Maailma ei lopu koronaan, mutta laittaa ennusteet uusiksi

Takatalvi yllätti

Sijoitusvuosi käynnistyi vahvasti myönteisissä merkeissä, kun moni perustekijä jatkoi härkämarkkinoiden tukemista. Vakautunut talous- ja vahvistunut tuloskasvunäkymä, korkojen mataluus, keskuspankkien jatkuva tuki sekä kauppasodan vaimentuminen rohkaisivat riskinottoon ja esimerkiksi Helsingin pörssi ehti tuottamaan puolessatoista kuukaudessa jo yhden hyvän vuosituoton verran (OMXHCap +8,8 %). Suosittelimme tällöin suojaamaan salkkua ja tehostamaan sijoitusten riskien hajautusta omaisuuslajeittain hyvän sijoitussään vallitessa. Korkeapaine kesti aina helmikuun lopulle asti, kunnes käänne sentimentissä tapahtui äkillisesti – ja tyypillisesti yllättävästä syystä.

Voimakkaan korjausliikkeen monissa riskisissä omaisuusluokissa käynnistänyt koronavirusepidemia (COVID-19) on ollut viime viikkoina maailman ylivoimaisesti eniten siteerattu ja klikatuin uutisaihe. Faktat ja huhut asiaa koskien leviävät jopa varsinaista tautia nopeammin, ja koronaa onkin jo osuvasti nimitetty ”tietoepidemiaksi”, jonka johdosta esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on luonut sosiaalisen median eri sivustoille faktantarkistussivuja pahimpia ylilyöntejä kitkeäkseen.

Vaikka varsinainen koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti ei ole nykytiedon valossa erityisen hengenvaarallinen verrattuna esimerkiksi aiempiin tautiepidemioihin (SARS-epidemia vuonna 2003 ja sikainfluenssapandemia H1N1 vuonna 2009), on siitä seurannut epävarmuus ja epätietoisuus vaikutuksista painanut sijoitusmarkkinat alamäkeen. Edes tieto siitä, että normaaliin kausi-influenssaan menehtyy vuosittain 300.000-650.000 ihmistä, kun koronaan on menehtynyt tähän mennessä noin 3.300 ihmistä ei lohduta, kun pelko tuntemattomasta dominoi mielialoja ja riskejä hinnoitellaan uudelleen.

Osakemarkkinat vuoden 2020 alusta (EUR-määräisesti)

Osakemarkkinat notkahtivat helmi-maaliskuussa alaspäin nopeinta vauhtiaan lähes 90 vuoteen, ja ovat nyt alueesta riippuen halventuneet noin 10-20 % huipuistaan täyttäen jo virallisen korjausliikkeen määritelmän. Kurssiheilunta on ollut samalla poikkeuksellisen voimakasta; laskupäiviä on seurannut jopa ennätyksellisiä +5 %:n indeksitason päivänousuja esimerkiksi USA:ssa, mikä kertoo äärimmäisestä sijoittajien ristivedosta ja epävarmuuden määrästä. Markkinoiden pelkokertoimenakin tunnettu VIX-volatiliteetti-indeksi on kohonnut ylimmillään lähelle 50 pistettä – samoille tasoille kuin eurokriisin 2011-2012 aikoihin. Indeksi on viime vuodet liikkunut pääsääntöisesti 10-20 pisteen välimaastossa.

Myös riskisemmillä korkomarkkinoilla luottoriskilisät heiluneet reippaasti. Vastaavasti turvasatamana pidetyn USA:n 10-vuotisen valtionlainan korko on pudonnut nyt ensimmäistä kertaa historiassa selvästi alle 1 %:n tason (0,75 %) sijoittajien etsiessä suojaa kurssiheilunnalta. Rohkeimmat puolestaan näkevät voimistuneessa kurssivolatiliteetissa jo erinomaisia ostonpaikkoja, koska myyntiaallon ajurina toimii ennen kaikkea pelko, eivätkä niinkään yhtiöistä johtuvat fundamentit. Myyntipaineen myötä osakkeiden arvostukset ovatkin maltillistuneet jo selvästi (MSCI World P/E 2021e 14.7, P/B 2021e 2.1) ja verrattuna ennätysmataliin korkoihin osakkeiden suhteellinen houkuttelevuus on kasvanut jopa entisestään. Maailman osakkeiden tarjoama tulostuotto on kurssilaskun vanavedessä kohonnut jo lähes 6,5 %:iin.

VIX-volatiliteetti-indeksi, nk. markkinoiden pelkokerroin (2/2011-3/2020)

Mitkä ovat koronan vaikutukset?

Historiatiedon valossa maailma tuskin päättyy koronaan, ja aiempien vakavien tautiepidemioiden yhteydessä markkinat ovat palautuneet jopa jo 6-12 kk:n kuluessa niiden alkamisesta. Esimerkiksi USA:ssa osakkeet (S&P 500) ovat vuodesta 1980 lähtien antaneet positiivisen tuoton 9 kertaa 11:sta aiempien epidemioiden yhteydessä, jo noin vuoden kuluessa niiden alkamisesta. Mutta koronasta ja etenkin sen torjuntayrityksistä johtuvat vahingolliset seurannaisvaikutukset globaalille talouskasvulle ja yritysten tuloskasvulle vuonna 2020 ovat tällä hetkellä sijoittajien suurin päänsärky. Korona laittaa väistämättä kasvuennusteet uusiksi, kysymys on vain kuinka paljon? Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n, tuoreimman arvion (4.3.2020) mukaan globaalin talouskasvun odotettaisiin olevan tänä vuonna alle 2,9 prosenttia ja teollisuusmaiden keskusjärjestö OECD ennustaa 2,4 prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle (aiemmin 2,9 %). Riskit ovat koholla, eikä kukaan pysty luotettavasti arvioimaan koronan aiheuttamaa lopullista haittaa, mutta taantuma ei kuitenkaan uusimmissakaan kansainvälisissä ennusteissa vielä näy.

Koronaepidemia heikentää laaja-alaisesti globaaleja talouskasvunäkymiä varsinkin kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta jo loppuvuonna ja etenkin vuonna 2021 kasvun odotetaan uudelleen elpyvän. Kiinassa tuotantolaitosten sulkeminen ja/tai merkittävä vajaakäyntiaste heikentää Kiinan bkt-kasvuennustetta, kun komponenttien sekä valmiiden tuotteiden saantiongelmat painavat aktiviteettia. Tästä johtuen onkin odotettavissa, että tuotantoketjujen häiriöitä esiintyy kevään kuluessa, mutta mahdollisesti vielä syksylläkin ongelmia havaitaan. Globalisoituneessa taloudessa yritysten riippuvuus Kiinasta ja sen tuotannosta ja kulutuksesta on selvää viimeistään nyt.

Teollisuuden ostopäälliköiden luottamus (3/2017-3/2020)

Toisena haasteena on se, että koronan leviämisen pelossa Kiinan ulkopuolellakin on ilmoitettu varsin mittavista torjuntatoimista, kuten matkustuskielloista, karanteeneista, tuotannon rajoittamisesta tai väliaikaisista tehtaiden sulkemisista. Korona painaa myös palvelusektorin näkymiä, koska esimerkiksi matkustaminen ja turismi ovat hidastuneet viruksen myötä. Taloudellisen aktiviteetin hidastuessa nyt siis ainakin tilapäisesti, painaa se varmasti pörssiyritysten tuloskasvuennusteita globaalisti alaspäin, joten tältä pohjalta osakemarkkinoiden viime viikkojen sukellus on perusteltuakin.

Yhtä aikaa on kuitenkin täysin mahdollista, että epidemia laantuu nopeasti ja jo vuoden toisella neljänneksellä koetaan nopea elpyminen, kun torjuntatoimia vähennetään ja varastoja täytetään uudelleen. Jos katsotaan epidemian kehitystä pelkästään Kiinassa, niin huomataan, että ensimmäisten viikkojen jälkeen uusien virustartuntojen tahti on hidastunut selvästi ja merkittävä osa tartunnan saaneista on jo parantunut ja kotiutettu sairaalasta. Kiinassa tuotantoa ajetaan jo ylös ja taloudellinen toimeliaisuus on vähitellen palautumassa.

Laajasti tukitoimia markkinoille

Valtiot ja keskuspankit ovat toteuttaneet nopeassa tahdissa lukuisia tukitoimia, joilla pyritään torjumaan tai ainakin pienentämään koronaviruksen negatiivisia vaikutuksia. Viruksen aiheuttamat tuotantoketjuhäiriöt ovat johtaneet siihen, että tukitoimia on aloitettu laajalti myös Kiinan ulkopuolella. Maaliskuun alussa G7-maiden keskuspankkijohtajat ja valtionvarainministerit ilmoittivat olevansa ryhmänä sitoutuneita käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä talouden tukemiseksi. Ilmoituksen jälkeen Yhdysvaltain keskuspankki leikkasi ohjauskorkoaan 0,5 prosenttiyksikköä ja mm. Japanin ja Euroopan keskuspankeilla on niin ikään harkinnassa uusia tukitoimia. Näistä kuultaneen lisää kevään edetessä. Hongkongissa puolestaan valtiovarainministeriö otti jo käyttöön nk. helikopterirahan, jakaen jokaiselle täysi-ikäisille kansalaiselle 10.000 Hongkongin dollaria, millä se pyrkii taistelemaan koronaviruksen aiheuttamaa taantumauhkaa vastaan.

Jos korona osoittautuu tilapäiseksi riskitekijäksi, niin hieman aikaa eteenpäin ollaan tilanteessa, jossa talous- ja tuloskasvuodotuksia on korjattu alaspäin, mutta vastaavasti tukitoimet ovat voimistuneet ja osakkeet korjanneet huipuiltaan selvästi alaspäin. Aina viime vuosiin asti laajentuneet tukitoimet ovat hyödyttäneet ennen kaikkea riskisijoittajaa.

Miten sijoittajana tulisi toimia?

Kriisin kestäessä on tyypillistä muistuttaa sijoitussuunnitelmassa pysymisestä ja hötkyilyn välttämisestä. Ohje ei ole vanhentunut. Markkinoilta kokonaan poistuessa on hyvä muistaa vaihtoehtoiskustannus, jos poistumisen ajoitus meneekin pieleen ja markkinoilla koetaan nopea toipuminen ja nousurekyyli. Entä mitä tehdä 0-tuottoiselle käteiselle? Kuluneen 20 vuoden aikana sijoitusmarkkinoita on koetellut useampikin kriisi ja myös tautiepidemia – on pelätty esimerkiksi euron hajoamista (2011-2012), Kiinan syöksymistä (2015) ja koko globaalin finanssijärjestelmän romahtamista (2008-2009). Tähän asti pahimmat pelot eivät kuitenkaan ole toteutuneet, vaan mollivoittoiset ajanjaksot ovat jälkikäteen osoittautuneet kerta toisensa jälkeen parhaimmiksi riskin lisäämisen paikoiksi, kun ratkaisut vaihteleviin huolenaiheisiin ovat ajan edetessä löytyneet. Markkinoiden ajoitusriskiä taas on helppo hallita hajauttamalla ostot useampaan ajankohtaan, esimerkiksi säännöllisesti neljännesvuosittain tai vaikkapa kuukausittain.

Jos salkkusi riskitaso on säädetty omalle sijoitusprofiilille sopivaksi, ei syytä paniikkijarrutukseen ole. Salkun riskitasoa voi myös säätää lisäämällä hetkellisesti käteisen määrää ja/tai hajauttamalla sijoituksia paitsi useampaan vaihtoehtoiseen omaisuuslajiin myös esimerkiksi maltillisemman osakepainon allokaatioratkaisuihin. Odotamme, että päivätason liikkeet jatkunevat lähiviikkoina voimakkaina ja tunnelmien nopeaan vaihteluun on syytä totutella. Tyypillisesti rajuja laskupäiväjaksoja kuitenkin seuraavat voimakkaat vastaliikkeet ylöspäin – kuten nytkin on nähty. Johdonmukaisesti ja kurinalaisesti toimiva sijoittaja pyrkii katsomaan myös epävarmojen aikojen yli. Terve sijoitusmarkkina laskee välillä ja pitkäaikaisen, voimakkaan kurssinousuvaiheen jälkeen korjausliikkeet ovat olleet odotettuja. Tällä kertaa sen laukaisijana on toiminut koronavirusepidemia. Hetkittäiset kurssialamäet kuuluvat osakemarkkinoiden perusluonteeseen, ja pääsääntöisesti ne ovat tarjonneet viimeisen 10 vuoden aikana erinomaisia oston paikkoja.

Allokaatiorahastoissamme ei ole tehty suuria muutoksia helmikuun aikana. Markkinanäkymät ja lisääntynyt kurssivolatiliteetti huomioiden pidämme edelleen perusteltuna nk. vaihtoehtoisten sijoitusluokkien ylipainottamista hajautushyötyä lisäämään ja salkun riski-tuotto –suhdetta parantamaan. Vaivattomimmin tämä onnistuu lisäämällä osakesijoitusten rinnalle hajautetusti esimerkiksi suojarakenteita sisältäviä strukturoituja sijoituksia, kiinteistöjä tai muita osakemarkkinoiden liikkeiden kanssa vähemmän korreloivia reaaliomaisuusluokkia.