Markkinakommentti – kesäkuu 2022

Keskuspankkien toimet ja inflaatiokehitys mielenkiinnon kohteina

Viime viikkojen kuluessa markkinoiden fokus on ollut vahvasti epävarmuuksissa. Keskuspankit ovat siirtyneet rahapolitiikkaa tiukentavalle polulle, ja erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin (FED) rahapolitiikan tulevat toimet aiheuttavat huolia markkinoilla. On selvää, että loppuvuoden kuluessa ohjauskorko tulee nousemaan lukuisia kertoja, mikä on tosin jo pitkälti hinnoiteltu markkinoilla. Rahapolitiikan kiristyminen ei sinänsä ole keskeisin pelko, vaan se, että FED kiristäisi rahapolitiikkaa ja ajaisi toiminnallaan talouskasvun erittäin hitaalle uralle tai jopa taantumaan. Perusskenaariona voidaan kuitenkin pitää yhtälöä, jossa rahapolitiikka kiristyy jotakuinkin ennakoidulla uralla ja samaan aikaan taloudessa tullaan näkemään hitaamman kasvun jakso. Mutta FED:n toimiessa datariippuvaisesti, rahapoliittisia toimia pyritään huolellisesti sopeuttamaan siten, että maan talouden kokonaiskuva ei murene. Euroopan keskuspankki (EKP) tulee todennäköisesti ajamaan kesäkuussa osto-ohjelman alas ja ensimmäinen koronnosto tulisi markkinaodotusten mukaan ajankohtaiseksi heinäkuussa. EKP:n kiristäminen tulee kuitenkin olemaan selvästi varovaisempaa kuin FED:n.

Inflaation huippu on ehkä jo taittunut Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta perusoletuksena voidaan pitää sitä, että hintapaineet pysyttelevät koholla läpi vuoden. Inflaatioajureita on nyt tunnistettavissa laajalla rintamalla, sillä energian ja raaka-aineiden hinnat, palkkainflaatio, tuotantokustannukset sekä saatavuus- ja kapasiteettiongelmat ovat kaikki olleet hintapaineiden taustalla. Odotus inflaation madaltumisesta on kuitenkin perusteltu, jos oletetaan että suurimmat hinnannousut ovat jo takana ja samaan aikaan talouden aktiviteetti hidastuu, mikä taasen pitäisi vähitellen maltillistaa kysynnästä johtuvia paineita.

Kiina ja Ukraina yhä huolenaiheina

Kiinan tilanne on merkittävä huolenaihe, joka varjostaa globaalia kokonaiskuvaa ja sijoitusmarkkinoita. Maan johdon ajama nollatoleranssilinja koronapolitiikassa on johtanut merkittäviin sulkutoimiin, mikä on jarruttanut Kiinan talouden aktiviteettia rajusti. Vaikka tällä hetkellä markkinoiden konsensusennusteen mukaan talouskasvua kertyisi noin 4,5 %, niin sekin tuntuu varsin optimistiselta, ellei koronapolitiikkaa muutettaisi joustavampaan suuntaan, eikä tästä ole vielä merkkejä nähtävissä. Kiinan sulkutoimet pitkittävät varmasti tuotantoketjuongelmia sekä inflaatiopaineita myös maan ulkopuolella, mikä on osaltaan taustalla, kun talouskasvuennusteet ovat valuneet laajalti alaspäin. Kiinan kiinteistösektorin haasteet ovat yhä nekin merkittäviä ja sektorin ollessa huomattava osa maan taloutta ja myös finanssimarkkinoita, niin tämäkin on osaltaan jarruttamassa talouden kehitystä.

Ukrainan sota on luonnollisesti yhä negatiivinen tekijä niin talouden kuin sijoitusmarkkinoidenkin näkökulmasta. Sota on pitkittynyt, eikä vieläkään ole nähtävissä askelmerkkejä rauhanneuvottelujen suuntaan. Energian hintojen nousu on jo paljolti ehkä nähty (kulmakerroin voi olla yhä ylöspäin mutta ei jyrkästi), minkä lisäksi Ukrainan ja Venäjän ollessa merkittävä vilja-aitta maailmalle, ruoan hintainflaatio on ollut voimakasta. Venäjälle asetetut pakotteet, joita on juuri päätetty voimistaa, ovat johtaneet maan talouden ajautumisen syvään taantumaan. Lisäksi pakotteiden johdosta Venäjän maksukyvyttömyys on jatkuva uhka, ja se rasittaa myös mm. Euroopan pankkisektoria, joka on luotottanut venäläisiä yrityksiä ja siten luottotappioriskit ovat kohonneet. Vaikka edeltävien haasteiden voisi olettaa olevan paljolti ”hinnoissa”, niin yhtä varmasti voidaan olettaa, että sota rasittaa markkinoiden sentimenttiä, Euroopan talouden näkymiä ja inflaatiokuvaa kunnes aikanaan rauhanneuvottelut saadaan päätökseen.

Hinnoissa jo paljon epävarmuustekijöitä

Kokonaiskuvaa rasittavat siis lukuisat epävarmuudet. Sijoitusmarkkinoilla on kuitenkin yhä rauhatonta, kun vaikuttaa siltä, että luottamus talouskasvu- ja tuloskasvuennusteisiin on varsin matalalla. Esimerkiksi kuluvalle vuodelle tuoreimmat Yhdysvaltain tai Euroalueen talouskasvuennusteet ovat selvästi korkeammalla kuin mitä keskiarvoinen kasvu on ollut viimeisen 15-20 vuoden jaksolla. Osakemarkkinoilla tuloskasvuennusteissa ei ole nähty merkittävää rapautumista, ja vaikka niitä on korjattu jonkin verran alaspäin, niin silti tulosperusteinen hinnoittelu on keventynyt viime syksystä 25-40 %. Tämä taas pitää sisällää ns. puskurin kohtuullisille tuloskasvupettymyksille, vaikka taantumaa ei olekaan hinnoiteltu. Korkomarkkinoilla voidaan niin ikään sanoa, että hinnoissa on paljon: FED:n hinnoitellaan nostavan ohjauskorkoaan n. 200 korkopistettä ensi vuoden helmikuuhun mennessä ja EKP:lta odotetaan n. 75 korkopisteen korotuksia samalla jaksolla. Kesää kohti katsottaessa voidaan todeta, että vaikka epävarmuuksia on paljon, niin paljon on myös jo huomioitu sijoitusmarkkinoillakin ja siten tässä vaiheessa on ehkä terveellisintä pitää jäitä hatussa.

Alexandrian varainhoitorahastoissa pieniä allokaatiomuutoksia

Yhdistelmärahastoissa Yhdysvaltain osakepainoa laskettiin hienoisesti toukokuussa. Vastaavasti pohjoismaisia pienyhtiöitä lisättiin, kunnes n. 10 %:n nousun jälkeen voittoja kotiutettiin kuun lopussa. Kaiken kaikkiaan osakeylipainoa laskettiin n. 2 % yhdistelmärahastoissa toukokuun aikana. Alexandria Maailma Osake -rahastossa kassaa ja positiivisia nettomerkintöjä sijoitettiin Yhdysvaltain osakemarkkinoille ja Alexandria Kehittyvät Markkinat Osinko -rahastoon ei tehty muutoksia.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö