Markkinasilmäys – huhtikuu 2024

Kansainvälisessä taloudessa ja sijoitusmarkkinassa positiivisempi vire

Alkuvuoden aikana nähty globaalin makrotalouden piristyminen on jatkunut maaliskuussa jälleen kerran Yhdysvaltojen vetämänä. Yhdysvaltojen osalta vuoden 2024 kasvuennusteita on nostettu kevään edetessä, ekonomistikonsensuksen odottaessa nyt noin +2,2 % talouskasvua, kun vuoteen lähdettiin maltilliselta noin +1,0 % kasvuodotuksella. Euroopan ja ennen kaikkea Saksan osalta vuosi 2024 näyttää edelleen suhteellisesti heikommalta, mutta alustavia positiivisia merkkejä myös Saksan teollisuudesta on alkanut ilmenemään.

Kiina vahvisti kansankongressin vuotuisessa kokouksessa vuoden 2024 kasvutavoitteekseen noin viisi prosenttia, mikä on historiaan nähden matala taso, mutta maan kiinteistösektorilla jatkuvat haasteet huomioiden kuitenkin suhteellisen kunnianhimoinen. Teollisuuden ostopäällikköindeksit kääntyivät maaliskuun aikana kaikissa suurissa talouksissa kasvun puolelle, mikä yhdessä odotettujen koronlaskujen kanssa tukee näkymää positiivisemmasta kuvasta syklisemmille toimialoille loppuvuotta kohden. Keskimääräiset yllätykset talousluvuissa ovat lisäksi kääntyneet alkuvuoden aikana päämarkkina-alueilla selvemmin positiivisen puolelle, indikoiden niinkään vahvistuvaa syklin vaihetta.

Suomella omat erityishaasteet

Seuraamistamme markkina-alueista heikoin kasvukuva kuluvalle vuodelle on jatkuvien lakkosumien heikentämässä Suomessa. Kotimarkkinoiden ja Euroopan kasvukuvan heikkous ja epävarmuus on alkuvuonna heijastunut myös Helsingin pörssin yhtiöiden tulosodotuksiin, ja sitä myöten ollut yhtenä ajurina Suomen osakemarkkinoiden muita länsipörssejä heikommalle kehitykselle. Helsingin pörssi on yhä alkuvuoden tasoillan (YTD: +0,2 %), kun Euroopan osakemarkkinat ovat tuottaneet samalla ajanjaksolla noin +8 % ja USA:n osakemarkkinat vajaat +13 %. Viennistä ja globaalista syklistä riippuvaisen Suomen osakemarkkinan näkymä loppuvuotta kohden on kuitenkin näkemyksemme mukaan parempi globaalin kasvukuvan ollessa vahvistuva, osakkeiden arvostustasojen ollessa suhteellisesti ja absoluuttisesti matalia ja Suomen sisäisten haasteiden oletettavasti selkeytyessä lähikuukausina.

Keskuspankkien koronlaskut horisontissa

Maaliskuun keskuspankkikokoukset niin EKP:n kuin Fedin osalta olivat laajalti markkinan hinnoittelemaa korkojen laskun polkua tukevia. Näillä näkymin EKP aloittaa korkojen laskut kesäkuun kokouksessa (6.6.) ja jatkaa loppuvuonna leikkauksia kolmessa kokouksessa. EKP:n osalta suurin este leikkauksille on ollut pelko liian vahvasta palkkainflaatiosta ja sitä myötä syntyvästä mahdollisesta inflaation toisesta kierroksesta, mutta viimeisin palkkadata on ollut maltillisempaa ja korkojen laskun polkua tukevaa. Samalla toteutuneet inflaatioluvut viime kuukausina ovat euroalueella olleet lähes poikkeuksetta odotuksia matalampia ja lähestyneet kovaa vauhtia EKP:n inflaatiotavoitetta (viimeisimpänä Ranska 2,4 % ja Saksa 2,3 % vuosimuutos maaliskuussa). Varovaisena signaalina EKP:n kesäkuun leikkauksesta voinee tulkita myös Sveitsin yllätyskoronlaskun maaliskuussa ja Ruotsin keskuspankin vihjaamaan koronlaskun toukokuun osalta.

Fedin kommunikaatio maaliskuun kokouksessa oli hieman markkinaodotuksia kyyhkysmäisempää huomioiden Yhdysvaltojen jatkuvasti myönteisesti yllättävä kasvu ja viimeaikaiset hieman korkeammat inflaatioluvut. Fedin pääjohtaja Powell kuitenkin totesi korkeampien inflaatiolukujen todennäköisesti johtuvan kausitasoituksista ja muista teknisistä tekijöistä. Samalla Powell totesi nykyisen rahapolitiikan olevan kiristävää. Powell ilmaisi Fedin olevan valmis laskemaan korkoja tarvittaessa nopeastikin, esimerkiksi reaktiona äkilliseen työmarkkinoiden heikentymiseen.

Kallistuva raakaöljy aiheuttaa epävarmuutta

Riskinä positiiviselle makro- ja sijoitusympäristölle viime viikkoina on noussut kohonnut öljyn hinta, mikä jatkuessaan voi johtaa inflaatiopelkojen uuteen nousuun ja keskuspankkien korkojen laskun hidastumiseen. Raakaöljyn hinta on kallistunut vuodenvaihteesta reilut +20 %. Nousun taustalla on mm. Ukrainan onnistuneet iskut Venäjän öljynjalostamoihin, kohonnut epävarmuus Lähi-Idän konflikteissa, öljyn tuotantoleikkaukset (OPEC) sekä parantunut globaali teollisuuden kasvukuva, ja em. myötä oletettavasti kasvava öljyn kysyntä. Nykyhinnoilla (noin 85 USD/barreli) öljy ei kuitenkaan vielä muodosta vuositasolla tarkasteltaessa inflaatiota huolestuttavasti nostattavaa vaikutusta.

Samalla hintojen nousu paremmasta kasvuympäristöstä johtuen ei sinänsä ole kokonaiskuvan kannalta negatiivista. Hintojen kohoamisella 95–100 USD haarukkaan alkaisi kuitenkin todennäköisesti olemaan sekä kasvua että maltillistuvan inflaation skenaariota heikentävä vaikutus, joten kehitystä nykytasoilta eteenpäin seurataan markkinoilla tarkasti.

Kansainvälisillä osakemarkkinoilla vahva alkuvuosi

Sijoitusmarkkinoilla alkuvuoden tuottokehitys on ollut erittäin suotuisaa globaalin osakemarkkinan tuottaessa euroissa mitattuna maaliskuun loppuun mennessä peräti +11 %. Hyvän tuottokehityksen taustalla on ollut yhdysvaltalaisten suurten teknologiayhtiöiden lisäksi pitkälti fundamentaaliset tekijät kuten parantunut makroympäristö, keskuspankkien koronlaskujen lähestyminen ja korkopolun varmistuminen sekä hienoisesti parantuneet tuloskasvuodotukset. Toisaalta myös osakkeiden arvostus globaalisti on kurssinousun johdosta nyt kiristynyt, ja sitä myöten loppuvuoden tuottopotentiaali samalla vähentynyt.

Tuottoerot päämarkkinoiden välillä ovat olleet alkuvuoden aikana suuria, mutta maaliskuussa koettiin huomattava markkinan laaja-alaistuminen globaalin osakemarkkinan tuottaessa euroissa mitattuna noin +3,5 %, Euroopan osakemarkkinoiden noin +4 %, Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden noin +3,5 %, kehittyvien osakemarkkinoiden noin +3 % ja Suomen osakemarkkinoiden noin +2 %.

Korkomarkkinoilla maaliskuun loppua kohden koettiin erkaantumista Yhdysvaltojen ja euroalueen korkotasojen välillä niin pitkissä kuin lyhyissä koroissa markkinan hinnoitellessa alueiden eroja kasvussa ja odotetussa rahapolitiikassa. Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan korko oli lähes muuttumaton (4,2 %), Saksan 10-vuotisen koron laskiessa n. 10-korkopistettä 2,3 %:iin. Lyhyiden korkojen osalta keskuspankkihinnoittelu vuodelle 2024 muuttui Yhdysvaltojen osalta 3–4 koronlaskusta hieman alle kolmen laskun polkuun. Vastaavasti euroalueella markkinahinnoittelu säilyi muuttumattomana, markkinan odottaessa noin 3–4 koronlaskua tälle vuodelle.

Korkokäyrät sekä Euroopan että Yhdysvaltojen osalta säilyivät edelleen vahvasti käänteisinä. Riskilisät säilyivät tiukkoina niin maariskien kuin yritysvelkakirjojen osalta. Kokonaisuutena korkomarkkinoiden tuottokehitys oli siten suotuisaa lähtökorkotasojen edelleen ollessa totuttua korkeammalla tasolla: valtionlainat ja hyvälaatuiset IG-yritysvelkakirjat noin +1,0 %, High Yield noin +0,4 %.

Muutokset Alexandrian varainhoitorahastoissa

Alexandria varainhoitorahastoissa suoritettiin kuukauden aikana allokaatiomuutos, jossa tasapainotettiin salkkujen riskitasoja takaisin alkuvuoden tasoihin, perustuen alkuvuonna nähtyyn erittäin vahvaan markkinakehitykseen ja markkina-alueiden suuriin tuottoeroihin riskipitoisemmissa omaisuusluokissa. Lievästi positiivinen ylipainotus riskisemmissä omaisuuslajeissa säilytettiin ennallaan muutoksesta huolimatta.

Credit-puolella toteutettiin muutos, jolla reagoitiin luottoriskilisien reippaaseen kaventumiseen ja laskettiin korkosijoituksissa riskitasoa, mikäli luottoriskilisissä nähtäisiin leventymistä jatkossa. Toisin sanoen korkopuolella lyhensimme credit-pohjaista duraatiota (nk. spread-duraatiota). Muutokset toteutettiin pääsääntöisesti allokoimalla Yhdysvaltain osakemarkkinoilta varoja euroalueen valtionlainoihin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Samalla spread-duraation lyhennys tapahtui rahaston vaihdolla uuteen tuotteeseen.

Positiivisen makro- ja sijoitusympäristön jatkuessa asemoidumme varainhoitorahastoissa kevättä kohden kansainvälisiä osakemarkkinoita maltillisesti ylipainottaen, pääpainon ollessa edelleen Yhdysvaltojen ja Euroopan osakemarkkinoilla.

*lähde: Alexandria Rahastoyhtiö *