Markkinasilmäys – maaliskuu 2026

Geopolitiikka jälleen markkinoiden keskiössä

Helmikuussa Yhdysvaltojen talouskuva säilyi pääosin suotuisana, vaikka kasvun vauhti jatkoi hidastumista loppuvuotta kohden ilman selviä taantumasignaaleja. Työmarkkinasta saatiin melko heikkoja lukuja verrattuna vahvaan tammikuuhun ja inflaatio hidastui asteittain, mutta kustannuspaineet pitivät hintakeskustelua yllä. Euroalueella kehitys oli kaksijakoista, kun teollisuudessa nähtiin varovaisia vakautumisen merkkejä, mutta kuluttaja- ja palveluluottamus pysyivät vaimeina, mikä kuvastaa kasvun haurautta.

Kuukauden lopussa geopoliittiset tapahtumat nousivat markkinoiden keskeisiksi ajureiksi. Yhdysvaltojen korkein oikeus hylkäsi hallinnon laajan tariffiperusteen, mikä lisäsi epävarmuutta kauppapolitiikan suunnasta. Samanaikaisesti Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin nostivat energiariskin nopeasti markkinoiden keskiöön ja muistuttivat geopoliittisen epävarmuuden suorasta vaikutuksesta kasvu- ja inflaatio-odotuksiin.

Yhdysvaltojen talous hidastuu hallitusti

Yhdysvaltojen makrotalouskuva säilyi helmikuussa kokonaisuutena hidastuvana, mutta ei vielä selvästi taantumaan viittaavana. Työmarkkina kuitenkin pehmeni aiemmasta, kun helmikuun työllisyysraportissa työpaikkojen määrä laski 92 000:lla ja työttömyysaste nousi 4,4 prosenttiin, mikä oli odotuksia heikompi lukema. Samalla viikoittainen työttömyysdata pysyi edelleen kohtuullisen vakaana, sillä uudet työttömyyshakemukset olivat 213 000, eikä jatkuvien hakemusten määrä osoittanut jyrkkää nousua. Kokonaiskuva viittaa siihen, että työmarkkina on menettänyt aiempaa vahvuuttaan, mutta selvää nopean heikkenemisen signaalia ei vielä ole.

Kuluttajaluottamuksessa nähtiin ristiriitaisia signaaleja. Kokonaisluottamus koheni odotuksia enemmän (Conference Board 91,2 vs. 87,1), mutta tulevaisuuden näkymiä mittaava odotuskomponentti jäi 72 pisteeseen. Historiallisesti alle 80 pisteen taso on usein ennakoinut kulutuksen ja talouskasvun hidastumista seuraavan 6–12 kuukauden aikana. Lukema on pysynyt tämän rajan alapuolella helmikuusta 2025 lähtien.

Inflaatio ja rahapolitiikka

Inflaatiokehitys säilyi helmikuussa yhtenä markkinoita ohjaavana tekijänä. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa maltillisesti (+0,2 % m/m ja +2,4 % y/y), ja pohjainflaatio oli +0,3 % kuukaudessa. Kuukauden lopussa tuottajahinnat yllättivät kuitenkin ylöspäin (PPI +0,5 % m/m, +2,9 % y/y), mikä nosti esiin riskin kustannuspaineiden siirtymisestä kuluttajahintoihin.

Kauppapolitiikka toi inflaatiokeskusteluun uuden ulottuvuuden, kun korkein oikeus rajoitti IEEPA-lain käyttöä tariffien perusteena. Epävarmuus tariffipolitiikan jatkosta siirsi markkinoiden huomion takaisin rahapolitiikkaan ja siihen, miten Fed arvioi mahdollisia inflaatiovaikutuksia. Keskuspankin viestintä pysyi varovaisena ja datariippuvaisena, kun osa päättäjistä korosti kärsivällisyyttä, kun taas toiset pitivät useita koronlaskuja mahdollisina myöhemmin vuoden aikana. Tuottajahintojen nousu ja pelot öljyn hinnan nousun aiheuttamasta inflaatiosta saattavat kuitenkin rajoittaa perusteita nopeille koronlaskuille ja koronlaskuodotukset ovat hieman maltillistuneet.

Euroalueella varovaista vakautumista

Euroalueella talouskuva oli kaksijakoinen. Saksassa yritysten suhdannenäkymiä kuvaava Ifo-indeksi nousi hieman odotuksia enemmän (88,6 vs. 88,2), ja erityisesti odotuskomponentti vahvistui (90,5). Tämä tukee näkemystä teollisuussyklin asteittaisesta pohjautumisesta pitkän heikon jakson jälkeen.

Laajempi luottamuskehitys pysyi kuitenkin heikkona. Euroalueen talousluottamus laski (98,3 vs. 99,8), palveluluottamus heikkeni ja teollisuusluottamus pysyi negatiivisena. Myös kuluttajaluottamus säilyi vaimeana (-12,2), mikä viittaa siihen, ettei mahdollinen vakautuminen ole vielä laaja-alaista.

Inflaatio jatkoi hidastumistaan (kokonaisinflaatio +1,7 % y/y, pohjainflaatio +2,2 % y/y), mikä antoi EKP:lle liikkumavaraa pitää korot ennallaan. Samalla Yhdysvaltojen tariffipolitiikkaan liittyvä epävarmuus piti EU–USA-kauppasuhteiden näkymät avoimina.

Lähi-idän kriisi nosti energiariskin

Maaliskuun alkua on hallinnut geopoliittinen jännite, kun Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin ja konflikti laajeni nopeasti. Iran vastasi iskuilla ja kieltäytyi neuvotteluista, mikä lisäsi alueellista ja globaalia epävarmuutta.

Energiamarkkinat reagoivat voimakkaasti. Brent ja WTI-öljy nousi pahimmillaan noin 30 %, mutta on palautunut hintapiikistä voimakkaasti. Sota lisäsi huolia Hormuzinsalmen turvallisuudesta. Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljykaupasta, mikä nosti öljyn hintaa. OPEC+ ilmoitti tuotannon lisäyksestä (+206k barrelia päivässä), mutta määrää pidettiin rajallisena suhteessa globaaliin tarjontaan.

Markkinoilla riskisentimentti heikkeni, kun osakefutuurit laskivat, luottoriskimarginaalit levenivät, dollari vahvistui ja kulta nousi lähelle ennätystasoja. Nykyinen öljyn hintataso ei vielä viittaa merkittävään inflaatiopiikkiin, mutta pysyvä 90–100 dollarin taso muuttaisi tilannetta olennaisesti. Markkinat kuitenkin odottavat, että öljyn hinnan nousu jää väliaikaiseksi.

Vaikka Iranin tilanne on edelleen akuutti, on markkinoilla nähtävissä jo ainakin hetkittäisiä lientymisen merkkejä. Osakemarkkinat ovat toipuneet hieman pahimmasta laskusta, ja Yhdysvaltojen hallinnon retoriikka on vähitellen pehmennyt, mikä viittaa maltillisiin odotuksiin konfliktin asteittaisesta de-eskalaatiosta.

Markkinoilla nähtiin rotaatiota ja varovaisempaa riskinottoa

Helmikuussa osakemarkkinoiden kokonaistuotot jäivät pääindekseissä maltillisiksi, mutta markkinoiden sisällä nähtiin selvä rotaatio. Yhdysvallat jäi kehityksessä jälkeen (S&P 500 −0,9 %, Nasdaq −2,3 %), kun taas Eurooppa ja kehittyvät markkinat tuottivat selvästi paremmin (Stoxx 600 +3,7 %, MSCI EM +6,3 %).

Teknologiasektorilla suuret tekoälyinvestoinnit ovat nostaneet sijoittajien tuottovaatimuksia. Pelkkä tulosylitys ei enää riitä ylläpitämään korkeita arvostustasoja, mikä näkyi esimerkiksi Nvidian kurssilaskuna vahvasta tuloksesta huolimatta.

Korkomarkkinoilla riskisävy näkyi kaksisuuntaisesti. Yhdysvaltain 10 vuoden korko laski helmikuussa noin 30 korkopistettä alle 3,94 prosenttiin ja kahden vuoden korko noin 3,4 prosenttiin, mikä heijasti kasvavaa suojaushakua. Samalla luottoriskimarginaalit levenivät, mikä kertoo riskipreemion noususta.

Varainhoitorahastoissa maltillinen osakeylipaino

Alexandrian varainhoitorahastoihin ei helmikuussa tehty allokaatiomuutoksia epävarmuuden pysyessä korkeana. Osakepaino säilyi hieman vertailuindeksiä korkeampana, mikä heijastaa näkemystä talouskuvan jatkumisesta ilman välitöntä taantumaa.

Alueellisesti Yhdysvallat pidettiin maltillisessa alipainossa korkean arvostustason ja teknologiasektorin keskittyneen tuloskasvun vuoksi. Eurooppa ja Pohjoismaat olivat lievässä ylipainossa houkuttelevamman arvostuksen ja parantuneiden tulosnäkymien ansiosta. Myös Japani pidettiin ylipainossa yrityshallintouudistusten ja kohtuullisten arvostusten tukemana. Kehittyvillä markkinoilla säilyi suurin ylipaino, sillä dollaripaineen hellittäminen ja matalammat arvostukset tukivat tuotto-odotusta.

Korkosijoitukset olivat kokonaisuutena alipainossa, mutta lyhyen koron sijoitukset ylipainossa, mikä lisää likviditeettiä ja joustavuutta epävarmassa markkinaympäristössä.