Markkinakommentti – helmikuu 2022

Korkojen nousupelot sijoitusmarkkinoiden keskiössä

Tammikuussa kurssit painuivat laajalla rintamalla sijoitusmarkkinoiden keskityttyä lukuisiin huolenaiheisiin, joista kiihtynyt inflaatio, keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen, Ukrainan kriisi sekä Kiinan kiinteistösektori ovat keskeisimpiä. Näiden pelkojen pohjalta käytännössä kyseenalaistettiin talouden kasvunäkymät, jotka kuitenkin ennusteiden valossa ovat edelleen varsin valoisia – esimerkiksi Yhdysvaltain, Euroopan ja samalla koko maailman talouskasvun ennakoidaan olevan kuluvana vuonna selvästi trendikasvua nopeampaa.

Rahapoliittiset tiukennustoimet talouskasvun ehdoilla

Inflaatio on ripeää ja siten on täysin selvää, että keskuspankkien rahapolitiikka tulee tiukentumaan kuluvana vuonna. Kysymys on ennen kaikkea siitä, voiko rahapoliittinen tuki supistua inflaatiopaineiden varjolla niin paljon, että talouskasvu suistuisi ennustetulta vahvalta kasvu-uralta. Tämä tarkoittaisi käytännössä keskuspankkien (FED, EKP) rahapoliittista virhettä, ”laput silmillä” toteutettavaa kiristämistä siten, että talouden aktiviteetin mahdollista hidastumista ei huomioitaisi mitenkään. Pidämme tällaista skenaariota erittäin epätodennäköisenä.

Kun tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltain tilannetta vuosina 2016-2018, jolloin FED nosti ohjauskorkoaan kahdeksan kertaa ja samaan aikaan tasetta supistettiin n. 700 miljardilla dollarilla, niin voidaan todeta, että osakemarkkinoiden kehitys oli varsin suotuisaa, mikä tapahtui pitkälti ripeän talouskasvun tukemana. Vuoden 2019 kuluessa talouskasvunäkymää rasitti Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppakiista, johon FED reagoi varsin nopeasti leikkaamalla ohjauskorkoa. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö FED olisi jatkossakin varsin mukautuvainen rahapolitiikassaan, kuten pääjohtaja Powell viimeisimmän kokouksen tiedotustilaisuudessa antoi ymmärtää.

Inflaation maltillistuminen todennäköistä

Inflaatiopaineiden hellittäminen nykyiseltä, erittäin korkealta tasolta on mielestämme korteissa, vaikkakin lukemat ovat suurella todennäköisyydellä kuluvana vuonna keskuspankkien tavoitetasoa korkeammalla. Energian rooli hintapaineissa on ollut merkittävä, jopa reilun kolmanneksen. Esimerkiksi WTI-öljylaadun hinnan nousu viimeisen 12 kk:n ajalta on ollut noin +70 % ja ellei öljyn hinta nouse vastaavasti kuluvan vuoden aikana (vuoden lopussa tynnyrihinnan pitäisi olla 150 dollaria), niin inflaatio alkaa hidastumaan. Toinen hiipuva ajuri on suurella todennäköisyydellä vertailuajankohta, sillä hintatasoa verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen.

Aikaikkunan edetessä tämänkin paineen pitäisi alkaa maltillistua. Vahva talouskasvu on kuitenkin omiaan ylläpitämään hintapaineita, kun kulutus- ja investointikysyntä on ripeää kapasiteetti- ja saatavuusongelmien yhä jatkuessa ja mm. palkkainflaatio on voimissaan. Uskomme rahapolitiikan kiristyvän laajalti pitkin vuotta, kuitenkaan talouskasvua vaarantamatta. Kiina on tässä kohtaa poikkeus, sillä maan talouskasvua pönkitetään investointien lisäksi rahapolitiikkaa keventämällä, jotta haluttu (noin 5 %:n) kasvutaso toteutuisi kuluvana vuonna.

Muut huolenaiheet rajattuja

Ukrainan kriisi on ajankohtainen uhkakuva, ja vaikka tässä kohtaa on vaikea nähdä kriisin eskaloituvan Venäjän ja NATO:n väliseksi konfliktiksi, niin Krimin tapainen konflikti on hyvinkin mahdollinen. Markkinoilla tilannetta seurataan lähinnä sivusilmällä. Koronakriisi näyttää olevan hellittämässä. Länsimaissa korkea rokotekattavuus sekä omikronin laaja tarttuminen antavat asiantuntijoiden mukaan yhteisvaikutuksena odottaa, että populaatiossa on kohtuullinen vaste myös tuleviin muunnoksiin. Jo nyt on viitteitä siitä, että koronarajoitukset saattavat poistua laajalti kevään kuluessa ja mikäli tähän päästään, talouden näkymien pitäisi kirkastua jonkin verran, kun rajoituksista yhä kärsivien toimialojen toipuminen pääsee kunnolla käyntiin.

Allokaatiomuutokset Alexandrian varainhoitorahastoissa

Alexandrian varainhoitorahastoissa on nostettu osakeylipainoa helmikuun alussa pienyhtiöiden osakkeita sekä Euroopan osakemarkkinoita lisäämällä. Taustalla on edellä kuvattu näkemys, että tammikuussa nähty kurssiluisu on seurausta ylimitoitetuista huolista, eikä skenaario talouskasvun hyytymisestä keskuspankkien joustamattoman rahapolitiikan kiristämisen seurauksena ole todennäköistä. Osakemarkkinoita tukee edelleen myös vaihtoehdottomuus, kun nouseva korkotaso rajaa perinteisten korkoluokkien potentiaalia. Kehittyvien markkinoiden lainoissa tätä potentiaalia kuitenkin nousseiden tuottotasojen johdosta näkemyksemme mukaan löytyy, joten lisäsimme kyseisen korkoluokan painoa yhdistelmärahastoissa.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö / salkunhoito ja sijoitusstrategia