Markkinasilmäys – helmikuu 2026

Politiikan vaikutus taloudessa kasvaa

Tammikuu 2026 käynnistyi markkinoilla ympäristössä, jossa talouskehitys on kokonaisuutena kohtuullisen vakaa mutta selvästi epätasainen. Sijoittajien huomio on siirtynyt yhä selvemmin tuloksiin, kassavirtoihin ja riskienhallintaan.

Yhdysvaltojen palveluvetoinen kasvu ja maltillisesti viilenevät työmarkkinat tukevat peruskuvaa, kun taas Euroopassa vaimea kasvu ja hidastuva inflaatio antavat rahapolitiikalle liikkumavaraa poliittisista riskeistä huolimatta.

Poikkeuksellisen korkea poliittinen ja geopoliittinen epävarmuus, erityisesti Trumpin kauppa- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan tapahtumat sekä Grönlanti-kysymys nousi keskeiseksi markkinoiden hinnoittelua ohjaavaksi tekijäksi. Tämä korostaa hajautuksen, laadun ja valikoivan riskinoton merkitystä alkuvuonna 2026.

Yhdysvalloissa teollisuus elpyy inflaation vaimentuessa

Yhdysvaltojen talous on alkuvuonna pysynyt kohtuullisen vahvana, mutta rakenteellisesti epätasaisena. Tammikuun makrodata toi selvän positiivisen yllätyksen viime vuosina mollivoittoisena pysytelleestä teollisuudesta. ISM Manufacturing -indeksi nousi 52,6 pisteeseen, mikä viittaa tuotannollisen aktiviteetin laajentumiseen nopeimmalla tahdilla sitten vuoden 2022.

Teollisuuden positiivinen käänne olisi toivottua markkinoille. Kasvu perustui erityisesti uusien tilausten ja tuotannon elpymiseen, ja myös vientitilaukset sekä tilauskannat kääntyivät nousuun. Palvelusektori säilyi kasvussa (ISM Services 53,8), vahvistaen kuvaa taloudesta, jossa kasvu nojaa yhä palveluihin mutta jossa myös teollisuus alkaa jälleen tukea kokonaiskuvaa.

Teollisuuden inflaatiota kuvaava Prices Paid -indeksi nousi neljän kuukauden korkeimmalle tasolle, mikä kertoo inflaation hidastumisen olevan epätasaista. Erityisesti tullipolitiikkaan liittyvä epävarmuus ja yritysten ennakoiva käyttäytyminen näkyivät kustannuspaineissa. Kokonaiskuva on inflaation osalta kuitenkin laskeva ja markkinoiden näkökulmasta parantunut kuukausi kuukaudelta.

Työmarkkinat, tuottavuus ja kauppapolitiikan varjot

Yhdysvaltojen työmarkkinoilla kehitys jatkui maltillisen viilenevänä. Avoimien työpaikkojen määrä laski JOLTS-tilaston mukaan matalimmalle tasolleen sitten syksyn 2024, mikä kuvastaa yritysten varovaisuutta rekrytoinneissa ilman laajamittaista irtisanomisaaltoa. Työttömyysaste pysyi kuitenkin historiallisesti matalana (4,4 %). Merkittävä tuki kasvun laadulle on ollut tuottavuuden selvä paraneminen ja yksikkötyökustannusten lasku, mikä viittaa siihen, että yritykset hakevat kasvua ensisijaisesti teknologian, tekoälyn ja prosessitehostamisen kautta.

Ulkomaankaupassa kauppataseen alijäämä leveni selvästi, osin tuonnin kasvun vuoksi. Lyhyellä aikavälillä tämä heijastaa talouden vahvuutta, mutta taustalla vaikuttavat kauppapolitiikka, tullit ja toimitusketjujen uudelleenjärjestelyt lisäävät epävarmuutta. Trumpin hallinnon toimet, mukaan lukien valtion tukemien rahoituslaitosten ohjaaminen asuntolainamarkkinoille, saattoivat tukea luottamusta lyhyellä aikavälillä, mutta herättivät huolia markkinoiden hinnoittelumekanismin ja riskien siirtymisen suhteen.

Euroopassa vaimeaa kasvua ja poliittisia jännitteitä

Euroalueen talouskehitys pysyi tammikuussa vaimeana mutta vakaana. Työmarkkinat kestivät hyvin ja työttömyys pysyi historiallisesti matalalla tasolla. Inflaation hidastuminen, erityisesti Saksassa, vahvisti näkemystä siitä, että hintapaineet hellittävät Euroopassa Yhdysvaltojakin selvemmin. Tämä antaa EKP:lle enemmän liikkumavaraa rahapolitiikassa, mikäli kasvu jää heikoksi.

Keskeinen teema Euroopassa oli talouspolitiikan ja geopolitiikan kytkeytyminen. EU:n ja Mercosur-maiden välinen kauppasopimus eteni, mutta samalla Yhdysvaltojen ja Euroopan väliset kauppa- ja turvallisuuspoliittiset jännitteet kasvoivat. Tämä on merkittävää eurooppalaisille osakemarkkinoille, joiden kehitys on viime vuosina osin nojannut riskipreemion kaventumiseen (sijoittajat ovat vaatineet aiempaa vähemmän korvausta riskeistä) ja sen mahdollinen purkautuminen voisi tapahtua nopeasti etenkin syklisillä ja vientivetoisilla sektoreilla.

Geopolitiikka ja rahapolitiikka markkinoiden ajureina

Tammikuuta leimasi poikkeuksellisen korkea geopoliittinen epävarmuus. Trumpin arvaamaton politiikka lisäsi epävarmuutta kauppa- ja turvallisuusrintamilla. Lähi-idän jännitteet Iranin ympärillä, Venezuelan kriisin kärjistyminen sekä Grönlantiin liittynyt suurvaltapoliittinen konflikti nostivat energiamarkkinoiden riskipreemiota ja lisäsivät laajemmin markkinan tuotonvaihtelua. Rahapolitiikassa Fed piti ohjauskoron ennallaan ja korosti datariippuvaista linjaansa.

Tullipolitiikka nousi entistä selkeämmin rahapolitiikan taustariskiksi, sillä se voi samanaikaisesti hidastaa kasvua ja nostaa hintoja. Powellia koskenut tutkinta ja Kevin Warshin nimitys Fedin seuraavaksi puheenjohtajaksi lisäsivät epävarmuutta pitkän aikavälin rahapolitiikan suunnasta. Euroalueella EKP joutuu tasapainoilemaan heikon kasvun tukemisen ja uusien kustannuspaineiden riskin välillä. Tammikuu osoitti, että keskuspankit reagoivat yhä enemmän politiikkaan, eivätkä vain talousdataan.

Varainhoitorahastojen allokaatio ”tulosten vuonna”

Sijoitusmarkkinoilla tammikuu vahvisti viestin, että vuosi 2026 on ennen kaikkea tulosten vuosi. Arvostusten venyminen ei enää riitä, vaan sijoittajat hakevat näyttöä kassavirroista ja kannattavuudesta. Tämä näkyi erityisesti tekoälyteeman ympärillä, kun AI-investointien odotetaan nyt kääntyvän uskottavasti tuloskasvuksi. ASML:n raportointi tuki näkemystä AI-vetoisen kysynnän jatkumisesta, samalla kun suurten teknologiayhtiöiden ohjeistukset toimivat testinä investointien konversiolle. Myös tekoälyekosysteemin ansaintamallit ovat murroksessa.

Korkomarkkinoilla vahva kysyntä valtionlainoille tasapainottui rakenteellisten paineiden takia. Pitkien korkojen lasku jäi rajalliseksi kohtuullisen kasvun, suurten alijäämien ja poliittisen epävarmuuden vuoksi.

Alexandrian varainhoitorahastoissa kotiutettiin voittoja terveydenhuollosta ja varoja allokoitiin laajempaan osakemarkkinaan sekä kehittyville markkinoille. Euroopan osakkeet kevennettiin lievään alipainoon kohonneiden riskien ja kiristyneen hinnoittelun vuoksi, Pohjoismaat säilytettiin ylipainossa ja kehittyvien markkinoiden roolia vahvistettiin hajautuksen ja tuottopotentiaalin lähteenä.