Markkinasilmäys – toukokuu 2025

Kauppapolitiikka epävarmuuden lähteenä huhtikuussa

Viime aikoina uutisvirtaa on hallinnut USA:n presidentti Donald Trump ja hänen pyrkimyksensä muokata maailmankauppaa tullien voimin. Tulliuutisten lisäksi Trump on ehtinyt julkisesti kyseenalaistamaan, kenen tulisi johtaa USA:n rahapolitiikkaa ja mille tasolle maan keskuspankin (Fed) tulisi ohjauskorkoja laskea. Trumpin puheet ja toiminta ovat synnyttäneet merkittävää epävarmuutta liittyen globaaliin talouskasvuun, inflaatioon, yritysten tuleviin tuloksiin sekä USA:n dollarin ja valtionlainojen asemaan reservivarantoina. Kyseinen epävarmuus on luonnollisesti levinnyt kaikkialle globaaleilla markkinoilla ja johtanut markkinaheiluntaan, jollaista on viimeksi nähty koronakevään 2020 syvimmässä vaiheessa. Eniten ovat kärsineet osakkeet, etenkin USA:ssa dollarin heikkouden ajamana, mutta heikkoutta on alkanut ajoittain näkymään myös yrityslainojen luottoriskilisissä.

USA:ssa historialliset korrelaatiot ovat murtuneet, kun sekä dollari, valtionlainat että osakkeet ovat olleet paineessa samanaikaisesti. Tämä on ollut seurausta erityisesti ulkomaisten sijoittajien heikentyneestä luottamuksesta Trumpin politiikkaa kohtaan. Voimakkaasta heilunnasta huolimatta huhtikuu päätyi euromääräisesti lopulta vain maltillisiin negatiivisiin tuottoihin globaaleilla osakemarkkinoilla (n. -4 %) ennen kaikkea USA:n heikkouden ajamana (-6 %), joskin valtaosa heikkoudesta johtui dollarin heikentymisestä. Eurooppalaisten osakkeiden tuotto oli huhtikuussa n. -1 %, kotimaisten n. +1,5 % ja kehittyvien markkinoiden n. -4 % euroissa mitattuna. Korkosijoituksissa eurooppalaiset valtionlainat tuottivat n. +2 %, Investment Grade -yrityslainat n. +1 % ja High Yield -yrityslainat n. +0,3 %.

USA:n ja Kiinan kauppasuhteet avainasemassa

Huhtikuun toisena päivänä (ns. Liberation Day) Trump esitteli suunnitelmansa globaaleista tulleista, jossa linjattiin 10 %:n perustullitaso ja tätä korkeammat maakohtaiset vastatullit. Tullien laajuus yllätti niin ekonomistit kuin sijoitusmarkkinatkin. Vastatulleja päädyttiin kuitenkin lykkäämään 90 päivällä, jonka aikana tarkoitus on pyrkiä neuvottelemaan kauppasopimuksia ennen määräajan umpeutumista. Kuten odotettua, Kiina nousi pääkohteeksi Trumpin tullisuunnitelmassa, ja jännitteet ovat sittemmin kiristyneet, kun molemmat maat ovat nostaneet tullitasojaan vuorotellen. Tällä hetkellä maiden väliset tullitasot ylittävät 100 %, mikä estää kahdenvälisen kaupan toimimisen normaalisti. Viimeaikaiset uutisotsikot viittaavat siihen, että ainakin Japani, Etelä-Korea ja Intia saattavat olla lähellä sopimuksia, mikä nostaa toiveita siitä, ettei Trumpin tullisota eskaloituisi entisestään tai jatkuisi pitkään muiden kuin Kiinan kanssa.

Trump ja hänen hallintonsa ovat myös ilmoittaneet, että jopa 70 maata on osoittanut halua aloittaa neuvottelut. EU:n osalta neuvottelut näyttävät käynnistyneen, mutta konkreettisia sopimuksia ei ole vielä syntynyt. Valtiokohtaisia sopimuksia varmasti saadaan sovittua tulevina viikkoina tai kuukausina, mutta kysymysmerkkejä on edelleen ilmassa: (1) Onko aikaa riittävästi neuvotella samanaikaisesti jopa 70 maan kanssa? (2) Onko taloudellinen vahinko jo ehtinyt muuttua peruuttamattomaksi? (3) Onko sopimus Kiinan kanssa ylipäätään mahdollinen? Trump ja valtiovarainministeri Scott Bessent ovat ilmaisseet tavoitteensa Kiina-sopimukseen, mutta vielä ei ole selvää, käydäänkö todellisia neuvotteluita, sillä Kiina on kieltänyt kaikki puheet neuvotteluista USA:n kanssa.

Tulleihin varautuminen toteumien ja odotusten eriytymisen taustalla

Tuoreimmat luvut USA:sta osoittavat sen taloudellisen aktiviteetin olevan edelleen vankalla pohjalla. Maan Q1-talouskasvu (-0,3 %) osoittautui negatiiviseksi odotusten mukaisesti, joka oli seurausta nettoviennin (-4,8 %-yks.) kontribuutiosta talouskasvuun. Nettoviennin negatiivisuus on vahva indikaatio siitä, että amerikkalaisyritykset ovat lähteneet tilaamaan tavaraa maailmalta ennakkoon välttääkseen tulevat tullit ja se tullee jälleen pienentymään tulevilla kvartaaleilla. Itse kulutuskysynnän (+1,2 %-yks.) ja investointien kasvun (+3,6 %-yks.) kontribuutiot talouskasvuun indikoivat kuitenkin varsin vahvaa kasvutasoa. Myös USA:n vähittäismyynti kasvoi maaliskuussa 1,4 % edelliskuusta, joka oli suurelta osin seurausta autojen myynnistä eli kuluttajien pyrkimyksestä välttää huhtikuussa voimaan tulleet (25 %) tullit.

Työmarkkinoilla puolestaan ei vielä näy heikkenemisen merkkejä: maaliskuun Nonfarm Payrolls -raportin osoittaen 228 000 uuden työpaikan syntymistä ja huhtikuussa 177 000. Myös viikoittaiset työttömyyshakemukset ovat pysyneet alhaisina, ollen keskimäärin 220 000 viimeisen kolmen kuukauden aikana, mikä on selvästi matalammalla tasolla kuin viime kesänä edellisen talouskasvupelkojen aikaan. Myös yritysten tulokset ovat pysyneet hyvinä mm. USA:ssa – käynnissä oleva Q1-tuloskausi osoittaa noin 10 %:n vuosikasvua. Myös teollisuustuotannon vahvat luvut etenkin Kiinasta ja Euroopasta yhdessä huomattavasti kohonneiden kauppataseiden kanssa viittaavat taloudellisen aktiviteetin kasvuun globaalisti viime kuukausina. On kuitenkin todennäköistä, että tämä on pitkälti seurausta tullien aiheuttamasta etukäteisestä kysyntäpiikistä.

Samaan aikaan pehmeä, kyselyihin perustuva data on pysynyt vaisuna, erityisesti amerikkalaiskuluttajien osalta, jotka odottavat heikompaa talouskehitystä ja huomattavasti korkeampia hintoja. Alueellisten Fed-pankkien yrityksille suunnatut kyselyt viittaavat heikentyvään näkymään sekä liiketoiminnan aktiviteetin että investointien osalta. Tästä syystä historiallisen datan tulkitseminen liian optimistisesti saattaa antaa harhaanjohtavan kuvan talouden suunnasta tulevilla kvartaaleilla. Pehmeän datan heikkous yhdistettynä kysyntäpiikkiin ennen tullien voimaan astumista lisää riskiä heikommasta kasvujaksosta myöhemmin tänä vuonna. Tämän vuoksi reaaliaikaisten indikaattorien, kuten viikoittaisten kulutustransaktiodatan seuraaminen on nyt entistä tärkeämpää. Tämä data ei toistaiseksi viittaa kulutuksen heikkenemiseen, vaikka kuluttajien luottamus onkin laskenut.

Pitkän tähtäimen inflaatio- ja talouskuva puoltavat koronlaskuja

Viimeaikaiset inflaatioluvut ovat olleet pääosin odotettua matalampia, mikä antaa keskuspankeille tilaa keventää rahapolitiikkaa. Tullien aiheuttamien hintavaikutuksien odotetaan ilmenevän tulevina kvartaaleina, ja tuoreet ennusteet arvioivat USA:n pohjainflaation nousevan jopa 3,5 %:iin vuoden loppuun mennessä. Fedin puheenjohtaja Jerome Powell on ilmaissut valmiutensa katsoa tullien "tilapäisten" inflaatiovaikutusten ohi, mikäli pitkän aikavälin inflaatio-odotukset eivät horju. Vaikka kyselypohjaiset odotukset ovat nousseet, markkinapohjaiset pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet vakaampina noin 2,3 %:n tasolla. Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä 3-4 koronlaskua Fediltä loppuvuonna, mikä heijastaa kahta mahdollista tilaa: (1) korkea inflaatio, ei koronlaskuja tai (2) kasvushokki, jyrkät koronlaskut. EKP puolestaan laski huhtikuussa korkoja 25 korkopisteellä talletuskoron laskiessa 2,25 %:iin. Inflaation ja kasvunäkymien perusteella lisäleikkauksia on odotettavissa. Euroalueen huhtikuun alustava inflaatio nousi 2,7 %:iin vuosimuutostasolla, mutta potentiaaliset inflaatiota laskevat tekijät voivat painaa lukuja vielä alemmaksi. Esimerkiksi Kiinasta Eurooppaan ohjautuvat kauppavirrat voisivat kääntyä positiiviseksi tarjontashokiksi ja laskea hintapaineita Euroopassa.

Sijoitusmarkkinoiden kannalta tulliepävarmuus tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä. Lyhyellä aikavälillä (Q2) optimismia kohottaa todennäköiset tulevat kauppasopimukset, edelleen vahva talousdata ja yritysten raportoimat vahvat tuloskasvuluvut. Vastaavasti pidemmällä tähtäimellä (Q3-Q4) kasvupelot, etenkin USA:n osalta ovat kohonneet. Siellä viimeaikainen yllättävän vahva talousdata todennäköisesti kertoo enemmän tariffien ennakoimisesta, mikä kohottaa aktiviteettilukuja lyhyellä aikavälillä, mutta laskee niitä tulevina kvartaaleina. Samalla amerikkalaiskuluttajat tulevat kohtaamaan tulevina kvartaaleina korkeammat hinnat yhdistettynä matalampiin säästöihin ja nouseviin talouskasvuhuoliin. Odotuksemme USA:n taloudelle on, että kasvu hidastuu ja taantumariskit ovat nousseet, mutta taantuma – ainakin syvä sellainen – vältetään.

Alexandrian varainhoitorahastot neutraalipainon tuntumassa

Lyhyellä aikavälillä sekä positiivisten että negatiivisten skenaarioiden ollessa mahdollisia, säilytämme riskitason toistaiseksi neutraalina Alexandrian varainhoitorahastoissa. Vaikka tulosodotuksia on laskettu USA:ssa ja Euroopassa “Liberation Day” -shokin jälkeen, pidämme ennusteita erityisesti USA:ssa edelleen liian optimistisina vuodelle 2025. Osakemarkkinoilla suosimme edelleen Pohjoismaita ja Eurooppaa, jonka taustalla vaikuttavat finanssipoliittiset elvytystoimet, maltillinen inflaatio, korkeampi korkoherkkyys yhdistettynä madaltuviin ohjauskorkoihin sekä USA:han verrattuna houkuttelevammat arvostustasot. Amerikkalaisosakkeiden painotus säilyy lähellä neutraalitilaa huolimatta kasvuepävarmuuksien kohoamisesta, sillä merkittävästi heikentynyt dollari tukee etenkin suuren indeksipainon teknologiayhtiöiden tuloskehitystä Q1-Q2 -tuloksissa.

Teknologiasektori nähdäänkin jälleen houkuttelevampana arvostustasokorjauksen jälkeen yhdistettynä vahvoihin taseisiin, kasvaviin tuloksiin ja muuta markkinaa matalampaan riippuvuuteen tullien lopullisesta tasosta. Yhdistelmärahastojen korkopuolella suosimme eurooppalaisia IG- yrityslainoja perustuen defensiivisyyteen, Euroopan makrotaloudelliseen vakauteen ja hidastuvaan inflaatiokehitykseen. Myös eurooppalaisten valtionlainojen korkotasot ovat jälleen neutraalilla tasolla ja uskomme niiden toimivan jälleen osakeriskin hajauttajina, mikäli talouskasvuhuolet kohoavat entisestään.

Keväällä koettu epävarmuuden nousu ja kohonnut volatiliteetti on myös johtanut allokaatiomuutoksiin Alexandrian varainhoitorahastoissa. Huhtikuun alkupuolella riskitasoja laskettiin hieman, lähelle neutraalitilaa, epävarmuuden kohotessa liian suureksi riskinotolle. Merkittävästi kohonneet luottoriskilisät ja vastaavasti eurooppalaisten valtionlainojen toimiminen hajauttajina tarjosivat kuitenkin riskinotolle jälleen houkuttelevan hetken, jolloin riskiä lisättiin korkosijoituksissa allokoimalla eurooppalaisista valtionlainoista yrityslainoihin. Samalla osakemarkkinoiden painotuksen annettiin kasvaa osakkeiden vahvan kehityksen myötä Liberation Dayn jälkeen, jolloin rahastojen riskipaino kohosi kuun loppua kohden ja ne hyötyivät osakemarkkinoiden vahvasta korjausliikkeestä ylöspäin. Osakepainoa kevennettiin kuitenkin jälleen toukokuun alkupuolella markkinoiden saavuttaessa tasot, joilta Liberation Day -epävarmuuksiin lähdettiin, hinnoitellen varsin positiivista tulliskenaariota epävarmuuksien kuitenkin edelleen ollen koholla.

Rahastojen asemoituminen riskiin on siten jälleen lähellä neutraalitilaa, sillä koemme sekä positiivisten, että negatiivisten skenaarioiden olevan yhä mahdollisia lyhyellä aikavälillä. Alkuvuonna varainhoitorahastojen tuottokehitys on kokonaisuutena ollut kohtuullisen hyvällä tasolla, sillä rahastojen neutraaliallokaatio ennen kaikkea USA:n osakemarkkinoille on merkittävästi globaalia osakemarkkinaa matalampi. Toisin sanoen hajautus on kannattanut.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö