Alexandria 11965 B

Trendit

5.4.2023

Markkinakommentti huhtikuu 2023

Rahapolitiikan kiristäminen ei hyydyttänyt taloutta

Viime vuonna alkanut keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen, joka on ollut historiallisen nopeaa ja toteutettu taantumariskien vaaniessa, on pelätty johtavan nk. rahapoliittiseen virheeseen – tarkoittaen, että keskuspankit kiristävät liikaa ja ajavat samalla taloudet syvään taantumaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Yhdysvaltain keskuspankki FED on nostanut ohjauskorkoa vuoden kuluessa jo 9 kertaa (500 korkopistettä) ja vastaavasti Euroopan keskuspankki 6 kertaa (300 korkopistettä), mutta talouden syvä taantuma on jäänyt toteutumatta, eikä sitä ennustajien korteissa ole vieläkään. Toki taantuma, joskin lyhytaikainen sekä lievä, ovat edelleen mahdollisia, mutta tällainen tulema on jo kevään mittaan ”hinnoiteltu” sijoitusmarkkinoilla. Tällä hetkellä keskuspankkien toiminta fokusoi yhä inflaation taittumiseen ja vielä on hiukan aikaista todeta inflaation olevan kestävästi alenevalla uralla, varsinkin kun FED/EKP pohjaa toimet pohjahintainflaation tasoon mikä on yhä kaukana halutusta tasosta.

Markkinakorkojen huipputaso jo saavutettu?

FEDin alueellinen keskuspankki (San Francisco) arvioi äskettäin ohjauskoron olevan, kun huomioidaan mm. efektiiviset lainanhoitokustannukset sekä monia muita rahoitusmarkkinaolosuhteita kuvaavia mittareita, jo yli 6 % kun FEDin ohjauskorko on nyt 5 % eli rahapolitiikka on jo varsin kireää. Tämä korostuu etenkin, kun huomioidaan, että FEDin oma arvio ns. neutraalista ohjauskoron tasosta (=rahapolitiikka ei ole rajoittavaa, eikä tukevaa) on 2,3–3 prosenttia. Vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että EKP tulee nostamaan ohjauskorkoaan vielä jonkin verran, niin sekä FED että EKP ovat näkemyksemme mukaan todennäköisesti hyvin lähellä päätöstasoja – ja vallitsevat odotukset on siten jo hinnoiteltu markkinakoroissa. Näin ollen markkinakorkojen huipputaso on ehkä jo saavutettu ja pahimmat pelot niiden osalta laantumassa.

Työmarkkinoiden vahva tila auttanut kasvua, vaikka keskuspankkituki puuttuu

Talouskasvu on osoittautunut varsin sitkeäksi, sillä keskuspankkien kiristystoimista huolimatta talouden aktiviteetti on tilastojen valossa pysynyt kutakuinkin kasvussa. Työmarkkinoiden vahva tila on yksi keskeinen selittäjä, sillä työttömyysasteet niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat pysyneet matalina ja siten yksityinen kulutus on pysynyt yllättävänkin hyvällä tasolla. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä onkin nähty talouskasvuennusteissa jo pieniä korjauksia ylöspäin, myös Suomessa. Kasvun kiihtymistä esim. koronatoipumisen tapaan ei kuitenkaan ole lupa odottaa kuluvana vuonna, sillä raha- ja finanssipolitiikan tuki tulee joka tapauksessa olemaan vaatimatonta kuluvana vuonna. Siinä vaiheessa, kun keskuspankit toteavat analyyseissään pohjahintainflaation ollessa kestävästi hidastuvalla uralla, ne siirtävät fokuksen inflaation taittamisesta talouden tukemiseen – mikä aikaa eteenpäin tarkoittaa mielestämme rahapolitiikan keventäviä toimia.

Pankkihuolet painoivat, mutta systeemiriski epätodennäköinen

Maaliskuussa markkinoita horjuttivat muutamien pankkien kaatumiset, jotka toivat monille ikävästi mieleen vuonna 2008 koetun finanssikriisin. Yhdysvaltain SVB, Signature sekä Silvergate pankkien voidaan kuitenkin todeta olevan juurisyiltään aivan erilaisia, kuin mitä finanssikriisissä nähtiin. Näiden pankkien varainhankinta oli keskittynyt pääasiassa talletusten varaan, ja liiaksi keskittynyt asiakaskunta sekä olematon korkoriskin hallinta johtivat nopeaan talletuspakoon. FED reagoi kuitenkin tilanteeseen nopeasti ja voi tulevissa toimissaan hyödyntää finanssikriisin oppeja, eli luottamus pankkijärjestelmään tullaan säilyttämään, what-ever-it-takes. Mutta tilanne ei ole vielä ohi eikä voida kiistää, etteivätkö varsinkin pienemmät Yhdysvaltain pankit olisi nyt paineessa ja sijoittajien luupin alla. Mielestämme on todennäköistä, että pankit ovat toistaiseksi nihkeitä luotonannossaan, mikä taasen hidastaa jossain määrin Yhdysvaltain talouden aktiviteettia. Credit Suissen kaatuminen oli niin ikään poikkeustapaus, pankin hyvin hankalan historian johdosta, ja myös siksi, että Sveitsin lainsäädäntö poikkeaa Euroalueen vastaavasta siten, ettei nk. AT1 omanpääoman ehtoisia luottoja voida nollata samassa järjestyksessä kuin mitä CS:n kohdalla nähtiin. Rahoitusmarkkinoiden regulaatio on myös tiukentunut finanssikriisin jälkeen merkittävästi, etenkin euroalueella, mikä sekin osaltaan antaa tukea odotukselle, ettei finanssikriisin kaltaista systeemiriskiä ole tällä kertaa horisontissa.

Ailahteleva sijoituskevät – perinteinen allokaatioajattelu toiminut

Sijoitusmarkkinoiden kevät on ollut varsin ailahteleva ja voimakasta kurssiheiluntaa on luvassa varmasti jatkossakin. Alkuvuosi on monista huoliotsikoista huolimatta ollut suotuisa kansainvälisesti hajauttaneelle osake- ja korkosijoittajalle. Perinteinen allokaatiosalkku osakkeiden ja joukkolainasijoitusten välillä on tuottanut selvää hajautushyötyä, jota poikkeuksellisena sijoitusvuonna 2022 ei vastaavasti nähty (osakkeiden laskun ja korkojen yhtäaikaisen nousun vuoksi). Maailman osakkeet tuottivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä euromääräisesti +5,5 %, Euroopan osakkeet +8,8 %, USA:n osakkeet +5,7 % ja suomalaisosakkeet +2,1 %. Korkopuolella maailman riskiyrityslainat tuottivat +2,7 %, euroalueen yrityslainat +1,6 %, euroalueen valtionlainat +1,5 % ja lyhyestä korosta, rahamarkkinoilta kertyi +0,5 %:n tuotto.

Perusskenaariossa talouden pehmeä lasku ja koronnostojen päättyminen

2023 sijoitusnäkemyksemme perusskenaariona on edelleen talouden pehmeä lasku; rahapolitiikan kiristyminen on lähellä päätöstään ja inflaation taittuessa talouden hidas toipuminen voi alkaa. Korkomarkkinoilla heilunta on ollut varsin reipasta, mutta selkää suuntaa ei ole nähtävissä. Kiinteistösijoitukset ovat kärsineet kuluneen puolivuotisjakson aikana reippaasti nousseista riskittömistä korkotasoista, joka on johtanut myös kiinteistöjen tuottovaateiden nousuun läpi linjan. Selvemmin korkojen nousun vaikutus on näkynyt asuntosijoituksissa, ja vastaavasti vähemmän korkeiden vuokrausasteiden toimitila- ja yhteiskuntakiinteistöissä. Kohteiden vuokraustoiminta jatkuu kuitenkin entiseen tapaan vahvana, eikä koronakevään kaltaista äkkipysähdystä ole näköpiirissä, myös transaktiomarkkinan odotetaan vilkastuvan jälleen loppuvuotta kohden. Kiinteistöillä on siten paikkansa tehokkaasti hajautetussa sijoitussalkussa, ja ne perinteisesti tarjoavat myös hyvää inflaatiosuojaa yli ajan. Hyvä on myös huomioida, että sitten ja kun rahapolitiikan kiristäminen päättyy, markkinoilla aletaan vähitellen hinnoitella koronleikkauksia (vaikka leikkaukset olisivatkin vasta loppuvuodesta tai 2024 alussa) – tässä ympäristössä mm. pitkät korkosijoitukset ja laadukkaat kiinteistösijoitukset näyttäisivät varsin houkuttelevilta.

Talouden hidas elpymisskenaario, yhdessä korkotason nousun taittuessa vähitellen lasku-uralle, tukisivat myös osakemarkkinoiden näkymiä merkittävästi. Tällä hetkellä pörssiyhtiöiden vuoden 2023 tuloskasvuennusteet ovat painuneet – jo vuoden 2022 lopulla alkaneiden ennusteiden alaspäin korjausten myötä – hitusen miinukselle päämarkkina-alueilla ja siten suurin optimismi on kyllä jo mielestämme korjattu pois. Tällaisissa tilanteessa tilaa positiivisille yllätyksille on aiempaa enemmän ja huhtikuussa alkavan Q1-tuloskauden viestit tulevatkin olemaan poikkeuksellisen mielenkiintoista seurattavaa. Osakkeiden tulosperusteinen hinnoittelu on siis varsin kohtuullista, vaikka mistään alennusmyynnistä ei voidakaan puhua. Korkotason lasku kuitenkin jo itsessään antaisi tilaa tulosperusteisen hinnoittelun tiukentumiselle, minkä lisäksi talouden elpyessä talouskasvuennusteiden korjaaminen ylöspäin johtaisi todennäköisesti myös tuloskasvuennusteiden korjaamiseen ylöspäin.

Alexandria varainhoitorahastoissa maltillinen osakeylipaino

Maaliskuussa ei tehty merkittäviä muutoksia Alexandria varainhoitorahastoissa, salkuissa on lievä osakeylipaino. Korko-omaisuusluokissa vähennettiin hieman lyhyitä korkosijoituksia ja lisättiin vastaavasti hyvälaatuisia eurooppalaisia yrityslainoja, jotka sijoittavat nk. vihreisiin joukkolainoihin (Green Bonds) sekä ilmastoystävällisiin kohteisiin.

Alexandria Kehittyvät Markkinat Osinko

Rahastossa myytiin laajasti kehittyville markkinoille sijoittava passiivirahasto (iShares EM) ja vapautuvat varat sijoitettiin kestävän kehityksen kriteerejä korostavaan passiivirahastoon (iShares EM Screened).

lähde: Alexandria Rahastoyhtiö

Aloita sijoittaminen helposti

Varaa maksuton ensitapaaminen

Konkreettiset vinkit heti käyttöösi

Tapaaminen voidaan järjestää valintasi mukaan etänä tai paikan päällä. Siinä käydään läpi sijoitustavoitteitasi ja ratkaisuja, joilla unelmiesi toteuttaminen mahdollistuu.

Kokonaisarvosana
tapaamiselle
Sijoitusneuvojan
asiantuntevuus
Suosittelisi
palveluitamme

Kysy chatissa

Chat -asiakaspalvelumme palvelee 8 - 16.00 (ma-pe)

Jätä yhteyden-ottopyyntö

Otamme yhteyttä 24h sisällä haluamallasi tavalla.

Jätä yhteystiedot
Ensiluokkainen henkilökohtainen palvelu
Tilanteeseesi räätälöityä sijoittamista
Sijoitusmenestystä palkitulla valikoimalla
Kestävyys ja vastuullisuus mukana toiminnassa