Markkinasilmäys – marraskuu 2026

Lokakuussa osakemarkkinat hakivat suuntaa ja tämän vuoden kurssiraketit, Japanin markkina ja kehittyvät osakemarkkinat, olivat vastatuulessa. Globaalien osakkeiden tuotot jäivät nollille euroissa mitattuna, mutta ilman Yhdysvaltain dollarin vahvistumista tuotot olisivat olleet pakkasella. Osakemarkkinoita painoivat erityisesti sijoittajien pettymykset AI-infrastruktuuriyhtiöiden tuloksiin, öljyn hinnan nousu ja valtionlainamarkkinoiden haasteet. Tahmeasta kuukaudesta huolimatta sekä osake- että korkosijoitusten eteenpäin katsovat tuotto-odotukset näyttävät houkuttelevilta.

Valuuttakurssit pelastivat jälleen eurosijoittajan

Lokakuussa globaalit osakemarkkinat jäivät nollatuotolle euroissa mitattuna, mitä voi pitää jonkinlaisena puolustusvoittona haastavassa markkinaympäristössä. Yhdysvaltain dollari vahvistui euroa vastaan noin 1,5 %, joten ilman valuuttakurssiliikettä eurosijoittajan tuotot olisivat jääneet pakkaselle.

Maantieteellisistä alueista parhaiten menestyi Eurooppa noin 2 %:n tuotolla. Euroopan markkinat hyötyivät sijoittajien fokuksen siirtymisestä AI-infrastruktuuriosakkeista muille toimialoille. Tekoälyteema on Euroopassa selvästi pienemmässä roolissa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joten rahavirrat ja tuotot kohdistuivat tällä kertaa Eurooppaan.

Kehittyvät osakemarkkinat ovat tuottaneet tänä vuonna erinomaisesti erityisesti taiwanilaisten ja eteläkorealaisten puolijohdeyhtiöiden vetämänä, mutta lokakuussa kurssit laskivat noin 6,5 %. Myös tämän vuoden toinen suurmenestyjä, Japanin osakemarkkina, jäi pari prosenttia pakkaselle. Jos syyskuussa osakemarkkinoiden teemana oli ”tekoäly vie ja muut vikisevät”, kääntyi asetelma päälaelleen lokakuussa.

Osakemarkkinoiden tuottokehitys euroissa lokakuussa

Lähde: Bloomberg

Korkosijoituksilla kohtuullinen, mutta kaksijakoinen kuukausi

Korkosijoitusten tuottoja ajavat ennen kaikkea korko-, luotto- ja valuuttariski. Lokakuussa korkoriski oli valttia, ja korkoherkimmät omaisuusluokat eli valtionlainat ja kehittyvät korkomarkkinat tuottivat parhaiten. Korkojen laskiessa euroalueen valtionlainat tuottivat noin prosentin ja dollarimääräiset kehittyvien talouksien valtionlainat parisen prosenttia valuuttakurssisuojattuna.

Heikompaa meno oli luottoriskillisissä sijoituksissa, sillä yrityslainojen luottoriskilisät levenivät. Erityisen heikosti kehittyivät korkean luottoriskin yrityslainat, joiden tuotto jäi noin prosentin pakkaselle.

Korkosijoitusten kehitys oli silti varsin kelvollista huomioiden keskuspankkien melko tiukka inflaatioretoriikka ja öljyn hinnan reipas nousu.

Talouden kasvukuva näyttää hyvältä, mutta korkomarkkinan kehitys ja tekoälyinvestointien tuottavuus huolettavat

Ekonomistit odottavat tälle vuodelle pientä notkahdusta globaaliin talouskasvuun pääasiassa energiakriisin kiihdyttämän inflaation seurauksena. Kasvun odotetaan kuitenkin piristyvän seuraavien parin vuoden aikana, joskin Hormuzinsalmen tilanteen kehitys on suuri kysymysmerkki. Osakkeet ja muut riskilliset sijoitukset tarvitsevat lopulta taustalleen talouskasvua, ja Hormuzinsalmen tilanteen ratkeaminen tukisi tätä.

Yritysten tuloskasvuodotukset ovat vahvoja sekä tekoälyinfrastruktuurin yhtiöissä että laajemmin, esimerkiksi Euroopassa. Lisäksi osakkeiden eteenpäin katsovat arvostuskertoimet ovat historiaansa nähden kohtuullisilla tasoilla, mikä antaa markkinoille puskuria, mikäli markkinatuulet kääntyvät vähemmän suotuisiksi.

Lokakuussa sekä Yhdysvaltain että euroalueen keskuspankit pitivät ohjauskorkonsa ennallaan. EKP:n varovaisuuden taustalla olivat huolet Ranskan velkakestävyydestä sekä energian ja ruuan vaikutuksesta puhdistetun pohjainflaation verrattain matala taso.

Yhdysvaltain Fed ei puolestaan ollut päätöksessään yksimielinen, sillä kaksi kahdestatoista äänestävästä avomarkkinakomitean jäsenestä olisi halunnut nostaa korkoa. Myös pääjohtaja Kevin Warshin retoriikka viittasi siihen, että koronnostoja voidaan vielä nähdä.

Marraskuun alussa Yhdysvalloissa käytiin välivaalit, joissa demokraatit saavuttivat murskavoiton voittamalla sekä edustajainhuoneen että senaatin. Pienen empimisen jälkeen markkinat ottivat vaalituloksen varsin positiivisesti vastaan, mikä siivitti sekä osake- että korkosijoitukset nousu-uralle.

Sijoittajan näkymät ovat positiivisia

Sekä osake- että korkosijoitusten eteenpäin katsovat tuotto-odotukset näyttävät houkuttelevilta. Osakkeita tukevat vahvat tuloskasvuodotukset ja kohtuulliset arvostuskertoimet, korkosijoituksia puolestaan historiallisesti korkeat tuottotasot.

Markkinoiden olennaisimmat riskit liittyvät yhtäältä inflaation ja korkomarkkinoiden kehitykseen ja toisaalta osakemarkkinan tekoälyvetoisuuteen. Massiiviset tekoälyinvestoinnit, erityisesti velkarahalla rahoitetut, eivät saa suuremmin pettää sijoittajien odotuksia.

Kun yhdistetään markkinoiden positiivinen lähtöasetelma ja keskeiset riskitekijät, laajan hajautuksen merkitys korostuu. Hajautuksella tarkoitetaan osake- ja korkosijoitusten hajauttamista eri yhtiöihin, toimialoille ja maantieteellisille alueille sekä omaisuusluokkien välistä hajautusta. Yhdistämällä osake- ja korkosijoituksia sekä mahdollisesti omaan sijoitussuunnitelmaan sopivia vaihtoehtoisia sijoituksia, kuten reaaliomaisuutta, voidaan rakentaa kiinnostava kokonaisuus riskikorjatun tuotto-odotuksen näkökulmasta.

Alexandrian varainhoitorahastot painottavat osakesijoituksia

Alexandrian varainhoitorahastot painottavat edelleen osakesijoituksia korkosijoitusten kustannuksella. Lokakuussa rahastojen koostumusta muokattiin vastaamaan paremmin muuttunutta korko- ja markkinaympäristöä.

Korkosijoituksissa lyhyitä korkosijoituksia korvattiin pidemmillä valtionlainoilla ja salkkujen hajautusta lisättiin muun muassa kehittyvien markkinoiden valtionlainoilla. Osakesijoituksissa lisättiin kehittyvien markkinoiden ja pohjoismaisten osakkeiden painoa sekä vähennettiin suomalaisten pienyhtiöiden osuutta. Lisäksi osassa rahastoista lisättiin high yield- ja vihreitä investment grade -lainoja.