Markkinakommentti – elokuu 2022

Koronnosto-odotukset maltillistuneet

Tällä hetkellä yhä uudestaan ylöspäin yllättänyt inflaatio on yksi keskeisimpiä kysymyksiä, joka rasittaa talouden ja sijoitusmarkkinoiden tilaa. Euroopan keskuspankin (EKP) keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen ollessa noin 2 % ja Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) 2-2,5 %, pohjahintainflaation nykytaso on ajanut keskuspankkeja kiristävälle uralle. Tyypillisesti koronnostoja toteutetaan talouden käydessä kuumana, mutta nyt inflaatiopaineiden johtuessa ennen kaikkea tarjonnan heikkoudesta ja talouskasvun ollessa hidastuvalla uralla, koronnostojen taloutta hidastavan vaikutuksen pelätään ajavan talouden entistä hitaampaan kasvuun tai jopa lyhytkestoiseen taantumaan.

Taantuman uhka ei ole kuitenkaan samankaltainen päämarkkina-alueilla. Yhdysvaltain talouden tila on yhä varsin hyvä, eikä taantuma näytä kovin todennäköiseltä Fed:n rahapolitiikan kiristymisestä huolimatta. Vaikka Fed lähti kiristämään rahapolitiikkaa varsin hitaasti, niin jo nyt on nähtävissä, että rahapolitiikan keventäminen olisi tarvittaessa aidosti mahdollista ja siksi uhka taantumasta on selvästi pienempi kuin euroalueella. EKP onkin paljon haastavammassa tilanteessa, kun talouskasvun hidastuessa inflaatio on kiihtynyt ja rahapolitiikkaa pitäisi siksi kiristää, mutta em. haasteiden lisäksi mm. Ukrainan sota ja euromaiden velkaantuneisuus vaikeuttavat EKP:n rahapoliittista polkua. Viime viikkojen aikana markkinakorkojen lasku kuitenkin ilmentää odotuksia siitä, että rahapolitiikan kiristäminen tulevan 12 kk:n jaksolla ei tule olemaan niin jyrkkää kuin vielä alkukesästä ajateltiin, mutta toisaalta kohonneet taantumahuolet ovat hiipineet hinnoitteluun.

Keskuspankkien toimet avainasemassa

Talouskasvun kannalta kotitalouksien kyky kuluttaa on varsin tärkeä elementti ja nykytilanne sekä tulevan talven näkymä näyttää haasteelliselta. Inflaatio sekä kohonneet energia-, ruoka-, polttoaine- ja lainanhoitokustannukset rasittavat varmasti kotitalouksien kykyä kuluttaa, mikä taasen varjostaa talouskasvua. Yritysten investointikysyntä laimenee niin ikään, kun talouden näkymä on heikentynyt ja toisaalta korkotason nousu painaa investointilaskelmissa. Inflaatio on siten nyt suuri haaste, mutta toisaalta on selvää, että keskuspankeilla on em. syistä hyvät perusteet pyrkiä suitsimaan inflaatiota. Tässä kohtaa keskeisin kysymys on se, että keskuspankit onnistuvat taittamaan inflaation siten, että talouskasvu kärsisi mahdollisimman vähän.

Kehittyvillä markkinoilla tilanne on yhtä lailla haastava. Keskuspankkien on ollut pakko kiristää rahapolitiikkaa (inflaatio, valuutan puolustaminen) ja talouskasvu on myös näissä maissa hidastuvalla uralla. Energian ja ruuan hintojen nousu on merkittävä osa kotitalouksien kulutuskoria, joten nykyisellä inflaatiotasolla kulutuskysyntä kohdentuu erittäin vahvasti perustarpeisiin rasittaen talouden näkymää. Kiinasta raportoitiin toisella vuosineljänneksellä -2,6 %:n kasvu (QoQ), todennäköisesti suurelta osin koronasulkujen johdosta. Maan nollatoleranssipolitiikka rasittaa laaja-alaisesti sen talouden toimintaa, minkä lisäksi mm. kiinteistösektorin haasteet painavat.

Globaalin talouskasvun näkymä on siis edelleen heikentynyt kesän kuluessa, ja epävarmuudet ovat koholla. Vaikka inflaatio on nyt erittäin ripeää, niin eteenpäin katsottaessa yksi positiivinen yllätys voisi olla se, miten ripeästi inflaatio voisi hidastua. Pitää muistaa, että inflaation nykytaso edellyttäisi hintojen jatkavan voimakasta nousua, mutta hidastuvan talouskasvun ja investointi- sekä kulutuskysynnän pitäisi itsessään hidastaa inflaatiota. Ja toisaalta, mikäli esim. polttoaineiden pumppuhinnat pysyvät nykyisellä, korkealla tasolla tulevat 12 kk, niin vuoden päästä polttoaineiden inflaatio olisi 0 %. Syksyä kohden mentäessä keskuspankkien kommunikaatio ja tulevat toimet ovat erityisen kiinnostavia.

Korkojen lasku sijoitusmarkkinoiden tukena heinäkuussa

Sijoitusmarkkinoilla nähtiin heinäkuussa reipas nousu, erityisesti korkojen laskun avittamana. Nähty kurssinousu oli siis pitkälti korkotason laskun siivittämä, mutta kun ajatellaan, että korkotason laskua tukivat huolet talouskasvun tasosta, ei ehkä kannata innostua vielä liiaksi. Toisaalta nousu pohjautuu myös hyvin sujuvaan tuloskauteen, mikä on johtanut tulosperusteisen hinnoittelun tiukentumiseen. Korko-omaisuusluokkien tuotto on niin ikään ollut varsin hyvää viime viikkoina, mutta korkotason heilunta on ollut varsin reipasta ja syksyn kuluessa on todennäköistä, että turbulenssi jatkuu.

Syksyä kohden mentäessä talouden epävarmuudet ovat siis koholla ja keskuspankkien toiminnan onnistuminen on erittäin tärkeää. Sijoitusmarkkinoilla hinnoitellaan jo varsin heikko taloustilanne sekä kiristäviä keskuspankkitoimia, ja mikäli syksyn kuluessa talouden näkymä alkaisi kirkastua, olisi loppuvuodesta lupa odottaa varsin positiivisia tuottoja sijoitusmarkkinoilta.

Alexandrian yhdistelmärahastoissa lievä osakeylipaino

Heinäkuussa yhdistelmärahastojen (Alexandria Maltillinen, Alexandria Tasapainoinen ja Alexandria Tuottohakuinen) osakepainoa kevennettiin hieman, myyntien kohdistuessa Yhdysvaltain ja kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoille. Salkuissa on yhä lievä osakeylipaino, lähinnä merkittävän Yhdysvaltain osakeylipainon johdosta. Vapautuneet varat sijoitettiin valtionlainasijoituksiin.

Alexandria Maailma Osake -rahastossa supistettiin hieman kehittyvien markkinoiden osuutta ja vastaavasti lisättiin Yhdysvaltain painoa.

Alexandria Kehittyvät Markkinat Osinko -rahastoon ei tehty muutoksia heinäkuussa.