Pörssiromahdus 2020 – mitä sijoittajan pitää tietää laskumarkkinoista?

1. Tappiokammo huojuttaa mieliämme ja niiden mukana myös hintoja

Tappiokammo (engl. loss aversion) on jokaisen – myös kylmäpäisen sijoittajan – tekemisiin vaikuttava kognitiivinen vinouma. Se ei ole pelkkä myytti: tutkijat Daniel Kahneman ja Amos Tversky yhdistivät toisiinsa kognitiivista psykologiaa ja taloustiedettä ja saivat ilmiön olemassaolosta pitävää näyttöä.

Kahnemanin ja Tverskyn tutkimusten perusteella pelkäämme menettämistä suhteettomasti suhteessa voittamisen haluun ja käyttäydymme sen mukaisesti. Tuhannen euron menettäminen pelottaa järjenvastaisen paljon, kun sitä verrataan vastaavasti tuhannen euron saamisen tuottamaan iloon. Koska elämä näyttäytyy nyt monella tapaa epävarmana, tappiokammo aktivoituu meissä erityisen ankarasti.

Laskumarkkinoilla huoli näkyy ostajien passivoitumisena, ja siitä taas seuraa hintojen heilahtelua, eli toisin sanoen volatiliteetti kasvaa.

Huoli markkinoiden suunnasta ja rahan menettämisestä on inhimillistä, vallitsevassa tilanteessa aiheellistakin. Tunteiden vallassa ei kuitenkaan kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja, ellei esim. muuttuneen henkilökohtaisen taloustilanteen vuoksi ole aivan pakko.

Peloissaan oleva sijoittaja nimittäin myy tyypillisesti itsensä kannalta epäedulliseen aikaan, laskevassa markkinassa (nk. panic selling, ilmiötä on tutkinut mm. Anita Maharani vuoden 2008 kriisin aikana.)

2. Nousun ennakointi on vaikeaa, joten markkinoilla kannattaa pysyä

Pörssiromahdusta seuraa tavallisesti erityisen sähäkkä korjausliike: nousu on voimakkainta elpymisen alussa.

Jos myyt ensin sijoituksesi hädissäsi halvalla karhumarkkinoilla ja aloitat sijoittamisen uudelleen vasta, kun muutkin jo ostavat, jäät todennäköisesti myös tuoton osalta perässähiihtäjäksi. Markkinoiden näyttäessä ”varmasti turvallisilta sijoittamiseen” ollaan jo myöhässä kovimmasta noususta.

Onkin itse asiassa varsin tavallista, että uneliaalla otteella laskumarkkinat ohittava sijoittaja korjaa lopulta suuremman tuoton kuin hätäisempiä siirtoja tehnyt kaverinsa. Reagoimatta jättämällä voi siis – niin epäintuitiiviselta kuin se kuulostaakin – päästä etulyöntiasemiin.

Laskumarkkinoista voi myös pyrkiä hyötymään ostamalla juuri nyt halvalla, jos oma riskinsietokyky sen sallii.

3. Pitkäjänteinen tavoite on nyt tärkeämpi kuin koskaan

Lasse Virén ei olisi voittanut Münchenin olympialaisissa, jos olisi kaaduttuaan jäänyt harmittelemaan tilannetta ja unohtanut edessä odottavan maalin.

Pitkäjänteiseksi asetettu tavoite auttaa sijoittajaa aina ainakin kahdella tapaa:

• Kun näköpiirissä on jotain konkreettista, jota varten varoja kerätään, on sijoittamiseen helppoa sitoutua.
• Tulevaisuudessa häämöttävä tavoite ohjaa sijoittajan polkua läpi laskumarkkinoiden.

Jos siis tavoitteenasi on jäädä viettämään mukavia eläkepäiviä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, kannattaa kokonaissuorituksen onnistuminen arvioida vasta silloin, ei juuri nyt, kun koronaviruksen aiheuttama kriisi on akuutti.

4. Ajallisesti hajauttamalla vahvistat asemiasi

Ajallinen hajauttaminen, eli ostamisen ja myymisen jakaminen pidemmälle aikavälille ja pienemmiksi yksittäisiksi eriksi, suojelee sijoittajaa heilahduksilta − usein tehokkaammin kuin jatkuva kaupankäynti.

Fiksu hajauttaa myös myydessään. Kun syystä tai toisesta haluat luopua sijoituksistasi, tee se rauhalliseen tahtiin ja tilannetta tunnustellen. Mikäli laitat kaiken kerralla menemään ja teet sen vahingossa huonoimpana mahdollisena aikana, voi päivän markkinatilanteen vaikutus kokonaisuuteen käydä kohtuuttomaksi.

Mielessä kannattaa pitää myös eri omaisuuslajien erilainen käyttäytyminen markkinoiden heilahteluissa. Levottomat ajat tapaavat heilutella osakesijoitusten arvoa enemmän kuin korkosijoituksia, ja epävarmuus saattaa jopa vahvistaa luotettavina pidettyjen sijoitusten arvoa.

Nyt, jos joskus, on hyvä hetki pohtia sijoitussalkun tasapainoa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Varaa aika tästä