Markkinasilmäys – tammikuu 2026

Suotuisa globaali kasvu- ja inflaatiokuva tukevat sijoitusvuotta 2026

Joulukuu 2025 päätti talous- ja markkinavuoden tilanteessa, jossa epävarmuudet eivät kadonneet, mutta kokonaiskuva selkeytyi usealla rintamalla. Yhdysvalloissa huomio keskittyi rahapolitiikkaan ja vuoden viimeisiin talouslukuihin, kun taas Euroopassa ja Japanissa vahvistui käsitys poikkeuksellisen synkronoidusta finanssipoliittisen elvytyksen vuodesta 2026 kehittyneissä talouksissa. Kiinassa vientivetoinen kasvu voimistui edelleen kotimarkkinan haasteiden jatkuessa, mikä lisää painetta elvyttää myös kotimaista kysyntää. Pohjoismaissa näkymä koheni erityisesti Ruotsin vahvan talouskehityksen myötä. Vuoden vaihtuessa geopoliittinen ja poliittinen ympäristö muuttui ainakin hetkellisesti epävakaampaan suuntaan, kun Yhdysvallat iski Venezuelaan ja vangitsi Venezuelan presidentti Maduron. Isku on taas uusi käänne jo vuosia kestäneessä maailman geopoliittisen ympäristön asteittaisessa heikentymisessä.

Yhdysvalloissa tekoälyvetoista kasvua ja inflaation maltillistumista

Yhdysvaltojen talouskuva vahvistui joulukuussa edelleen tekoälyvetoisemmaksi. Kolmannen neljänneksen BKT kasvoi 4,3 prosentin vuotuista vauhtia, mikä korosti tekoälyinvestointien sekä varakkaamman kuluttajakysynnän ja varallisuusvaikutusten merkitystä kasvun ajureina. Työmarkkinadata (NFP) lokakuulta ja marraskuulta vahvisti asteittaisen jäähtymisen trendiä, kun työllisyyden kasvu säilyi maltillisena ja työttömyys nousi noin 4,6 prosenttiin. Kuluttajaluottamuksen pysyminen heikkona korosti edelleen talouden kahtiajakautumista. Inflaatiokehitys jatkui suotuisana, kun pohjainflaatio painui matalimmille tasoille sitten vuoden 2021. Datan tulkintaa vaikeutti kuitenkin hallinnon sulkutilasta johtunut tilastotuotannon viive ja heikentynyt kattavuus. Kokonaiskuva viittaa yhä selkeämmin K-muotoiseen talouteen, jossa investointien ja korkeamman tuloluokan kulutuksen tukema kasvu kompensoi laajemman palkkatulokysynnän heikkoutta. Vuoden 2026 alussa voimaan astuvat veronkevennykset tuovat kuitenkin helpotusta myös matalampituloisille kotitalouksille, mikä alentaa lyhyen aikavälin riskejä.

Fed keventää ja Japani normalisoi rahapolitiikkaa

Fed laski joulukuussa ohjauskorkoa odotetusti 25 korkopistettä ja viesti lisäkevennysten mahdollisuudesta vuonna 2026, mikäli työmarkkinoiden ja inflaation nykytrendit jatkuvat. Markkinat hinnoittelevat 2–3 koronlaskua vuodelle 2026, ja arviomme mukaan hidastuva työmarkkina sekä edelleen maltillistuva inflaatio tukevat tätä. Erityisesti asumiskustannuksia kuvaava shelter inflaatio jatkaa laskuaan, kun tilastoviiveet purkautuvat.

Samalla Fed päätti taseen supistamisohjelman ja ilmoitti uudesta pankkien likviditeettiä parantavasta ohjelmasta, mikä vähentää teknisten markkinahäiriöiden riskiä ja tuki riskinottohalukkuutta.

Japanissa BoJ piti rahapolitiikan edelleen elvyttävänä, mutta suunta kohti normalisointia on vahvistunut. Inflaation pysyminen tavoitetason yläpuolella ja palkkakehityksen vahvistuminen lisäävät odotuksia asteittaisesta kiristymisestä vuonna 2026. Tämä heijastui erityisesti pitkien korkojen nousuna, joka vaikutti myös globaaliin korkomarkkinaan, kuitenkin ilman kesän 2024 kaltaista markkinahäiriötä. Riskiskenaario on edelleen olemassa, mutta sen toteutuminen ei arviomme mukaan heikentäisi globaaleja perusfundamentteja. Lisäksi Japanin uusi, arviolta 3–4 prosenttia BKT:sta vastaava elvytyspaketti kohottaa kasvunäkymiä merkittävästi.

Kiina ja Eurooppa: vientivetoisuus korostuu, kotikysyntä ratkaisee

Kiinan talous pysyi loppuvuonna kaksijakoisena. Vienti kasvoi voimakkaasti erityisesti Yhdysvaltojen ulkopuolisille markkinoille, mutta kotimarkkina, asuntosektori ja yksityinen kysyntä säilyivät heikkoina. Teollisuuden ylitarjonta ja kapasiteetin vajaakäyttö pitävät hintapaineet alhaisina ja tukevat globaalia disinflaatiota vientikanavan kautta. Samalla Kiinan kilpailun kiristyminen maailmanmarkkinoilla on lisännyt vastareaktioita, erityisesti EU:ssa, mikä kasvattaa kauppapoliittisia riskejä. Mikäli Kiina päätyy merkittävämpään finanssipoliittiseen elvytykseen vuonna 2026, se olisi erittäin myönteinen skenaario globaalille kasvulle. Euroalueella joulukuu vahvisti kuvaa vaimeasta mutta vakaasta kehityksestä. Teollisuuden luottamus pysyi heikkona, mutta palvelusektorin näkymä jatkui hyvänä. Vähittäiskauppa piristyi lievästi, mikä nostaa todennäköisyyttä kulutuskysynnän kohentumiselle vuonna 2026, erityisesti korkeiden säästämisasteiden ja madaltuneen ohjauskorkotason tukemana. Inflaatio asettui lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta, ja EKP:n joulukuun kokous oli odotetun neutraali. Pitkät korot nousivat selvästi, osin Japanin korkoliikkeen ja elvytysodotusten seurauksena. Pohjoismaissa Ruotsi erottui edukseen talouskasvun yltäessä noin 2,5 prosenttiin.

Osakkeissa laaja-alaisempaa nousua ja korkomarkkinoilla maltillista vastatuulta

Joulukuu oli sijoitusmarkkinoilla maltillisen myönteinen: globaalit osakemarkkinat tuottivat euroissa noin 1 prosenttia. Merkittävin muutos oli kuitenkin markkinan sisäinen dynamiikka. Kehitys oli aiempaa laaja-alaisempaa, kun Yhdysvaltojen suurten teknologiayhtiöiden ulkopuoliset sektorit, tyylit ja alueet tuottivat vahvasti. Tämä viittaa markkinasyklin tervehtymiseen ja konsentraatioriskin asteittaiseen purkautumiseen. Euroopan ja Suomen osakemarkkinat olivat joulukuun valopilkkuja 3–4 prosentin tuotoilla.

Korkosijoituksille joulukuu oli haastava pitkien korkojen noustessa globaalisti, erityisesti Japanissa ja Euroopassa. Raaka-ainemarkkinat jakautuivat, kun arvometallit hyötyivät geopoliittisesta epävarmuudesta ja keskuspankkikysynnästä, kun taas öljy- ja maatalousraaka-aineissa hintapaineet pysyivät vähäisinä vahvan tarjonnan ja maltillisen kysynnän vuoksi. Tämä tukee näkemystä siitä, että raaka-aineisiin liittyvät inflaatioriskit ovat toistaiseksi rajallisia.

Laajempaa tulos- ja talouskasvua 2026

Vuoden 2026 näkymä on kokonaisuutena suotuisa. Maailmantalouden odotetaan kasvavan noin 3 prosentin vauhtia, ja kasvun rakenne on aiempaa leveämpi. Yhdysvalloissa tekoälyinvestointeihin ja varakkaampaan kulutukseen nojaava kasvu laajenee finanssipoliittisen tuen myötä myös muille alueille ja sektoreille. Verokevennykset ja tukitoimet parantavat alkuvuonna myös matalampien tuloluokkien ostovoimaa, ja poliittisista syistä presidentti Trumpin odotetaan pyrkivän tukemaan kotitalouksien kysyntää ennen välivaaleja. Uudelleenvalitun presidentin kauden toinen vuosi on historiallisesti ollut tyypillisesti vahva. On kuitenkin syytä huomioida, että havaintoaineisto on melko rajallinen.

Yhdysvaltojen ulkopuolella Euroopan, Pohjoismaiden ja Japanin elvytys tukee samanaikaisesti kysyntää ja investointeja. Euroopassa myös kotitalouksien korkeat säästämisasteet ja aiempaa vähemmän rajoittava rahapolitiikka luovat tilaa kulutuksen elpymiselle. Tässä ympäristössä osakemarkkinoiden tuloskasvunäkymä on laaja ja markkinoilla odotetaan yli 10 prosentin tuloskasvua käytännössä kaikilla keskeisillä alueilla ja sijoitustyyleissä. Yhdysvaltojen ulkopuolella arvostustasot ovat edelleen kohtuulliset, mikä lisää todennäköisyyttä vahvalle osakevuodelle myös globaalisti. Epävarmuudet liittyvät ensisijaisesti tekoälyteemaan, jossa odotukset ovat korkealla ja hinnoittelu tiukkaa. Näkemyksemme mukaan osakkeet kannattaa pitää ylipainossa, painottaen erityisesti Yhdysvaltojen suurteknologian ulkopuolisia markkinoita ja sijoitustyylejä.

Korot, tekoälysykli ja geopoliittiset jännitteet riskeinä

Positiiviseen peruskuvaan liittyy kuitenkin riskejä. Mikäli finanssipoliittinen elvytys johtaa pitkien korkojen hallitsemattomaan nousuun tai kysyntä kiihtyy liikaa, inflaatiopaineet voivat palata. Lisäksi tekoälyinvestointien mahdollinen väliaikainen hidastuminen, kuluttajakäyttäytymisen heikkeneminen sekä geopoliittiset riskit erityisesti Ukrainassa tai Taiwanissa voivat heikentää näkymiä. Toisaalta myös positiivisia yllätyksiä on mahdollisesti edessä Kiinan laajemman elvytyksen johdosta tai konfliktien rauhoittuessa ja tekoälyn tuottavuusvaikutusten realisoituessa.

Lyhyellä aikavälillä katseet kääntyvät entistä enemmän politiikkaan ja instituutioihin. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden odotetaan ottavan kantaa IEEPA-lainsäädäntöön perustuvien tullien laillisuuteen sekä keskuspankkiiri Lisa Cookin asemaan, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tullipolitiikan epävarmuuteen sekä rahapolitiikan riippumattomuuden arvioon. Lisäksi presidentti Trumpin odotetaan nimeävän tammikuussa seuraavan Fedin pääjohtajan, mikä muodostaa keskeisen markkinariskin vuoden alussa.

Alexandrian varainhoitorahastoissa osakeylipainoa ja hajautusta Japanin sekä kehittyvien markkinoiden suuntaan

Alexandrian varainhoitorahastoissa lisättiin joulukuussa maltillisesti osakkeiden ylipainoa ja hajautusta. Varoja kohdennettiin erityisesti kehittyville markkinoille ja Japanin osakkeisiin. Kehittyviä markkinoita tukevat suotuisa globaali kasvukuva, matalat arvostustasot sekä edelleen näkemys dollarin heikkenemisestä tilanteessa, jossa Fed on yksi harvoista kevennyksiä jatkavista keskuspankeista.

Japanissa merkittävä finanssipoliittinen elvytyspaketti yhdistettynä rahapolitiikkaa kiristävään keskuspankkiin luo edellytyksiä skenaariolle, jossa sekä osakemarkkina että valuutta voivat vahvistua samanaikaisesti. Tämä muodostaisi eurosijoittajalle huomattavan tuottopotentiaalin. Rakenteellisesti suosimme myös pienyhtiöitä, joiden kehitys on jäänyt viime vuosina jälkeen talous- ja inflaatioepävarmuuksien vuoksi. Näkemyksemme mukaan molemmat epävarmuudet ovat siirtyneet taka-alalle, jolloin edellytykset pienyhtiöiden paremmalle tuotolle ovat selvästi vahvistuneet. Myös pienyhtiöiden arvostustasot ovat heikon jakson jälkeen houkuttelevat. Vuoden 2026 lähtökohtana pidämme ympäristöä, jossa talous kasvaa, tulokset paranevat, rahapolitiikan vastatuuli hellittää ja riskinottohalukkuus säilyy korkeana, samalla kun hajautus, laatu ja riskienhallinta korostuvat.