Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se kannattaa tehdä?

Jos nyt sairastuisit vakavasti tai et muusta syystä pystyisi hoitamaan omia asioitasi, mitä tapahtuisi? Tietäisivätkö omaisesi millaista hoitoa haluat tai pystyisikö joku hoitamaan esimerkiksi talousasioitasi?

Hyödyllinen keino varautua tulevaan ja myös odottamattomaan on tehdä edunvalvontavaltuutus. Tässä kirjoituksessa kerromme mitä se tarkoittaa, milloin se kannattaa tehdä ja miten valtuutus laaditaan.

Mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa?

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa määritellään miten asioitasi hoidetaan, jos et kykene siihen enää itse. Edunvalvontavaltuutuksesta käy ilmi, kuka tai ketkä saavat hoitaa asioitasi ja millaisia asioita valtuutus koskee.

Valtuutuksessa voidaan määrätä esimerkiksi siitä, miten terveydenhuoltoasi tai taloudellisia asioitasi hoidetaan sekä kuinka paljon terveyteesi liittyviä tietoja kerrotaan omaisillesi.

Valtuutettu on oikeutettu hoitamaan asioitasi, mutta hän ei saa myydä omaisuuttasi, esimerkiksi kiinteistöjä, ellei siitä ole erikseen sovittu. Kuoleman jälkeen edunvalvontavaltuutus päättyy, ja omaisuus siirtyy kuolinpesälle perintökaaren tai testamentin mukaan jaettavaksi.

Edunvalvontavaltuutettua ei pidä sekoittaa edunvalvojaan, jonka määrää holhousviranomainen tai käräjäoikeus ja jonka toimintaa valvotaan enemmän. Tärkein ero näiden kahden välillä on se, että valtuutetun toimivallasta ja valtuutuksen sisällön päättää valtuutuksen tekijä itse.

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on ennen kaikkea tulevaisuuteen ja odottamattomaan varautumista. Kuka tahansa yli 18-vuotias ja sopimuksen sisällön ja merkityksen ymmärtävä henkilö voi tehdä itselleen edunvalvontavaltuutuksen.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ja hyvän terveydentilan aikana. Aivan viimeistään se kannattaa tehdä heti vakavan sairauden tultua ilmi. Esimerkiksi alkava muistisairaus ei estä edunvalvontavaltuutuksen tekemistä, mutta silloin mukaan on liitettävä lääkärinlausunto, josta käy selville, että valtuutuksen tekijä ymmärtää valtuutuksen merkityksen.

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?

Edunvalvontavaltakirjaan kirjataan, kuka tai ketkä ovat valtuutettuja hoitamaan asioita sekä millaisia asioita valtuutus kattaa (pankkiasiat, terveysasiat, onko valtuutetulla oikeus myydä kiinteistöjä jne.).

Voit nimetä itsellesi myös toissijaisia valtuutettuja sekä varavaltuutettuja. Etenkin jos teet valtuutuksen pitkälle tulevaisuuteen, on hyvä nimetä mukaan useampia luotettuja ihmisiä. Valtuutetun ja hoidettavien asioiden lisäksi valtuutuksessa kerrotaan valtuutetun velvollisuudesta tehdä niin sanottu päätöstili perikunnalle, jos valtuutuksen tekijä kuolee.

Valtuutukseen tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Valtuutus kannattaa säilyttää paikassa, josta se on helppo löytää tai antaa se heti valtuutetulle säilytettäväksi.

Kun valtuutuksen tekijä ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan, valtuutetun tulee toimittaa valtakirjan Digi- ja väestötietoviraston vahvistettavaksi. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa todetaan henkilön olevan kykenemätön hoitamaan asioitaan. Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut.

Edunvalvontavaltuutus tehdään usein samaan aikaan kuin testamentti, sillä molemmissa on kyse omaisuuden käyttämisestä. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse, mutta parasta on käyttää sen tekemisessä apuna ammattilaista.

Alexandria tarjoaa lakipalveluita asiantuntevan yhteistyökumppanin Premium Group Oy:n kautta. Asiakkaanamme saat ilmaisen lakiasiain tarvekartoituksen, ja käytössäsi ovat kokeneet ammattilaiset esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen ja testamentin laatimiseen.

Varaa aika tapaamiseen!