Eläkeopas – 6 yleisintä kysymystä eläkkeestä

Sehän se on meidän kaikkien mielessä – eläke. Viime vuosina Suomen eläkejärjestelmän uudistus ja kantokyky ovat olleet puheenaiheina niin eduskunnassa kuin myös tavallisten palkansaajien kahvipöytäkeskusteluissa. Keräsimme tähän eläkeoppaaseen käytännönläheistä ja hyödyllistä tietoa palkansaajille eläkkeestä, eläkkeen kertymisestä ja siitä, miten oman eläkkeen määrään voi itse vaikuttaa.

1. Miten eläke kertyy?

Eläkettä kertyy tekemästäsi työstä. Työnantajasi maksaa työurasi aikana työeläkevakuutusmaksua (TyEL). Työeläkettä kertyy niin palkkatyöstä kuin yrittäjänä toimimisesta. Erona on vain se, että palkkatyössä olevan työntekijän työeläkevakuutuksen hoitaa työnantaja, kun taas yrittäjän tulee hoitaa yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus itse. Yrittäjän YEL-maksussa sama osuus maksetaan yrittäjän ilmoittamasta työtulosta.

Vuodesta 2017 lähtien eläkkeen kertyminen alkaa palkansaajilla 17-vuotiaana ja yrittäjillä 18-vuotiaana. Eläkkeen kertymisen loppuminen riippuu siitä, milloin olet syntynyt:

  • syntynyt 1957 tai ennen > eläkkeen kertyminen loppuu 68-vuotiaana
  • syntynyt 1958-1961 > eläkkeen kertyminen loppuu 69-vuotiaana
  • syntynyt 1962 tai jälkeen > eläkkeen kertyminen loppuu 70-vuotiaana

Eläkkeen kertymisen nyrkkisääntönä on, että työeläkettä kertyy 1,5 % vuodessa.

Eläkejärjestelmässä pyritään ottamaan huomioon myös Suomen väestön ikärakenteen muutokset ja eliniänodotteen kasvaminen. Tässä konkreettisia esimerkkejä:

  • Palkansaajia kannustetaan jatkamaan työelämässä alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Yksi konkreettinen kannustin on lykkäyskorotus. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkettäsi korotetaan 0,4%:n korotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeelle jäämistä yli alimman eläkeikäsi.
  • Suomen työeläkejärjestelmässä on huomioitu myös elinaikakerroin. Kun eliniänodote kasvaa eli suomalaiset elävät entistä pidempään, pitää eläkejärjestelmän kantokyvyn varmistamiseksi myös työurien pidentyä.

2. Kuinka paljon saan eläkettä?

Oman eläkkeen kertyminen on asia, joka kiinnostaa entistä enemmän eri työuran vaiheissa olevia palkansaajia. Oman eläkkeen kertymistä ja tämänhetkistä työeläkkeen määrää voi seurata omalta työeläkeotteelta. Karkeasti sanottuna työeläkkeen määrä on n. 50%:ia työuran aikaisista keskiansioista. (lähde: Eläketurvakeskus)

Alla on kuvattu muutama esimerkki eläkkeen kertymisestä eri ikä- ja palkkatasoilla. Esimerkeissä summat on kuvattu bruttotuloina.

Esimerkki 1:

30-vuotiaan henkilön eläkekertymä on tällä hetkellä 500 euroa/kk. Hänen palkkansa on tästä eteenpäin keskimäärin 4500 euroa/kk. Huom! Oletuksena on, että henkilön yleinen ansiotaso ei muutu nykyisestä.

Alin eläkeikä on 67 vuotta ja 4 kuukautta. Jos henkilö päättää jäädä tällöin eläkkeelle, arvioidun eläkkeen määrä on 2720 euroa/kk.

Esimerkki 2:

40-vuotiaan henkilön eläkekertymä on tällä hetkellä 900 euroa/kk. Hänen tavoite-eläkeikänsä on 68 vuotta ja 11 kuukautta, ja hän arvioi kuukausittaisen bruttopalkkansa olevan keskimäärin 3000 euroa/kk. Miten eläkkeelle jäämisen hetki vaikuttaa eläkkeen määrään? Huom! Oletuksena on, että henkilön yleinen ansiotaso ei muutu nykyisestä.

Tavoite-eläkeikä 68 vuotta ja 11 kuukautta: Eläkkeen määrä on arviolta noin 2 305 euroa/kk.

Alin eläkeikä 66 vuotta ja 4 kuukautta: Arvioitu kuukausittaisen eläkkeen määrä alle 2 000 euroa (1 968 euroa).

Esimerkki 3:

50-vuotiaan henkilön eläkekertymä on 1500 e/kk. Hänen palkkansa on tästä eteenpäin keskimäärin 2500 e/kk. Huom! Oletuksena on, että henkilön yleinen ansiotaso ei muutu nykyisestä.

Henkilön alin eläkeikä on 65 vuotta ja 7 kuukautta. Mikäli hän jää tällöin eläkkeelle, kuukausieläke on 2 054 €/kk euroa.

Jos kyseinen henkilö työskentelee tavoite-eläkeikään (70-vuotiaaksi) saakka, eläkkeen määräksi muodostuu 2 672 euroa kuukaudessa.

Edellä esitetyt laskukaavat tai laskelmat eivät ota huomioon inflaation vaikutusta, verotusta eikä mahdollisia kuluja. Laskelmat ovat esimerkkejö ja perustuvat Työeläke.fi-sivustolla olevien tietojen pohjalta laskettuihin arvioihin.

3. Miten eläkettä verotetaan?

Eläkeen verotuksessa perusperiaate sama kuin palkkatulojen verotuksessa – isosta työeläkkeestä maksetaan enemmän veroa kuin pienestä. Selkein ero palkkatulon ja eläkkeen verotuksen välillä ovat vähennykset – eläkkeeseen ei tehdä palkkatuloihin liittyviä vähennyksiä, eikä palkkatuloihin voi tehdä eläkevähennyksiä.

Eläkkeestä ei makseta työn tekemiseen liittyviä vakuutusmaksuja, kuten esimerkiksi työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua tai sairausvakuutuksen päivärahoja.

Eläketulon verotus on palkkatulon verotusta kevyempää 1300 euron kuukausieläkkeeseen saakka, jonka jälkeen verotus kiristyy. Kun kuukausieläke kohoaa 1700 euroon, verotus on palkkatulon verotukseen verrattuna kireintä – keskimäärin 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin palkansaajalla.

4. Riittääkö eläkkeeni?

Eläkkeen riittäminen riippuu siitä millaista elintasoa haluat ylläpitää. Jos työeläke on ainoa tulonlähteesi eläkkeellä, on selvää että tulosi laskevat. Tällöin sinulla on kaksi tapaa säilyttää sama elintaso kuin ennen eläkkeelle siirtymistä:

  1. Karsia kuukausittaisia kuluja
  2. Varautua eläkepäiviin taloudellisesti jo työuran aikana

Tarkastellaan asiaa käytännön esimerkin kautta:

Kuinka paljon 40-vuotiaan työssäkäyvän suomalaisen tulisi sijoittaa joka kuukausi eläkeikäänsä saakka, jotta hän saisi käyttöön 300e lisää normaalin työeläkkeen päälle?

Oletetaan, että henkilö jää eläkkeelle 66-vuotiaana ja hän sijoittaa kuukausittain rahastoon, jonka tuotto on 4 %. 300 euron kuukausittaisen “lisäeläkkeen” tulisi riittää 20 vuodeksi.

Vastaus: 133 euroa kuukaudessa. Siis sijoittamalla 133 euroa kuukaudessa 40-vuotiaasta 66-vuotiaaksi, kartutat itsellesi 300 euron kuukausittaisen “lisäeläkkeen” 20 vuodeksi.

Edellä esitetyt laskukaavat tai laskelmat eivät ota huomioon inflaation vaikutusta, verotusta eikä mahdollisia kuluja. Sijoitusten arvo tai niistä saatava tuotto voivat nousta tai laskea, eikä sijoitettua pääomaa saa aina välttämättä takaisin.

Lue myös: Eläkkeen määrä on suomalaisille arvoitus

5. Miten voin itse vaikuttaa eläkkeeni määrään?

Oman eläkkeen suuruudesta ja riittävyydestä kannattaa ottaa selvää jo hyvissä ajoin. Pohdi myös, millainen elintaso sinulle riittää ja haluaisitko jäädä eläkkeelle jo aikaisemmin. Kun mietit näitä asioita jo työurasi aikana, sinulla on hyvin aikaa vaikuttaa omaan eläkkeeseesi ja varallisuuteesi.

Työeläkkeen määrä on noin 50-60%:ia työuran keskiansioista. Tämän ns. korvausasteen suuruuteen voit vaikuttaa työskentelemällä alinta eläkeikää pidempään. Jos työskentelet tavoite-eläkeikään saakka, saat työeläkkeesi täysimääräisenä – eli summan, joka sinulle karttuisi ilman elinaikakertoimen tekemiä vähennyksiä.

Alimman ja tavoite-eläkeiän väliseltä ajalta kertyy jokaiselta työssäolokuukaudelta eläkkeeseen lykkäyskorotusta. Lykkäyskorotuksen määrä on 0,4%:ia jokaiselta lykätyltä eläkekuukaudelta eli vuositasolla 4,8%:ia.

Eläkeiän noustessa ja työurien pidentyessä, yhä useampi suomalainen haaveilee eläkkeelle jäämisestä ennen tavoite-eläkeikää. Myös eläkepäivien elintason toivottaisiin pysyvän mahdollisimman lähellä työuran aikaista elintasoa.

Paras tapa vaikuttaa oman eläkkeen määrään on aloittaa työuran aikana pitkäjänteinen säästäminen tai sijoittaminen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa aloitat, sitä pienemmällä kuukausisummalla pääset asettamaasi tavoitteeseen.

Käytännön esimerkki:

Aikaisempaa esimerkkiä mukaellen – jos työssäkäyvä suomalainen aloittaisikin eläkepäiviin varautumisen sijoittamalla 200 euroa kuukaudessa ja aloittaisi sijoittamisen jo 30 ikävuodesta alkaen, kuinka paljon hänelle kertyisi varallisuutta? Eläkkeelle hän jää 66-vuotiaana ja sijoitusten keskimääräinen tuotto on 4%.

Vastaus: 190 247€

Edellä esitetyt laskukaavat tai laskelmat eivät ota huomioon inflaation vaikutusta, verotusta eikä mahdollisia kuluja.Sijoitusten arvo tai niistä saatava tuotto voivat nousta tai laskea, eikä sijoitettua pääomaa saa aina välttämättä takaisin.

Omilla toimillasi voit siis merkittävästi vaikuttaa siihen, millainen elintasosi on eläkkeellä.

6. Milloin voin jäädä eläkkeelle?

Eläkeuudistuksen myötä varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole, vaan jokaiselle ikäluokalle on asetettu oma eläkeikänsä. Tämä johtuu siitä, että väestön elinajanodote kasvaa, jonka vuoksi myös työura kestää pidempään.

Työelämästä voit jäädä pois heti, kun jo kertynyt eläke ja muu varallisuutesi riittävät kattamaan elinkustannuksesi. Jo kertyneen eläkkeesi voit varmistaa tarkistamalla työeläkeotteesi. Eläkesäästämisen ja sijoittamisen avulla työelämästä hyppääminen ja eläkkeelle jääminen onnistuvat tavallista aikaisemmin.


Miten suhtaudut eläkkeeseen ja miten olet mahdollisesti varautunut tuleviin eläkepäiviin taloudellisesti? Osallistu nopeaan kyselyyn ja voita 100 €:n lahjakortti!

New call-to-action