Onko eläkekertymäsi mysteeri? Katso, miten eläkkeesi karttuu

Työuran aikana työeläkeotetta silmäillessä voi nousta hymy huulille. Mieleesi on noussut kysymys: “Mitäs jos jäisin nyt eläkkeelle?” Tähän vastaus on useimpien kohdalla selvä − vielä taitaa olla töitä tehtävänä ja eläkettä kerrytettävänä. Mutta mitä me suomalaiset ajattelemme eläkkeestä ja miten eläkejärjestelmä toimii?

Käytännössä Suomen eläkejärjestelmä toimii näin:

  • Eläkettä kertyy keskimäärin 1,5 % vuodessa. Eli eläkekertymä on laskettavissa kaavalla: vuosiansiot x 1,5% / 12 = eläkkeen määrä / kk → eli jos esimerkiksi vuosiansiosi ovat 40 000 euroa, kertyy yhdestä työvuodesta sinulle eläkettä 50 €/kk.
  • Eläkkeen kertyminen alkaa nykyisten eläkesääntöjen mukaan 17-vuotiaana (yrittäjillä 18-vuotiaana).
  • Keskimääräisesti työeläkkeen määrä on noin 45-55 prosenttia* henkilön työuran aikana ansaitsemasta keskimääräisestä kuukausipalkasta.(Lähde: Eläketurvakeskus)

*Arviossa on käytetty Eläketurvakeskuksen raportin ennustetta omaeläkkeensaajien keskimääräisestä kokonaiseläkeestä verratuna vuoden keskiansioon.

Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen

Eläkemallit voidaan jakaa etuus- ja maksuperusteisiin malleihin. Suomen eläkejärjestelmä pohjautuu etuusperusteiseen malliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeen suuruus on etukäteen tiedossa ja eläkkeen määräytyminen perustuu ansaittuun palkkaan (tai yrittäjillä työtuloon).

Suomi on moniin muihin EU-maihin nähden poikkeus. Suuri osa muista EU-maista on siirtynyt maksuperusteiseen eläkemalliin, jossa eläkettä saa maksettujen eläkemaksujen ja niille kertyneiden sijoitustuottojen perusteella.

Maksuperusteisessa mallissa eläkevaroja sijoitetaan eteenpäin esimerkiksi rahastoihin enemmän kuin etuusperusteisesessa mallissa.

Suomen eläkejärjestelmän kantokyvystä on käyty paljon julkista keskustelua. On selvää, että Suomen väestörakenteen muutos ja suurten ikäluokkien eläköityminen asettavat eläkejärjestelmän haasteelliseen tilanteeseen. Samalla eliniänodote kasvaa. Ihmiset elävät pidempään, mikä tarkoittaa todennäköisimmin myös sitä, että eläkkeelläoloaika pitenee.

Se, miten eläkejärjestelmä mukautuu tähän rakenteelliseen muutokseen, jää nähtäväksi. Samaan aikaan on hyvä pohtia, miten eläkeaikaan voi varautua itse jo työuran aikana.

Ovatko eläkerahani minun?

Yksi yleinen harhakäsitys on se, että työuran aikana kerrytetyt eläkevarat olisivat henkilön omaa rahaa, jonka nostamisesta voisi päättää itse. Näin ei kuitenkaan ole. Työurasi aikana kerättyjä varoja käytetään tällä hetkellä eläkkeellä olevien suomalaisten eläkkeiden maksamiseen. Pieni osa työeläkemaksuista rahastoidaan eli sijoitetaan eteenpäin.

Suomen eläkejärjestelmä mahdollistaa sinulle käytännössä kaksi tapaa oman eläkekertymän kasvattamiseen – joko palkkatuloja kasvattamalla tai työuraa pidentämällä.

Oman eläkkeen kartuttamiseen voi myös vaikuttaa omatoimisella säästämisellä ja sijoittamisella. Niistä voit lukea lisää alempaa.

Mikä on eläkekertymäni nyt ja eläkeiän kynnyksellä?

Oman tämänhetkisen eläkekertymäsi voit tarkistaa työeläkeotteesta. Jos taas haluat tarkastella arviota tulevasta eläkkeestäsi, voit käyttää sen arviointiin työeläkelaskuria.

Eläke on ollut meille suomalaisille eräänlainen itsestäänselvyys. Emme ole kovin aktiivisesti pohtineet sen kertymistä tai määrää työuran aikana. Kuitenkin eläkeuudistus, keskustelu työurien pidentymisestä ja kiinnostus oman talouden kehittämiseen ovat herättäneet työväestöä pohtimaan eläkkeeseen liittyviä asioita.

Yleisimmät eläkkeeseen liittyvät kysymykset liittyvät useimmiten eläkkeen määrään ja eläkeikään. Milloin voin jäädä eläkkeelle? Mikä on eläkkeeni määrä? Miten voin vaikuttaa eläkkeeni määrään?

Rahan lisäksi yhä useampi työssäkäyvä pohtii myös työuraansa ja etenkin sen pituutta. Esimerkiksi tämän artikkelin kirjoitushetkellä 30–40 vuotiaiden työssäkäyvien suomalaisten alin eläkeikä on 66 ja 67 ikävuoden tietämillä. Jos haluat hypätä “vapaalle” ennen alinta eläkeikää, voit tehdä sen omarahoitteisesti eli omia säästöjä tai sijoituksia käyttämällä.

Miten omaan eläkkeeseen voi vaikuttaa?

Mainitsimme aiemmin, että omaan eläkkeeseen voi vaikuttaa lähinnä omia tuloja kasvattamalla tai työuraa pidentämällä. Ne eivät aina ole omissa käsissä: uralla ei ehkä edetäkään odotusten mukaisesti, ja työurakin voi tyssätä sairastumiseen tai suhdannevaihteluihin. On kuitenkin olemassa yksi tapa kasvattaa eläkettä, joka on jokaisen meidän omissa käsissä. Nimittäin säästäminen ja sijoittaminen.

Me suomalaiset olemme tottuneet siihen ajatukseen, että eläkeikä häämöttää siellä jossain. Eläkkeellä ollessamme saamme kuukausittain tietyn summan tilille, ihan kuten työurankin aikana.

Taloudellinen varautuminen ja vaurastuminen työuran aikana tekevät eläkkeellejäämisestä ja eläkkeelläolosta entistä vaivattomampaa. Ja mikä tärkeintä – työuran aikana tehty pitkäjänteinen säästäminen tai sijoittaminen vaativat harvoin kituuttamista tai luopumista jostain muusta.

Sanonta “aika on sijoittajan paras kaveri” pitää tässäkin suhteessa paikkaansa – mitä pidemmän ajan laitat rahaa esimerkiksi sijoitusrahastoon eläkepäiviä varten, sitä suurempi summa sinulla on kasassa kun eläkepäivät koittavat.

Kätevän, oman talouden hallintaan liittyvän, 10/30/60-muistisäännön mukaan työssäkäyvän ihmisen kuukausittainen käteenjäävästä nettopalkkan käyttö jakautuisi näin:

  • 10 % säästöön
  • 30 % asumiseen
  • 60 % kulutukseen

Tarkastellaan tilannetta esimerkin avulla:

Työssäkäyvän henkilön nettopalkka eli käteenjäävä osuus on 2 500 €. Yllämainitun laskukaavan pohjalta hänen pitäisi olla mahdollista laittaa säästöön 250 €/kk.

Jos tämä henkilö päättäisi 35 vuotiaana aloittaa vaurastumisen ja laittaisi 250 euroa kuukaudessa rahastoon, jonka keskimääräinen tuotto on 4%, kuinka paljon hänellä olisi rahaa kasassa jäädessään eläkkeelle 67 vuotiaana?

Vastaus: 250 386 euroa

Jos tämän jakaisi tasaisesti 20 eläkevuodelle, tarkoittaisi tämä noin 1043 euron “lisäeläkettä” joka kuukausi.

Edellä esitetyt laskukaavat tai laskelmat eivät ota huomioon inflaation vaikutusta, verotusta eikä mahdollisia kuluja. Sijoitusten arvo tai niistä saatava tuotto voivat nousta tai laskea, eikä sijoitettua pääomaa saa aina välttämättä takaisin.

Yhteenveto: 5 eläkesäästövinkkiä työssäkäyvälle

  1. Tee suunnitelma: selvitä eläkeikäsi, laske oma säästämisen potentiaalisi per kk ja aseta tavoite. Kartoita tämän pohjalta eri vaihtoehtoja, johon voisit varojasi sijoittaa. Esimerkiksi sijoitusrahastot ovat helppo ja vaivaton ratkaisu.
  2. “Aika on sijoittajan paras kaveri”. Aloita mieluummin ajoissa vaikkapa pienemmällä kuukausisummalla ja kasvata sitä myöhemmin tilanteesi mukaan. Jo esimerkiksi 100 eurolla kuukaudessa pääset kartuttamaan omaa “eläkekassaasi”.
  3. Ota ohjat omiin käsiin. Muista, että väestön ikärakenteen muutokset ja eliniänodotteen kasvu tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös Suomen eläkejärjestelmään. Omatoiminen taloudellinen varautuminen on siis järkevää.
  4. Muista, että jos haluat jäädä eläkkeelle ennen alinta eläkeikää, pitää sinun rahoittaa eläkkeellejääminen itse kunnes saavutat alimman eläkeiän. Vaihtoehtona on myös osittainen vanhuuseläke.
  5. Jos kaipaat apua ja neuvoja oman säästämis- ja sijoitusratkaisuiden valintaan, ammattitaitoiset sijoitusneuvojamme auttavat sinua juuri sinulle sopivan ratkaisun löytämisessä.

Miten suhtaudut eläkkeeseen ja miten olet mahdollisesti varautunut tuleviin eläkepäiviin taloudellisesti? Osallistu nopeaan kyselyyn ja voita 100 €:n lahjakortti!

New call-to-action