Nousut ja laskut kuuluvat sijoittamiseen – voiko pörssikurssien historiasta oppia?

01.06.2020

Sijoittaminen on aina vuoristorata, jonka kyydissä jyrkät nousut ja laskut kuuluvat asiaan. Alamäessä voi lohtua hakea Suomen pörssikurssien historiasta: usein notkahdukset jäävät lyhytikäisiksi, ja pidemmistäkin noustaan. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat ovat tuottaneet 6–8 % vuodessa, joten jyrkistä laskuista huolimatta suunta on aina ollut ylöspäin.

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Hieman yli sata vuotta sitten suomalaisessa talouselämässä oli käynnissä hurja kasvu, josta myös ajan sijoittajat saivat osansa. Ensimmäinen maailmansota aiheutti kulutushyödykkeiden pulan, Venäjän armeija tarvitsi suomalaisilta yrityksiltä jatkuvasti tavaraa ja setelistöä pursui mm. ruplien muodossa liikenteeseen. Tämän seurauksena:

  • hinnat kymmenkertaistuivat parissa vuodessa
  • sijoittaminen alkoi kiinnostaa heitä, joilla oli varallisuutta, koska ostettavaa tavaraa oli vähän ja rahan arvo heilahteli
  • pörssiyhtiöiden määrä kolminkertaistui
  • osakevaihto kasvoi reaalisesti niin suureksi, että taso ylitettiin vasta 1980-luvulla.

Kuplilla on kuitenkin taipumus puhjeta, ja niin tämäkin teki. Juuri käyty sisällissota heikensi tilannetta entisestään, ja kurssit rysähtivät vauhdilla vuosina 1919–1924.

Espanjantauti

Koronavirusepidemian mainingeissa monia luonnollisesti kiinnostaa, miten 1918–1919 Suomessakin riehunut espanjantauti vaikutti talouteen. Valitettavasti tähän on vain spekulatiivisia vastauksia. Epidemia kyllä vei mukanaan maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä ja iski ankarasti myös meillä työikäiseen väestöön – mutta samaan aikaan taloutta nakersi myös ensimmäinen maailmansota. Syy-yhteyksien selvittäminen jälkikäteen on vaikeaa, eikä ajan tilastointitietojakaan voi pitää luotettavina.

On kuitenkin arvioitu, että espanjantaudin vaikutus maailmantalouteen jäi lyhyeksi. Pahiten siitä kärsivät palvelu- ja viihdeala. Terveydenhoitoala sen sijaan jopa kasvoi.

New Yorkin pörssiromahdus

1920-luvun keskivaiheilla sijoittajien tilanne näytti muutaman vuoden ajan varsin valoisalta. New Yorkin pörssiromahdus vuonna 1929 heijastui kuitenkin myös Suomen talouteen. Täällä ja muissa Pohjoismaissa lama onneksi jäi muuta maailmaa lyhytkestoisemmaksi ja lievemmäksi, eivätkä pörssikurssitkaan notkahtaneet samalla intensiteetillä kuin muualla.

Toinen maailmansota

Suomessa pankit valmistautuivat sotaan syksyllä 1939, ja Suomen Pankki siirsi kultavarantojamme talteen Ruotsiin. Kun sota syttyi, kultavaranto myytiin sodan rahoittamiseksi lähes kokonaan. Valtion menoja yritettiin myös rahoittaa setelirahoituksella, jolloin liikkeellä olevien setelien määrä kaksinkertaistui, ja niiden ostovoima samalla heikkeni.

Koska inflaatio söi rahan arvoa ja tavaroista oli jatkuva pula, sidottiin omaisuutta sodan seurauksena innokkaasti osakkeisiin. Sodan aikana kurssit nousivat – mutta vain laskeakseen uudelleen. Inflaatio ja pörssiromahdus nakersivat yhdessä sijoittajien säästöt olemattomiin.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 nähtiin myös erityisen raju nousu: kaikki tuntui hetken mahdolliselta kiihkeissä jälleenrakennuksen tunnelmissa. Syntyi kupla, joka kuitenkin puhkesi varsin nopeasti jättäen jälkeensä pettyneitä sijoittajia.

Sodan jälkeinen epäluulon ja uneliaisuuden kausi

Sotien jälkeisinä vuosina kaikkia – myös sijoittajia – huolestutti Neuvostoliiton aikeet. Tšekkoslovakian vallankaappaus oli omiaan lisäämään pelkoa, ja tämä kaikki näkyi luonnollisesti myös osakekursseissa. Vieläkö olisi odotettavissa uusi sota?

Seuraava pörssikurssien nousu antoi odottaa itseään tovin myös, koska 1950-luvulla valtio tarjosi verottomia, indeksiin sidottuja yleisöobligaatioita ja myöhemmin pankit verottomia indeksitalletuksia. Ankarammin verotetuilla pörssiosakkeilla ei ollut tässä kilpailussa sijaa, joten pörssissä hiljennyttiin odottelemaan parempia aikoja.

Kasvupyrähdyksestä öljykriisiin

Kun kasvu viimein saapui, se oli sitäkin jyrkempi: Liinamaa 1:ksi kutsuttu tulopoliittinen ratkaisu poisti indeksiehdot, ja vapaakauppasopimus Euroopan yhteisön kanssa innosti sijoittajia ostoksille. Vuosina 1968–1972 kurssit ponkaisivat valtavaan nousuun.

Kasvun katkaisi 1973 alkanut öljykriisi, joka aiheutti ankaran taloudellisen laman myös Suomeen. Kurssitaso miltei puolittui muutaman seuraavan vuoden aikana, ja työttömyysaalto koetteli suomalaisten uskoa tulevaan. Konkarisijoittajat eivät muistele aikaa hyvällä, mutta kuten aina, jotkut myös pitivät katseensa horisontissa, luottivat uuteen nousuun ja tekivät laskusuhdanteen aikana kauaskantoisia kauppoja.

Kahdeksankymmentäluvun kukoistuskausi

Kun 70-luku alkoi lähestyä loppuaan, saapui myös räjähdysmäinen kasvu, josta nautittiin kokonainen vuosikymmen. Kulutus oli jälkikäteen katsoen jopa huvittavilta vaikuttavissa mitoissa: suomalaiset intoilivat Yhdysvalloista saapuvista muoti-ilmiöistä, nukkuivat vesisängyissä, ostivat kotiinsa jännittävää elektroniikkaa ja käyttivät merkkivaatteita. Myös matkailua harrastettiin paljon.

Lehdissä äkkirikastuneet jupit kertoivat, miten sijoittamalla tullaan miljonääriksi, ja tämä innosti myös tavalliset kansalaiset osakemarkkinoille. Lainaakin sai lähes olemattomilla vakuuksilla. Velkavivun houkutus kävi monille tilanteessa suorastaan ylivoimaiseksi vastustaa, ja lainarahalla sijoittaminen yleistyi.

Talous kasvoi kasvamistaan, lopulta ylikuumentumiseen asti. Kysyntä tavaroille ja palveluille oli valtavaa, tuotantokustannukset nousivat ja vienti vaikeutui.

1990-luvun alun lama

Nousukauden löysä rahapolitiikka nostatti uhkaavia pilviä taivaalle: talous uhkasi ylikuumentua. Samalla avautui tilaisuuksia talousrikollisille, jotka ottivat lainaa pöytälaatikkoyrityksilleen. Kiinteistö- ja pörssikuplat pääsivät syntymään, kun velat kytkeytyivät suuriin omaisuuksiin.

Kun kuvioon liittyivät vielä Neuvostoliiton romahtaminen ja rahamarkkinoiden nopea vapauttaminen, syöksyi Suomi ankaraan lamaan. BKT laski 13 % ja työttömyysluvut ulottuivat lähes 20 prosenttiin. Konkurssiaalto vei mukanaan lukuisia yrityksiä, ja pörssikurssit romahtivat.

Talous kyllä elpyi myöhemmin, mutta muita laman jälkiä yhteiskunnassa nähdään vieläkin. Siinä, missä osa sotasukupolvista yhä säästää sitkeästi pahan päivän varalle ja välttelee kuluttamista, näyttää osa lama-ajan kasvateista jääneen ylisukupolviseen köyhyysloukkuun. Sieltä käsin oman talouden ottaminen haltuun tuntuu vaikealta ja sijoittaminen jopa mahdottomalta.

Millenium ja IT-kupla

Kun 1990-luvun puoliväli koitti, alkoi talous jälleen elpyä. Talouskasvun suuria nimiä oli Nokia, jonka osakkeen arvo 800-kertaistui 2000-lukuun mennessä vuoden 1991 pohjahintaan nähden.

Jos osa sijoittajista olikin yhä pessimistisiä laman jäljiltä, ei huoli tuntunut koskevan IT-alaa. Kannattavuudeltaan kyseenalaisiin ja pieniin IT-yrityksiin sijoitettiin toiveikkaina, ja lähes mikä tahansa internetin taikapiiriin kuuluva kelpasi sijoittajille. Kun IT-kupla puhkesi, seurasi jälleen syöksy. Muilta osin pörssikurssit kasvoivat vuoteen 2007 asti suhteellisen tasaisesti.

Finanssikriisi 2008

Vuodesta 2008 tuli mitä synkin vuosi sijoittajille. Finanssikriisiksi kutsutun ilmiön taustalla olivat ns. subprime-lainat, joita Yhdysvalloissa myönnettiin maksukykyä selvittelemättä, ja jotka sitten naamioitiin niputtamalla käyviksi sijoitusinstrumenteiksi. Yhdysvaltojen asuntomarkkinat ja pankit saivat näin aikaan kierteen, jossa velkavipua väännettiin ahkerasti, riskejä otettiin, ja epämääräinen johdannaiskauppa kävi kuumana – vaikka ostajat eivät aina täysin tienneet, mihin rahojaan olivat käyttämässä.

Suomessakin Yhdysvalloissa aikaansaadun kriisin vuoksi korot laskivat, BKT aleni ja asuntokauppa lähes pysähtyi lainansaannin vaikeutumisen vuoksi.

Subprime-lainoista startannut notkahdus tasoittui kuitenkin nopeasti, ja elpyminen alkoi jo alkukesällä 2009. Suomalaisten kuluttajien usko talouteen koheni vuoteen 2010 mennessä mukavasti. Sitten iski Euroopan oma finanssikriisi: mm. Espanjan pankkien ongelmat ja Kreikan ylivelkaantuminen heijastuivat myös sijoituksiin, ja kuluttajien luottamus talouteen painui nollaan.

Kuten aina, alkoi optimismi taas parissa vuodessa löytyä ja olosuhteet kohentua: vaikka budjetti Suomellakin oli reilusti alijäämäinen, tilanteeseen ikään kuin totuttiin.

Nousukaudesta koronakriisiin

Finanssikriisin jälkeen sijoittajien tilanne ei ole näyttänyt hassummalta muutamia lyhytaikaisia notkahduksia lukuun ottamatta: ennen pandemiaa nousua oli 11 vuodessa lähes 400 %.

Sitten saapui koronapandemia. Se mylläsi – myllää edelleen – taloutta ja samalla sijoituskenttää ankarasti. Vasta aika näyttää, kuinka pitkäkestoiseksi tämä kriisi jää. Jonkinlaisia viitteitä orastavasta optimismista näkyy jo, mutta pitäväksi ei kukaan uskalla ennusteitaan vielä luokitella.

helsingin-porssin-kehitys Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Sijoitusaikana sijoitusten arvo ja sijoituksista saatava tuotto saattavat yhtä hyvin laskea tai nousta.

Auttaako historia näkemään tulevaisuuteen?

Katsahdus sata vuotta taaksepäin ei tietenkään ole sama asia kuin kristallipallo. Tämän historia meille kuitenkin kertoo:

  • Sijoittamisessa on aina kysymys vuoristoradasta: laskut ja nousut kuuluvat asiaan.
  • Tunteet vaikuttavat talouden kehittymiseen ja erityisesti sijoittamiseen sekä yksilötasolla että maailmanlaajuisesti – siksi pää on tärkeää pitää kylmänä.
  • Jyrkin nousu tulee useimmiten heti laskun jälkeen.
  • Huippuja ja notkoja on silti mahdotonta ennustaa tarkasti.
  • Notkoihin voi varautua hajauttamalla ajallisesti: pitkäjänteisesti sijoittamalla on mahdollisuus johtaa itsensä kriisipaikkojen yli voittajana. Samalla on jo asemissa, kun seuraava nousu alkaa.
  • Laskusuhdanne koettelee eri aloja ja maita eri tavoin, joten hajauttaminen kannattaa. Rahastoissa hajauttaminen on perusasetuksena.
  • Vain epävarmuus on aina varmaa.

Historia on hyvä tuntea, mutta tämän päivän päätöksiin asiantuntevaa apua saat sijoitusneuvojaltamme. Varaa aika heti!

Varaa aika tästä


Lähteet:

Tilastokeskus: Talouskriisi on kohdellut lempeästi suomalaisten asumista
Euro ja talous: Toisen maailmansodan vaikutukset Suomen Pankin toimintaan
Federal Reserve Bank of St. Louis: Economic Effects of the 1918 Influenza Pandemic
Kansantaloudellinen aikakauskirja: Sata vuotta vuoristorataa Helsingin pörssissä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Lasten ja nuorten hyvinvointi, Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimusaineiston valossa