Markkinakommentti kesäkuu 2021

Tällä hetkellä markkinoiden ajurina toimii huoli kiihtyvästä inflaatiosta, mikä voisi johtaa keskuspankkien rahapolitiikan kiristymiseen ja korkotason nousuun, mikä voisi olla negatiivista sijoitusmarkkinoille ja jopa jarruttaa globaalin talouden toipumista. Tällä hetkellä on liian aikaista sanoa, että inflaatio olisi jäämässä pitkäkestoisesti koholle, mutta toisaalta on vaikea nähdä, että edellä kuvattu kiihtyvästä inflaatiosta seuraava ketju olisi todennäköinen skenaario.

Inflaatiota ei tarvitse pelätä

Yhdysvaltain keskuspankin pohjahintainflaatiotavoite (PCE Core -indeksi) on asetettu 2-2,5 %:n vaihteluväliin ja viimeisen 25 vuoden aikana inflaatio on ollut keskimäärin 1,8 prosentin tasolla. EKP on vastaavasti asettanut inflaatiotavoitteen 1,5-2 %:n vaihteluväliin ja viimeisen 20 vuoden aikana inflaatiotahti on ollut noin 1,3 prosenttia. Mikä siis nyt on muuttunut niin, että inflaatio kiihtyisi pitkäkestoisesti ja johtaisi rahapolitiikan kiristymiseen?

Inflaation voimakasta kiihtymistä voidaan selittää muutamilla tekijöillä. Vertailukohta vuositasolla mitattuna osuu aika lähelle viime vuoden koronapohjaa, joten tästä saadaan laskennallisesti korkea luku, mutta aikaa myöten tämä vertailukohtaefekti hiipuu. Raaka-aineiden sekä öljyn hintakehitys on ollut lähes ainoa inflaatioajuri viime vuosina, ja vaikka näiden hinnat ovat kohonneet, niin niissäkin on nähtävissä samaa vertailukohtaefektiä. Pitkäkestoinen raaka-aineiden tai öljyn hintapaine edellyttäisi suurella todennäköisyydellä erittäin voimakasta talouskasvua ja investointisykliä kiihdyttäen inflaatiota, mutta toisaalta kiihtyvä talouskasvu tukisi sijoitusmarkkinaa ja laimentaisi korkojen nousun negatiivista vaikutusta.

Inflaatio luonnollinen seuraus talouskasvusta

Talouskasvun kiihtyminen on selvää. Kuluvana vuonna kasvu (jossa niin ikään on vertailukohtaefektiä) tulee olemaan laajalti historiallisen vahvaa, mutta 2022 talouskasvun ennakoidaan vähitellen hidastuvan kohti trendikasvua. Tässä kehikossa todennäköisin tulema olisi se, että inflaatio on koholla vielä kuukausia, kun tilapäiset tuotantokapeikot ja kysyntäpiikit (koronarajoitusten purkaminen) ylläpitävät hintapaineita, mutta jo loppuvuodesta inflaatio voisi alkaa hidastua kohtii trendiä. Uskomme kuitenkin, että lyhytkestoisen inflaatiopiikin jälkeen inflaatio jää koholle verrattuna viime vuoden pohjaan ja siten eteenpäin katsottaessa korkotason kohtuulllinen nousu on todennäköistä.

Pidämme voimistuvaa inflaatiota positiivisena, koska se tapahtuu ”oikeista” syistä: kiihtyvä talouskasvu, paraneva työllisyys, voimistuva yksityinen kulutus ja investointikysyntä. Tässä ympäristössä kohtuullinen korkojen nousu ei ole erityisen negatiivinen tekijä. Epäilemme, että keskuspankit (FED/EKP) olisivat varomattomia tukitoimien mahdollisessa supistamisessa siten, että talouskasvu vaurioituisi. Korkotason nousu rajaa kuitenkin ennestään varsin matalaa korko-omaisuusluokkien potentiaalia, mutta samaan aikaan osakemarkkinat saavat talouskasvun kiihtyessä tukea tuloskasvuodotuksista, joita on kevään mittaan korjattu selvästi ylöspäin. Tässä positiivisessa kehikossa on vaikea nähdä omaisuusluokkaa, joka voisi aidosti haastaa osakemarkkinoiden houkuttelevuuden.

Lähitulevaisuuden riskitekijöitä

Tarkastellaan mahdollisia riskejä. Edellä tuli jo todettua, että keskuspankkien rahapoliittinen virhe (liian nopea kiristäminen) on epätodennäköistä. Korona on suurin riski, joka voi vaurioittaa talouskasvun kiihtymistä, mutta sekin on hiipumassa. Rokotukset ovat edenneet varsin pitkälle ja nyt kesällä epidemia hiipunee lämmön myötä kuten viime vuonna. Syksyllä korona voisi toki alkaa kiihtymään uudelleen, mutta toisaalta siihen mennessä laumasuoja pitäisi olla jo saavutettu Euroopassakin, Yhdysvalloissa se saavutetaan todennäköisesti paljon aiemmin. Näin ollen korona voisi pahimmillaan aiheuttaa tilapäisiä varotoimien kiristämisiä ja jarruttaa talouden aktiviteettia, mutta pitkäkestoiseksi talouden esteeksi se tuskin nousee.

Erityisen vahva talouskasvunäkymä ja riskifaktoreiden puute tukevat sitä, että kesää kohti mennään suurella osakeylipainolla. Toisaalta korko-omaisuusluokkien osalta salkut ovat ”riskialipainossa” mm. korkojen nousuun valmistautuneena ja tasapainottamassa salkkujen merkittävää osakepainoa.

Alexandria varainhoitorahastoissa merkittävä osakeylipaino

Rahastoissa ei tehty allokaatiomuutoksia toukokuussa. Alueellisesti tarkasteltuna ylipainotukset jakautuvat melko tasaisesti, suurin ylipaino on Pohjoismaissa. Tyylillisesti kasvuyhtiöiden ylipainoa supistettiin jo aiemmin keväällä lisäämällä osakerahastoja, joiden salkkurakenteessa korostuvat mm. teollisuuden, finanssektorin ns. arvo-osakkeiden osuus. Pienyhtiörahastot ovat yhä suuressa ylipainossa ja ne ovatkin olleet kevään kuluessa merkittävä positiivinen ajuri salkkukehityksessä. Korko-omaisuusluokissa asetelma on lähivuosiin verrattuna varovainen: yrityslainojen osuus on pieni ja kehittyvien markkinoidenkin joukkolainoja on maltillisesti salkussa.

Alexandria Kehittyvät Markkinat Osinko

Ei muutoksia. MSCI Emerging Markets -indeksi tuottokehitystä on rasittanut haasteellinen koronatilanne, minkä lisäksi tyylillisesti kasvuyhtiöt ovat olleet paineessa, kuten kehittyneissäkin talouksissa. Suuret kehittyvien markkinoiden yhtiöt kuten Alibaba tai Tencent, ovat olleet paineessa Yhdysvaltojen poistettua lukuisia kiinalaisten yhtiöiden listauksia pörssistä. Samaan aikaan kehittyvien markkinoiden pienyhtiöt, jotka ovat pitkälti kotimarkkinavetoisia, ovat kehittyneet suotuisasti.