Markkinasilmäys – lokakuu 2026

Eurosijoittajalle positiivisia osaketuottoja syyskuussa – kiitos valuuttakurssivaikutusten

Syyskuussa globaalit osakemarkkinat tuottivat noin 1,3 % euroissa mitattuna, joka on varsin kelvollinen kuukausituotto perinteisesti haastavan syyskuun aikana. Huomionarvoista on kuitenkin dollarin 2,5 %:n vahvistuminen euroa vastaan, jonka johdosta eurosijoittaja sai nauttia selvästi positiivisista tuotoista. Ilman tätä dollarin vahvistumista kuukauden tuotto olisi jäänyt jonkin verran pakkasen puolelle.

Parhaiten maantieteellisistä alueista menestyivät Japanin osakemarkkinat peräti 3,8 % tuotollaan ja heikoiten puolestaan meni eurooppalaisilla osakkeilla, joiden tuotto jäi 2,4 % pakkasen puolelle. Euroopan osakemarkkinalla olikin heikoin kuukausi sitten maaliskuun, jolloin Lähi-Idän konfliktin eskaloituminen laski pörssikursseja ympäri maapallon.

Huomionarvoista Japanin markkinan kuukausituotossa oli niin ikään valuuttakurssien vaikutus – Japanin jeni vahvistui hurjat 4,1 % euroa vastaan nostaen eurosijoittajan tuottoja reippaasti. Ilman valuutan vaikutusta japanilaiset osakkeetkin olisivat jääneet pakkaselle syyskuun aikana. Syyskuussa osakemarkkinoiden teemana oli ”tekoäly vie ja muut vikisevät”. Jättiläismäiset teknologiayhtiöt ja puolijohdeyhtiöt takoivat uusia ennätyksiään, kun taas osakemarkkina laajemmin kehittyi vaatimattomammin. Tekoälyinfrastruktuuriin liittyvät investoinnit, kuten datakeskusten rakentaminen ja kysyntä tekoälymallien koulutukseen liittyvälle kapasiteetille, toimivat edelleen globaalin osakemarkkinan veturina.

Korkosijoituksille vastatuulta korkojen noususta

Korkosijoituksille syyskuu oli synkkä. Lyhyitä rahamarkkinasijoituksia lukuun ottamatta kaikki korko-omaisuusluokat jäivät yhdestä neljään prosenttia pakkaselle kuukauden aikana. Erityisesti korkoherkät omaisuusluokat, eli valtionlainat kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla, pärjäsivät heikosti. Yrityslainojen kuukausi oli suhteellisesti parempi, mutta niidenkin tuotto jäi selkeästi negatiiviseksi syyskuussa.

Korkojen nousu oli pääsyyllinen heikon kuukauden takana, mutta myös luottoriskillisten sijoitusten riskilisien leventyminen painoi tuottokehitystä alaspäin. Korkojen nousun takana oli inflaation kiihtyminen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, keskuspankkien koronnostot sekä odotukset lisänostoista ja energian hinnannousu Hormuzinsalmen kuljetuksiin liittyvien häiriöiden vuoksi.

Öljyn hinta nousi syyskuun aikana peräti 14 %, mutta laajasti katsottuna raaka-ainesijoitusten kuukausituotto jäi kokonaisuudessaan nollan tuntumaan. Kullan hinta puolestaan usein laskee dollarin vahvistuessa ja niin kävi viime kuussakin, sillä kullan hinta laski reilut 6 %. Fyysisen kullan digitaalinen vastine, eli kryptovaluutta Bitcoin, puolestaan nousi kuukauden aikana 6 % dollaria vastaan ja peräti lähes 9 % euroa vastaan.

Taloudessa kaasu pohjassa, mutta jalka jarrulla

Globaalin inflaatiokuvan ja korkomarkkinoiden kehitys ovat nyt kuskin paikalla siinä, mitä taloudessa ja lopulta sijoitusmarkkinoilla tapahtuu lähitulevaisuudessa. Inflaation ja korkojen kehitys ovat kuitenkin hyvin vahvasti riippuvaisia siitä, miten Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti kehittyy, saavutetaanko yhteisymmärrys vai ei ja kulkeeko Hormuzinsalmen läpi öljyä vai ei.

Tuskin kenelläkään on luotettavaa näkyvyyttä siihen, miten ja milloin konflikti lopulta ratkeaa, joten sijoittajien ja myös kuluttajien on sopeuduttava epävarmuuteen. Neuvottelut osapuolten kesken eivät ole vielä tuoneet merkittävää edistystä, ja julkinen viestintä diilinhieromisen käänteistä on ollut vähintäänkin ristiriitaista.

Energiakriisi ja siitä seurannut inflaation kiihtyminen aiheuttavat globaalille talouskasvulle haasteita tänä vuonna, mutta ekonomistien ennusteiden mukaan kasvu kuitenkin kiihtyy ensi vuodesta eteenpäin. Työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin pysyvän vahvana ja stabiilina niin euroalueella kuin Yhdysvalloissakin ja jopa Suomen synkkien työttömyyslukujen odotetaan parantuvan parin seuraavan vuoden aikana.

Keskuspankkien odotetaan jatkossakin kiristävän rahapolitiikkaansa inflaatio-odotusten pysyessä sitkeinä, mutta Lähi-Idän tilanteen helpottaminen olisi omiaan tuomaan koronnosto-odotuksia alas ja laskemaan markkinakorkoja. Tämä olisi positiivista taloudelle ja sijoitusmarkkinoille, sillä talouden suurin riski liittyy tällä hetkellä inflaatioon, korkotasoon ja valtiontalouksien velanhoitokykyyn.

Sijoittaja, muistathan hyödyntää ilmaisen lounaasi?

Osakemarkkinoilla on käynnissä köydenveto – yhtäältä vahva tuloskasvu ja odotukset kasvun jatkumisesta pitävät kurssit nousussa, mutta toisaalta nousevat korot ja inflaatioon liittyvät uhkakuvat haastavat arvostustasoja.

Osakemarkkinoiden halpuus tai kalleus riippuu siitä, mitä arvostusmittaria katsotaan. Taaksepäin katsovat arvostuskertoimet ovat koholla, mutta esimerkiksi 12 kuukautta eteenpäin katsova P/E -kerroin (osakkeiden hintataso jaettuna seuraavan vuoden odotetulla tuloksella) on suurin piirtein 10 viime vuoden keskimääräisellä tasolla globaalisti tarkasteltuna. Ei siis erityisen kallista, mutta ei halpaakaan.

Korkosijoitusten tuotto-odotus on puolestaan historiallisessa tarkastelussa varsin korkea. Nousevat korot aiheuttavat vastatuulta olemassa oleville korkosijoituksille, mutta nostavat eteenpäin katsovia tuotto-odotuksia. Esimerkiksi Saksan valtion 10-vuotinen laina tarjosi syyskuun lopussa sijoittajille 3,6 % vuosituoton, kun taas vuoden alussa vastaava luku oli 2,9 %. Kun muistetaan että esimerkiksi viisi vuotta sitten korko oli -0,5 % (sijoittaja joutui maksamaan siitä, että lainaa rahaa Saksan valtiolle), ovat nykyiset tuottotasot erittäin mielenkiintoisia lähteä mukaan korkomarkkinoille.

Nykyisessä markkinaympäristössä on useita eri suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Sijoittajan onkin ensiarvoisen tärkeää pitää huolta laajasta hajautuksesta, jota usein kutsutaankin ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi, jonka markkinat sijoittajalle tarjoaa. Osakesijoitusten sisällä on syytä hajauttaa maantieteellisesti sekä eri toimialoille ja korkosijoituksissa eri tuotonlähteisiin, kuten korkoriskiin, luottoriskiin ja eri valuuttoihin.

Olennaisinta on kuitenkin omaisuusluokkien välinen hajautus. Erityisesti nykyisillä tuottotasoilla korkosijoitukset tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon osakemarkkinoille – selvästi osakkeita matalammalla riskitasolla. Myös erilaiset vaihtoehtoiset sijoitusstrategiat, kuten reaaliomaisuus ja pääomasijoitukset, tuovat salkkuun uusia tuoton ja hajautuksen lähteitä. Epävarmuuden keskellä tärkeintä on lopulta varmistaa, että oma sijoitussuunnitelma on omien tavoitteiden ja riskinkantokyvyn mukainen, sekä seurata suunnitelmaa kurinalaisesti.

Alexandrian varainhoitorahastot jatkavat osakeylipainossa

Alexandrian varainhoitorahastoissa jatkettiin syyskuussa osakemarkkinoiden ylipainolla ja vastaavasti korkomarkkinoiden alipainolla, alipainojen keskittyessä valtionlainamarkkinoille, siis korkean korkoriskin sijoituksiin.

Osakemarkkinoiden ylipainotusta kevennettiin hienoisesti myymällä eurooppalaisten pienyhtiöiden osakkeita. Pienyhtiöiden osakkeet ovat kesästä lähtien hyötyneet selvästi asteittain paranevista kasvuolosuhteista, mutta korkomarkkinoiden paineet ja nouseva korkotaso asettavat kasvavassa määrin kysymysmerkkejä positiivisuudelle - ainakin lyhyellä aikavälillä. Kehittyvien maiden osakemarkkinoilla lisättiin painotuksia Aasian ja Kiinan markkinoilla, Latinalaisen Amerikan ja kehittyvän Euroopan kustannuksella.