvuilla nähtiin kaksi pitkäkestoista laskumarkkinaa, jotka kestivät yli 30 kuukautta. Koska epävarmuutta Covid-19-tilanteen kestosta ja vaikutuksista on vielä runsaasti ilmoilla ja reaalitalouden lopullista sukellusta voidaan toistaiseksi vain IMF:ssäkin arvailla, ei pidempi laskumarkkina ole ollenkaan poissuljettu skenaario. Torjunta- ja tukitoimista lankeaa joka tapauksessa jo nyt iso lasku, joka on myös maksettava tavalla tai toisella, esim. tulevaisuudessa kiristyvänä verotuksena, rajuilla menojen leikkauksilla ja/tai lisälainoilla.

Globaali massatyöttömyys, palvelu- ja investointisektorin samanaikainen pudotus, yritysten, kuluttajien ja valtioiden kasvaneet velkataakat, pitkittyvät liikkumisen rajoitteet ja protektionismin raju kasvu vaikuttavat erittäin ikävältä kombinaatiolta. Myös keskuspankkipolitiikka ja usko setelirahoitukseen on aiempaa useammin kyseenalaistamisen kohteena – hyperinflaatiotakin on väläytelty. En itse kuitenkaan usko katastrofiskenaarioon, vaan näen asteittaisen toipumisen ja markkinoiden sopeutumisen edelleen skenaariovaihtoehdoista todennäköisempänä.

Kevät jatkuu kuoppaisena

Epävarmassa tilanteessa erilaiset skenaariot voivat auttaa hahmottamaan tulevaa kehitystä. Vasta aika näyttää, millaiset koronakriisin lopulliset vaikutukset tulevat olemaan, mutta lyhyellä aikavälillä on todennäköistä, että markkinoilla voidaan kevään edetessä nähdä lisää voimakkaita liikkeitä kumpaankin suuntaan.

Epävarmat olot ovat erinomainen testi sijoittajan peruskysymyksille. Heiluvissa oloissa kannattaa tarkistaa säännöllisesti omat tavoitteensa, aikajänteensä ja salkkunsa riskitaso, jotta kiusaus äkkivääriin liikkeisiin pysyy mahdollisimman pienenä.

KirjoittanutTero Wesanko

KTM Tero Wesanko on kotimaisia ja kansainvälisiä sijoitusmarkkinoita ammatikseen 20 vuotta seurannut ja osake- sekä yhdistelmärahastoja hoitanut asiantuntija. Tero on aiemmin toiminut pohjoismaisella pankkisektorilla ja kotimaisissa sijoituspalveluyrityksissä mm. päästrategina, salkunhoitajana ja analyytikkona. Vuodesta 2013 alkaen Tero on työskennellyt Alexandria Rahastoyhtiössä päästrategina, salkunhoitotoiminnan johtajana ja Alexandria Kiinteistörahaston vastaavana salkunhoitajana.