Osinkoteema – aina ajankohtainen

Koronapandemia sysäsi tuottoerot kasvuun ja peitti tulevaisuudennäkymät paksuun sumuun, mutta osinkoyhtiöt seilaavat hieman selkeämmillä vesillä. Matalat korkotuotot, massiiviset elvytysohjelmat ja hyvät ensi vuoden osinko-odotukset tukevat yhä osakkeita koronan toisesta aallosta huolimatta.

Koronaviruspandemia yllätti sijoittajat housut kintuissa – vieläpä kahdesti. Ensin kun kaikki näytti hyvältä, osakekurssit syöksyivät ennätyksellisen nopeasti ja sitten kun kaikki näytti pahalta, kurssit nousivat ennätyksellisen nopeasti. Osaketuottojen maantieteelliset sekä toimiala- ja yhtiökohtaiset erot olivat kasvaneet jo ennen pandemiaa, joka kasvatti eroja entisestään. Merkillepantavaa on myös, että digitalisaatiota edistävät suuret teknologiayhtiöt olivat selviä suhteellisia voittajia jo ennen kuin kriisistä tiedettiin mitään, samoin lentoyhtiöt häviäjiä. Osakemarkkinat osoittivat ennustuskykynsä. Amerikkalaiset teknologia- ja yhteisöpalvelujätit Facebook, Apple, Amazon, Microsoft ja Alphabet (Google) ovat käytännössä vastanneet tänä vuonna USA:n osakemarkkinoiden noususta ja muodostivat syksyllä jo yli 20 % S&P 500-indeksistä.

Markkinoille ei ole hetkeen mahtunut muita painavia teemoja kuin pandemia. Siitä selviytyminen on ratkaissut taloudellisen menestyksen. Näyttää siltä, että talouden polarisaatio kärjistyy yhä ja osakkeiden tuottoerot repeävät yhä leveämmiksi. Joko voidaan puhua koronan jälkimainingista vai nähdäänkö vielä kevään toisinto? Vaikka koronan torjuntatoimia nähtäneen lisää loppuvuonna, yhteiskuntien laajoihin sulkemisiin ei liene enää varaa, ja tästä tuntuvat olevan melko yksimielisiä myös poliitikot. Miten Yhdysvaltain vaalitulos sitten vaikuttaa? Joko EU jäsenvaltioineen pystyy ottamaan viestikapulan sitä pitkään tyrkyttäneeltä keskuspankilta? Entä mitä tämä kaikki merkitsee sijoittajalle?

Kuva1 Kuva 1: Osakemarkkinoiden kehitys, vuoden alusta (euromääräiset tuottoindeksit, per 12.10.2020) lähde: Bloomberg

Osinkoyhtiöillä kassavirtaa ja vakautta salkkuun

Haastavien kysymysten keskellä on yksi sijoitusteema, joka pysyy verraten ”varmana valintana” suhdanteesta ja vuodesta toiseen: osinkoyhtiöt. Vaikka huomio kiinnittyy yleensä kurssien vaihteluun, Suomessa osinkotuotto on perinteisesti edustanut jopa kahta kolmasosaa koko osaketuotosta. Kotimaiset osingot ovat perinteisesti ajoittuneet pelkästään keväälle, mutta viime vuosina osinkoja on alettu jakaa myös pitkin kalenterivuotta. Osingonjaon hajauttaminen tulee todennäköisesti yleistymään, koska se helpottaa yhtiöiden pääomanhallintaa eikä osinkoihin tarkoitettuja varoja ole järkevää makuuttaa yhtiöiden miinuskorkoisilla pankkitileillä. Syksyllä on luvassa vielä parinkymmenen pörssiyhtiön syysosingot. Lisäksi muutama yhtiö on siirtänyt osingonjakopäätöstään myöhemmäksi.

Osinkoyhtiöksi voi määrittyä ainakin osingonjakosuhteen tai osinkotuoton perusteella. Osingonjakosuhde tarkoittaa yhtiön jakaman osingon osuutta edellisen tilikauden tuloksesta, ja osinkotuotto on osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen hinnalla. On tärkeää, että yhtiön jakama osinko kasvaa jatkuvasti. Kasvun jatkuvuus on jopa tärkeämpää kuin kasvunopeus. Lukuisten tutkimusten mukaan maltillinen, mutta jatkuva osingon kasvattaminen on paras merkki yhtiön kyvystä lisätä omistajansa varallisuutta.

Osinkoyhtiöt ovat kassavirtaa arvostavan sijoittajan valinta. Osa osinkoyhtiöistä on jo pitkään ollut salkuissa perinteisen korkeakorkoisen velkakirjan asemassa. Kun korkopapereista ei enää saa järjellistä kassavirtaa, suhdannevarmoista osinkoyhtiöistä saa. Tällaisesta yhtiöstä hyvä esimerkki on teleoperaattori Elisa, joka on osingon ohella tarjonnut mojovan kurssinousun. Defensiivisenkin osinkoyhtiön heikkous velkakirjaan verrattuna on suurempi epävarmuus hinnasta, jolla sijoitus lopulta myydään.

Osinkoyhtiöiden ennustettavuus on yleensä parempi kuin kasvuyhtiöiden. Tämä johtuu siitä, että eniten osinkoa päätyvät jakamaan yhtiöt, joiden liiketoiminta on vakaata ja joiden ei kannata panostaa nopeaan kasvuun. Jos sijoittaja haluaa varallisuutensa kasvavan mahdollisimman tasaisesti, hänen kannattaa luultavasti sijoittaa osinkoyhtiöihin. Jos taas haluaa maksimoida varallisuutensa kasvun tietyllä riskitasolla, vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän.

Eniten osingoista saa irti, kun sijoittaa ne takaisin osakemarkkinoille eli alkaa hankkia ns. korkoa korolle. Parhaiten korkoa korolle -ilmiötä pääsee hyödyntämään verovapaiden sijoitusrahastojen, osakesäästötilin tai vaikkapa vakuutuskuoren kautta. Niiden avulla uudelleen sijoitettavan osingon määrä on aina pääomaveron verran suurempi. Mitä pidempi sijoitusaika ja suurempi tuotto-odotus, sitä enemmän verojen lykkäämisestä hyötyy.

Osinko heijastelee yhtiön tilaa

Osingonjaolla on tärkeä signaalimerkitys sijoittajille, ja positiivisiin osinkoyllättäjiin on kannattanut pääsääntöisesti sijoittaa. Joidenkin arvioiden mukaan hyvän sijoitustuloksen saavuttaa, jos yhtiö päättää jakaa yllättävän suuren osingon negatiivisesta tulosyllätyksestä huolimatta. Sitä vastoin heikomman tuoton on voinut saada sijoittamalla yhtiöön, joka raportoi yllättävän hyvän tuloksen mutta odotuksia pienemmän osingon.

Yleensä korkeaa osingonjakosuhdetta pidetään merkkinä yhtiön (tai sen johdon) hyvästä itseluottamuksesta. Osingonjaon jälkeenkin yhtiö uskoo kassavirtansa riittävän myös tuottaviin investointeihin. Hyvin korkea osingonjakosuhde voi kuitenkin tarkoittaa, ettei yhtiöllä ole mielekkäitä investointikohteita tiedossa. Jos osakkeenomistaja pystyy investoimaan saman rahan paremmin, annettakoon se hänelle. Yhtiön tehtävä on kuitenkin kehittyä, mikä edellyttää investoimista tuottaviin kohteisiin. Muussa tapauksessa yritys alkaa helposti taantua. Kilpailluilla markkinoilla on juostava pysyäkseen edes paikallaan, ja edetäkseen on juostava nopeammin. Parhaat yhtiöt pystyvät jakamaan osinkoa ja investoimaan positiivisen odotusarvon kohteisiin samanaikaisesti.

Joskus yhtiöt saattavat tehostaa tasettaan jakamalla tilapäisesti runsaita osinkoja. Sijoittajan on syytä ottaa selvää, mitä vaikuttimia ylisuuren osingon takana on. Vaaran merkki voi olla, jos yhtiö esimerkiksi maksaa pitkiä aikoja osinkoa lähes yhtä paljon tai enemmän kuin tekee operatiivista kassavirtaa. Tästä ikäviä esimerkkejä ovat olleet mm. eräät pienet kiinteistösijoitusyhtiöt, joiden osinkotuotot saattoivat näyttää houkuttelevan korkeilta, ns. liian hyviltä ollakseen totta.

Osinkotuotto voi kertoa sekä yhtiön osinkotasosta että arvostuksesta. Mitä alempi osakkeen hinta, sitä pienempi jakaja ja sitä korkeampi osinkotuotto. Matala arvostustaso on usein (ei aina) merkki siitä, että sijoittajat eivät usko yhtiön tulevaisuudennäkymiin taikka tuleviin voitonjakoihin.

Ovatko ensi vuoden osingot vaarassa?

Tänä vuonna Helsingin pörssin osinkosumma pieneni koronan aiheuttaman epävarmuuden myötä edellisvuodesta, mutta ero selittyy käytännössä Nokian, Nordean ja Sammon leikkauksilla. Ensi vuonna sekä Nokia että Nordea palannevat konsensusodotusten valossa osingonmaksajiksi ja Nordean osinkojen myötä Sampokin voisi nostaa omaa osinkoaan. Niinpä pörssin osinkosumma 2021 todennäköisesti nousee. Avainasemassa on tietenkin luottamus talouteen ja se, kuinka pahaksi koronan toinen tai kolmas aalto yltyy. Jos yritysjohtajat uskovat finanssipoliittisen elvytyksen ja matalan korkotason auttavan uuteen nousuun, he voivat rohkaistua sekä investoimaan että jakamaan hyvin osinkoja. Tämä olisi erittäin myönteinen lopputulema. Tällä hetkellä Helsingin pörssin vaihdetuimmilta yhtiöiltä (OMXH25) odotetaan keskimäärin noin 3,5-4 % efektiivistä osinkotuottoa, mikä on vallitsevaan korkotasoon ja muihin länsimarkkinoihin nähden houkutteleva taso. Osakkeet ovat varainhoitorahastoissamme tätä kirjoitettaessa ylipainossa.

Voi olla, että koronapandemian toinen aalto osoittautuu taloudellisilta vaikutuksiltaan lievemmäksi kuin ensimmäinen, mutta joka tapauksessa korona muuttaa toimintaympäristöä jossain määrin pysyvästi. On selvää, että tämä vaatii yrityksiltä muutoksia ja investointeja, jotka jollakin aikavälillä saattavat myös heikentää osingonmaksukykyä. Todennäköisempää kuitenkin on, että yhtiöt näkevät investointiympäristön vielä epävarmana, haluavat tukea osakekurssejaan ja jakavat siksi mieluusti osinkoja. Tätä puoltavat myös kotimaisten pörssiyhtiöiden hyväkuntoiset taseet ja helppo rahan saatavuus. Puskuria ”pahan päivän varalle” ei tarvitse eikä kannata jemmata, koska vierasta pääomaa saa tällä hetkellä hyvin halvalla, minkä hyödyntämistä oman pääoman tehokas käyttö edellyttääkin.

Kuva2 Kuva 3: Helsingin pörssin osinkotuotto-% 2015-2021e (OMXH Cap) lähde: Bloomberg

Presidentinvaalit loppuvuoden näytelmä, katseet toipumisessa 2021

Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit ovat mielenkiintoinen show, mutta oletettavasti eivät vaikuta ratkaisevasti isoon kuvaan, ellei lopputuloksesta sitten synny vakava epäselvyys ja/tai pitkittyvä farssi. Tästä on jo vaaran merkkejä ilmassa. Merkittävän epävarmuuden vallitessa markkinat tyypillisesti ovat taipuvaisia suuntaamaan mieluummin ala- kuin ylämäkeen. Finanssipoliittinen elvytys löysän rahapolitiikan rinnalla on sekä republikaanien että demokraattien agendalla, vaikka keinot ovatkin toiset. Siinä missä Trump vannoo kevyen verotuksen nimiin, Biden käyttäisi julkista rahaa Trumpiakin enemmän.

Hyvä uutinen sijoittajalle on, että keskuspankkien tuki markkinoille on tällä hetkellä miltei maksimaalista. Kvantitatiivista elvytystä on jatkettu vuosia, eikä loppua näy – riskiset omaisuuslajit hyötyvät. Atlantin tällä puolen keskuspankki huusi pitkään finanssipolitiikkaa avukseen elvytystalkoisiin, mutta turhaan. Pandemian myötä huutoon vihdoin vastataan. Nyt myös Euroopassa on päivänselvä pyrkimys vahvistaa taloutta. Osa päättäjistä tekisi sen julkisia menoja kasvattamalla ja osa veroja keventämällä.

Nykyennusteiden valossa maailmantalouden odotetaan toipuvan jopa 5 %:n kasvuun ensi vuonna ja tämä luonnollisesti tukisi myös pörssiyritysten tuloskasvuedellytyksiä. Elpymistä 2021 sijoitusmarkkinat ovat myös pitkälle jo hinnoitelleet viime kuukausina, varaa suurempiin pettymyksiin ei siis ole. Koronan yhä piinaamassa maailmassa näkyvyys on kuitenkin heikko ja ensi vuoden ennusteetkin tämän myötä vielä enemmän tai vähemmän arvauksia. Lohdullista on, että raportoitujen tilastojen valossa taloudellinen toipuminen näyttäisi olevan lähes joka puolella käynnissä, eikä koronapandemian toinen aalto yltymisestään huolimatta näyttäisi uhkaavan asteittaista paluuta normaaliin. Mutta kävipä taloudessa lyhyellä aikavälillä miten hyvänsä, niin osinkoyhtiöt eivät todennäköisesti tule löytymään sijoittajien salkusta ainakaan suurimpien kurssilaskijoiden joukosta.

Sijoitusmenestystä ja terveyttä loppuvuoteen!

Tero Wesanko

KTM Tero Wesanko on kotimaisia ja kansainvälisiä sijoitusmarkkinoita ammatikseen 20 vuotta seurannut ja osake- sekä yhdistelmärahastoja hoitanut asiantuntija. Tero on aiemmin toiminut pohjoismaisella pankkisektorilla ja kotimaisissa sijoituspalveluyrityksissä mm. päästrategina, salkunhoitajana ja analyytikkona. Vuodesta 2013 alkaen Tero on työskennellyt Alexandria Rahastoyhtiössä päästrategina, salkunhoitotoiminnan johtajana ja Alexandria Kiinteistörahaston vastaavana salkunhoitajana.