Nousumarkkinoiden 11-vuotispäivät lähestyvät

13.02.2020

Lämpimän talven edetessä monet asiat ovat sijoittajien mieleen – korot pysyttelevät alhaalla, kauppasotaan on syntynyt jonkinlainen ratkaisu, Brexit-epävarmuus on hellittänyt, keskeiset keskuspankit jatkavat tukitoimiaan, talouden pysähdysskenaario näyttää epätodennäköiseltä ja pörssiyhtiöiden tuloskäännettä odotetaan tapahtuvaksi 2020. Kun kaikki näyttävät olevan verraten yksimielisiä siitä, että hyvältä näyttää niin riskit helposti unohtuvat. Takatalvi on yllättänyt ennenkin, joten salkun suojaaminen ja riskien tehokas hajauttaminen on järkevää ja ennakoivaa sijoittamista – myös hyvän sään aikana.

Tuotoilta ollut vaikeaa välttyä

Taakse jäänyt vuosi oli tuottotarkastelussa yksi historian parhaista, kun maailman osakkeet tuottivat euromääräisesti lähes 30 prosenttia ja käytännössä kaikista vähääkään riskiä sisältävistä omaisuusluokista kirjattiin selvästi positiivisia vuosituottoja. Uudet indeksiennätykset saatiin aikaiseksi useammalla osakemarkkinalla, huolimatta siitä että pörssiyritysten tulokset eivät kokonaisuutena tarkastellen kasvaneet. Korko-omaisuusluokista on niin ikään kertynyt hyviä tuottoja, kun korkotaso on laskenut edelleen keskuspankkituen voimistuessa ja lisäksi valtionlainojen maariskilisät sekä yrityslainojen riskilisät ovat kaventuneet. Myös monet vaihtoehtoiset sijoitusluokat, kuten kiinteistö- ja metsäsijoitukset sekä strukturoidut sijoitustuotteet ovat menestyneet nyky-ympäristössä erinomaisesti. Vain äärimmäisen turvallisuushakuinen, käteistä tai rahamarkkinasijoituksia suosinut sijoittaja onkin viime aikoina onnistunut välttämään tuottojen kertymisen.

Omaisuuslajien tuotot 12 kk Omaisuuslajien tuotot 12kk Lähde : Alexandria, Bloomberg. Tuotot per 7.2.2020.

Alkanut sijoitusvuosi ja -vuosikymmen ovat startanneet lupaavasti: sijoittajien riskinottohalukkuus on pysytellyt korkealla tasolla koronavirusepidemian viime viikkoina aiheuttamasta heilunnasta huolimatta. Alueellisessa tarkastelussa parhaiten ovat tänä vuonna menestyneet suomalaisosakkeet, jotka ovat tuottaneet vuodenvaihteen tasoistaan +8,2 prosenttia (OMXH Cap) – käytännössä siis jo yhden hyvän vuosituoton verran.

Miten sijoittajat ja sijoitusammattilaiset näkevät nykytilanteen? Kuva 2 Kuva3 Lähde: Alexandria, Bloomberg, University of Michigan, Tradingeconomics.

Mistä sijoitusmarkkinoiden vahvuus johtuu ja jatkuvatko juhlat?

Yhtämittainen kurssinousujakso on ollut ennätyksellisen pitkä – jatkuessaan markkinoiden noususykli on maaliskuun alussa jo 11 vuoden ikäinen. Käytännössä kaikkien omaisuusluokkien hinnoittelu on tällä hetkellä varsin haastavaa pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna, mutta toisaalta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna myös vallitseva keskuspankkien rahapolitiikka sekä sijoitusmarkkinoiden likviditeetti on äärimmäisen poikkeuksellista ja tukee yhä laajasti riskisijoituksia. Kun nykyisessä negatiivisten reaalikorkojen ympäristössä omaisuusluokkien hinnoittelua tarkastellaan suhteellisesti, esimerkiksi osake- ja kiinteistösijoitukset ovat edelleen hyvin houkuttelevia. Korko-omaisuusluokkien tuottopotentiaali on sen sijaan varsin rajautunut ja mikäli korkosijoituksista halutaan hakea positiivista tuottoa, niin riskiä on otettava tässäkin omaisuusluokassa ja hyväksyttävä kireä hinnoittelu.

Tuottoympäristö helmikuussa 2020 Kuva 4 Lähde: Alexandria, Bloomberg.

Vaikka finanssikriisin muisto elää sitkeässä, on sen synkimmistä hetkistä uitu pitkälle – maailman osakkeet ovat tuottaneet keväästä 2009 lähtien euromääräisesti jo noin 412 prosenttia. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, vuodesta 1950 lähtien maailman osakemarkkinoilla on nähty 11 verraten pitkäkestoista ja laajaa nousumarkkinaa. Kuusi niistä on kestänyt yli viisi vuotta ja pisin noin 10 vuotta – parhaillaan todistamme siis historiallista kurssinousuvaihetta.

Yhä useammin kuulee esitettävän aiheellisen kysymyksen voiko hyvä sää aina vain jatkua? Nousu harvemmin kuitenkaan katkeaa yksin vanhuuteen, ja lyhyellä aikavälillä kysymys on enemmänkin sijoittajien pelon ja ahneuden kädenväännöstä. Useat poliittiset epävarmuudet ovat hallinneet otsikoita, mutta kuten nyt viimeistään on nähty – sijoitusmarkkinat ovat osoittaneet olevansa varsin iskunkestäviä myös poliittiselle epävarmuudelle. Alkuvuoden ratkaisujen (Brexitin toteutuminen, USA-Kiina kauppaneuvottelujen edistyminen) myötä pahimmat riskiskenaariot ovat laantuneet, toiveikkuutta on ilmassa ja katseet kääntyneet politiikan kentässä USA:n marraskuussa käytäviin presidentinvaaleihin. Isommassa kuvassa vastaus sijoittajien optimismiin löytyy kuitenkin muutamasta merkittävästä tausta-ajurista:

Korkotason mataluus

Korkotason on todettu olevan tällä hetkellä globaalisti peräti 5000 vuoden pohjilla (Bank of England/Global Financial Data). Matalan korkotason vuoksi perinteisten velkakirjojen odotetaan tuottavan tulevaisuudessa varsin vähän – jos ollenkaan – kun useimpien nk. riskittömien tai vähäriskisiksi luokiteltujen lainojen tuotto-odotukset ovat jo valmiiksi negatiiviset. Tämä aiheuttaa painetta erityisesti perinteiselle osake-korkoallokaatio -strategialle. Toisin sanoen, jos korkotaso ei merkittävästi laske nykyistä ennätysalhaista tasoaan vielä alemmaksi ei perinteisistä korkosijoituksista ole riski-tuottomielessä kovinkaan mielekästä hakea tuottoja. Jos korkotaso sen sijaan normalisoituisi edes piirun verran, niin velkakirjasijoittaja kärsisi todennäköisesti rumia tappioita. Turvallisena pidetyn Saksan 10-vuotisen valtionlainan tuottotaso on parhaillaan -0,40 % kun se vasta vuonna 2011 oli noin 3,5 %.

Jos taas myyt osakkeet, niin mitä teet saamallesi 0-tuottoiselle käteiselle? Osakkeiden tarjoama tulostuotto on reippaasta kurssinoususta huolimatta yhä noin 6 % (MSCI World), ja osinkotuototkin markkinasta riippuen 3-4 %, joten osakkeiden suhteellinen houkuttelevuus ei ole kadonnut minnekään. Epätavallinen korkoympäristö on sen sijaan ajanut markkinat nk. vaihtoehdottomaan tilaan ja tämä vastaavasti ajaa kaiken tyyppisiä riskisijoituksia yhä ylöspäin.

Keskuspankkien jatkuva elvyttävä linja

Globaali keskuspankkielvytys on suurin yksittäinen selittäjä yhtäältä korkotason mataluudelle ja toisaalta riskisijoitusmarkkinoiden nousulle vuosina 2010–2019. Kun vielä loppuvuodesta 2018 pelättiin laajalti rahapolitiikan tiukentumista, käänsivät keskuspankit päättyneenä vuonna takkinsa ja elvytystoimet saivatkin jatkua. Yhdysvaltain keskuspankki leikkasi ohjauskorkoaan viime vuonna kolme kertaa, ja lisäsi elvytystä lyhytaikaisen rahan (repo) markkinoille, joka jatkunee ainakin huhtikuuhun 2020 asti. Markkinoilla hinnoitellaan FEDin leikkaavan tulevan 12 kuukauden periodilla ohjauskorkoa vielä kaksi kertaa.

Euroopan keskuspankki puolestaan lanseerasi viime vuoden lopulla uuden joukkolainojen osto-ohjelman, Kiina laski vastikään ohjauskorkojaan ja näin ollen likviditeettiä on hyvin tarjolla jatkossakin. Keskuspankit eivät halua vaarantaa taloutta koronnostoilla, vaan voimakkaasti velkaantuneessa maailmantaloudessa ne haluavat että raha on halpaa, ja että se kanavoituisi paremmin pankeista talouteen. Voittaja tässä pelissä on aina näihin päiviin asti ollut riskisijoittaja. Miten vuosia jatkuneista massiivisista elvytystoimista sitten päästään lopulta hallitusti ulos onkin triviaalimpi kysymys, mutta toistaiseksi keskuspankkeja vastaan toimiminenkaan ei ole ollut kannattavaa.

Taantumapelkojen hiipuminen

Vaikka ennusteiden valossa maailmantalous kasvaa hitainta vauhtiaan sitten finanssikriisin (globaali bkt-kasvuennuste +3,0 %), niin riskit merkittävästä taloudellisen aktiviteetin hidastumisesta vaikuttaisivat olevan vähäiset. Koronaviruksen hidastava vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin on kuitenkin vielä toistaiseksi hämärän peitossa, ja se osuu ikävästi maailmantalouden kasvumoottoreista tärkeimpään, eli Kiinan talouteen. Matalampikin talouskasvu kuitenkin riittää sijoittajille, kunhan vain taantumapelot pysyvät poissa pöydältä. Heikompaan suhdannenäkymään on jo vastattu pääasiassa keskuspankkipolitiikalla, vaikkakin korkojen elvytysvoima on jo selvästi vähentynyt.

Erityisen myönteistä on, että kuluttajien mielialat ovat pysytelleet vahvoina ja työttömyysluvut ovat globaalisti tarkasteltuna ennätysalhaiset. Palvelut ja kotitaloudet ovat kannatelleet kasvua, mutta kauppasovun edetessä myös teollisuuden epävarmuuden voidaan odottaa hellittävän ja investointien sekä maailmankaupan vähitellen piristyvän. Yritysten luottamusten palautumisesta on ollut jo viitteitä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Vahvalle globaalille kasvunäkymälle ei kuitenkaan ole riittävästi eväitä vuonna 2020, mutta tilanteen odotetaan vahvistuvan asteittain vuotta 2021 kohden.

BKT-kasvuennusteet 2019-2021 Kuva 5 Lähde: Alexandria, Bloomberg.

Pörssiyhtiöiden tuloskäänne

Tulokset eivät kokonaisuutena tarkastellen kasvaneet päättyneenä vuonna, mutta alkaneena vuonna maailman pörssiyhtiöiltä odotetaan jälleen noin 10 %:n tulosparannusta. Tuloskasvunäkymää avittaa myös makrotalouden pahimpien uhkien laimentuminen. Koska osakkeet ovat jo ehtineet hinnoittelemaan parantuvaa tuloskasvua, niin parhaillaan käynnissä olevan tuloskauden sujuminen odotettua paremmin (etenkin Yhdysvalloissa) on ollut erityisen positiivinen uutinen. Viimekädessä terveen osakkeiden kurssinousun tulisi perustua nimenomaisesti yritysten tuloskasvuun eikä esimerkiksi keskuspankkien elvytysohjelmiin.

Hallitse salkkusi riskiä myös hyvän sään aikana

Nykyisessä vaihtoehdottomassa tuottoympäristössä sijoittajien riskinottohalukkuus pysyy tänä vuonna oletettavasti korkeana ja rahaa virtaa etenkin velkakirjoista osakkeisiin ja kiinteistöihin, vaikka hetkellisiä, sentimenttivetoisia korjausliikkeitä osakemarkkinoilla nähtäisiinkin. Ne olisivat kuitenkin jopa tervetulleita nykyiset kireät arvostustasot ja sijoittajien optimismi huomioiden. Tempoilu sekä ylireagoinnit ylä- ja alamäissä kuuluvat aina sijoitusmarkkinoiden (ja siten keskimääräisen sijoittajan) perusluonteeseen. Johdonmukaisesti hajauttava, ja pitkäjänteisesti suunnitelmansa mukaan toimiva sijoittaja sen sijaan hyödyntää rohkeasti markkinoiden mielialavaihtelut. Pääsääntöisesti korjausliikkeet ovat tarjonneet viimeisen 10 vuoden aikana vain erinomaisia oston paikkoja. Ilman korkojen nousua uskomme tilanteen olevan sama myös nyt. Keväthangille kehotamme lisäämään sijoitussalkun omaisuusluokkahajautusta, maantieteellistä hajautusta ja ajallista hajautusta. Riskisempien omaisuuslajien tuotot eivät ole tehokkaasti korreloituneita eli ne vaihtelevat eri tavoin, joten omistamalla useita omaisuuslajeja sijoitussalkkusi kokonaisriski vähenee ja omat sijoittamisen tavoitteesi ovat paremmin saavutettavissa.

Allokaatiorahastoissamme ylipainotamme edelleen osakkeita. Markkinanäkymät 2020 huomioiden pidämme perusteltuna myös nk. vaihtoehtoisten sijoitusluokkien ylipainottamista hajautushyötyä lisäämään ja salkun riski-tuotto –suhdetta parantamaan. Vaivattomimmin tämä onnistuu lisäämällä osakesijoitusten rinnalle hajautetusti esimerkiksi kiinteistöjä ja muita reaaliomaisuusluokkia (metsä- ja infrastruktuurisijoitukset) tai vaikkapa vaihtoehtoisia korkosijoituksia.

Tero Wesanko

Salkunhoitotoiminnon johtaja, Alexandria Rahastoyhtiö

KirjoittanutTero Wesanko

KTM Tero Wesanko on kotimaisia ja kansainvälisiä sijoitusmarkkinoita ammatikseen 20 vuotta seurannut ja osake- sekä yhdistelmärahastoja hoitanut asiantuntija. Tero on aiemmin toiminut pohjoismaisella pankkisektorilla ja kotimaisissa sijoituspalveluyrityksissä mm. päästrategina, salkunhoitajana ja analyytikkona. Vuodesta 2013 alkaen Tero on työskennellyt Alexandria Rahastoyhtiössä päästrategina, salkunhoitotoiminnan johtajana ja Alexandria Kiinteistörahaston vastaavana salkunhoitajana.