Sijoituslaskuri – katso miten saat pääoman tuottamaan

Onnistunut sijoittaminen vaatii tavoitteen ja suunnitelman. Mutta miten oma sijoitussuunnitelma tulisi rakentaa jos vaikkapa haluat maksaa olemassa olevan asuntolainan pois 10 vuoden päästä tai jäädä eläkkeelle jo viisikymppisenä? Sijoituslaskuri auttaa sinua hahmottamaan sijoitetun pääoman, sen tuoton ja ajan vaikutuksen.

Sijoituslaskuri pähkinänkuoressa

Sijoituslaskureita on olemassa monenlaisia. Tyypillisimmin laskurilla on mahdollista testata tavoitesummaan tai sijoitettavaan kuukausisummaan perustuvaa laskentaa.

Tavoitesummaan pohjautuva laskenta

Sinulla on tavoitesumma, jonka haluaisit saada kasaan. Voit kokeilla sijoitettavan pääoman, sijoituksen tuoton ja sijoitusajan vaikutusta siihen, miten voisit tavoitesummasi saavuttaa.

Esimerkki:

Asetat tavoitteeksesi saavuttaa 100 000 euroa. Mitä enemmän olet valmis sijoittamaan (pääoma) ja mitä paremman tuoton sijoituksillesi saat, sitä nopeammin saavutat tavoitteesi. Huomioi kuitenkin se, että tuotto ja riski yleensä kulkevat käsi kädessä eli jos haet sijoituksillesi korkeampaa tuottoa, kasvaa myös sijoitusriski.

Sijoitettavaan kuukausisummaan perustuva laskenta

Toinen hyvin yleinen tapa tarkastella omaa sijoittamisen potentiaalia on laskea sijoituksien tuottoa esimerkiksi kuukausittain sijoitettavan summan perusteella. Eli arvioi kuinka paljon sinulla olisi varaa sijoittaa kuukausittain ja tarkastele minkälaisen kokonaissumman saisit kasaan tietyllä ajanjaksolla. Vinkki: jos et ole varma omasta säästämisen potentiaalistasi, tutustu 10/30/60 -sääntöön.

Esimerkki:

Arvioit, että voisit sijoittaa kuukausittain 150 euroa. Sijoituslaskurin avulla voit kokeilla kuinka paljon saisit kasaan eri tuottotasoilla tai sijoitusajoilla.

Sijoituslaskuri ja korkoa korolle -ilmiö

Sijoituslaskurin perusperiaate on hyvin yksinkertainen ja taustalla ei ole sen korkeampaa matematiikkaa. Yksi tekijä, joka kuitenkin tulee huomioida on korkoa korolle -ilmiö, jota pidetään sijoittamisen yhtenä kulmakivenä. Käytännössä kyse on siitä, että alkuperäisen pääoman lisäksi myös korolle kertyy korkoa, jotka kasvavat korkoa ja niin edelleen. Tämä ilmiö luo sijoittamiselle vipuvaikutuksen.

Laskettaessa korkoa korolle (käytetään myös nimitystä koronkorko) on laskukaava seuraava:

Kn = Kqⁿ,

Kn = kasvanut pääoma
K = pääoma
q = korkotekijä = 1+p/100
p = korkoprosentti korkokaudelta (esim. kuukausi-, neljännesvuosi- tai vuosikorko)
n = korkokausien lukumäärä

Jos korkolaskut ja kaavat tuovat liikaa tuskaisia muistoja kouluajoilta, älä huoli. Alexandrian sijoituslaskurissa tämä korkoa korolle -ilmiö on otettu huomioon, joten voit helposti laskea ja arvioida omaa sijoittamisen potentiaaliasi.


Testaa sijoituslaskuria